Miten mahdollista?
Kaksikielisyyden kustannukset kannattaa laskea
Suomen kielipoliittinen keskustelu jatkaa junnaamistaan jo tutuiksi tulleissa juoksuhaudoissaan. Keskustelun osapuolet eivät lähene toisiaan, pikemminkin keskittyvät vain kaivamaan asemiaan syvemmiksi.
Eräs mainio tapa keskustelun edistämiseksi olisi pyrkiä esittämään mahdollisimman selviä tosiasioita vuoropuhelun pohjaksi. Keskustelun tasoa laskee erityisesti yhden faktatiedon täydellinen puuttuminen: kaksikielisyyden taloudellisten kustannusten. Vaikuttaa jopa siltä, että kaksikielisyyden kustannusten laskemista on vältelty tietoisesti.
Erityisen selvä esimerkki tästä oli vuoden 2004 kielilaki, joka valmisteltiin ja hyväksyttiin Lipposen toisen hallituksen aikana.
Kielilain tarkoitus on varmistaa, että perustuslain mainitsemat kielelliset oikeudet toteutuisivat myös käytännön tasolla niin suomenkielisille (90,4% suomalaisista) kuin ruotsinkielisille (5,4%). Lain valmisteli kielilakikomitea, jonka puheenjohtajana toimi korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallberg.
Komitean kokoonpano paljasti nopeasti kumman kansalliskielen asiasta oltiin suhteessa enemmän huolissaan: 60% komitean jäsenistä oli ruotsinkielisiä, mukaan lukien pääsihteeri. Komitean kuulemista 51 asiantuntijasta 25 oli ruotsinkielisiä. Lisäksi ainoana ulkomaalaisena asiantuntijana kuultiin ministeri Mona Sahlinia Ruotsista. Kielilaki koskee koko maata paitsi yksikielisesti ruotsinkielistä Ahvenanmaata, josta silti kuultiin peräti viittä asiantuntijaa.
Komitea teki pääosin perusteellista työtä ja sen jättämä mietintö käsitti 257 sivua. Kuitenkin yhdessä kohdin ahkeruus unohtui täysin. Taloudelliset vaikutukset jätettiin lähes kokonaan arvioimatta. Kustannuksia pohdittiin vain 4 sivua ja nekin lähinnä verbaalisesti ilman numerotietoja. Ainoa konkreettinen rahamääräinen arvio oli: "Ehdotuksen mukaan kaksikielistä tienviitoitusta lisättäisiin valtateillä. Ehdotuksen toteuttamisen on arvioitu maksavan 20 miljoonaa markkaa, ja se toteutetaan välittömästi siten, että kaikki kilvet uusitaan heti."
Kaksikielisyyden kustannukset kannattaa laskea
Suomen kielipoliittinen keskustelu jatkaa junnaamistaan jo tutuiksi tulleissa juoksuhaudoissaan. Keskustelun osapuolet eivät lähene toisiaan, pikemminkin keskittyvät vain kaivamaan asemiaan syvemmiksi.
Eräs mainio tapa keskustelun edistämiseksi olisi pyrkiä esittämään mahdollisimman selviä tosiasioita vuoropuhelun pohjaksi. Keskustelun tasoa laskee erityisesti yhden faktatiedon täydellinen puuttuminen: kaksikielisyyden taloudellisten kustannusten. Vaikuttaa jopa siltä, että kaksikielisyyden kustannusten laskemista on vältelty tietoisesti.
Erityisen selvä esimerkki tästä oli vuoden 2004 kielilaki, joka valmisteltiin ja hyväksyttiin Lipposen toisen hallituksen aikana.
Kielilain tarkoitus on varmistaa, että perustuslain mainitsemat kielelliset oikeudet toteutuisivat myös käytännön tasolla niin suomenkielisille (90,4% suomalaisista) kuin ruotsinkielisille (5,4%). Lain valmisteli kielilakikomitea, jonka puheenjohtajana toimi korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallberg.
Komitean kokoonpano paljasti nopeasti kumman kansalliskielen asiasta oltiin suhteessa enemmän huolissaan: 60% komitean jäsenistä oli ruotsinkielisiä, mukaan lukien pääsihteeri. Komitean kuulemista 51 asiantuntijasta 25 oli ruotsinkielisiä. Lisäksi ainoana ulkomaalaisena asiantuntijana kuultiin ministeri Mona Sahlinia Ruotsista. Kielilaki koskee koko maata paitsi yksikielisesti ruotsinkielistä Ahvenanmaata, josta silti kuultiin peräti viittä asiantuntijaa.
Komitea teki pääosin perusteellista työtä ja sen jättämä mietintö käsitti 257 sivua. Kuitenkin yhdessä kohdin ahkeruus unohtui täysin. Taloudelliset vaikutukset jätettiin lähes kokonaan arvioimatta. Kustannuksia pohdittiin vain 4 sivua ja nekin lähinnä verbaalisesti ilman numerotietoja. Ainoa konkreettinen rahamääräinen arvio oli: "Ehdotuksen mukaan kaksikielistä tienviitoitusta lisättäisiin valtateillä. Ehdotuksen toteuttamisen on arvioitu maksavan 20 miljoonaa markkaa, ja se toteutetaan välittömästi siten, että kaikki kilvet uusitaan heti."
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kannattaisi myös laskea, mitä sinun kaltaisten pahviaivojen kustannukset yhteiskunnalle ovat!
Aina löytyy kansan syvistä rivistä universumin lahjoja meille laskemaan euroja, unohtaen täysin ihmisoikeusnäkökulmaa. Sinun kaltainen varmaan laskee kannattaako vanhuksia, vammaisia ja muita kummallisuuksia pitää hengissä kun ei oikein mitää tuota.
Niin, mitä tekisit jos nuo halajamasi laskelmat saisit?
Jos olisi kallista, niin oikeudet pois?
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10684973