Tilanne on siis sellainen, että vainaja määräsi testamentissaan kaiken omaisuuden leskelle. Lisäksi hän lahjoitti juuri ennen kuolemaansa isoja omaisuuseriä leskelle.
Testamentissa lukee, ettei koko Perintökaaren luvusta 3 tarvitse välittää. Onko moinen määräys oikeustieteellisesti pätevä? Kaatuuko se, jos haastaa lesken käräjille?
Siis tarkoitus on haastaa nuo ennen kuolemaa annetut suuret lahjoitukset. Niillä on ilmiselvästi yritetty luistaa rintaperillisten oikeudesta lakiosaan.
Onnistuuko?
Testamentissa lukee, ettei koko Perintökaaren luvusta 3 tarvitse välittää. Onko moinen määräys oikeustieteellisesti pätevä? Kaatuuko se, jos haastaa lesken käräjille?
Siis tarkoitus on haastaa nuo ennen kuolemaa annetut suuret lahjoitukset. Niillä on ilmiselvästi yritetty luistaa rintaperillisten oikeudesta lakiosaan.
Onnistuuko?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Hyvä kysymys, toivottavasti joku osaa vastata. Kiinnostaisi minuakin samantyyppinen asetelma vaikka rahaa ei liikuteltukkaan.
Tietenkään lakiosaa ei voida ohittaa testamentilla. Se on selvästi sanottu Perintökaaren 7. Luvun 5 §:ssä:
"Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta."
Yo. keissi oli kyllä huomattavasti sofistikoituneempi kuin pelkkä amatöörimäinen "lakiosan ohittaminen".
Lakiosan määrää on pienennetty ennen kuolemaa tapahtuneilla lahjoituksilla. PK 3 luvussa on määräyksiä, joiden perusteella asiaan voisi puuttua.Mutta testamentti määrää, ettei PK 3 luvun sääntöjä lahjoitusten pesän laskennalliseen varallisuuteen sisällyttämisestä pidä soveltaa.
Kumpi on vahvempi, laki vaiko testamentti?
Ihan vaikka numeroina jos on helpompi käsittää.
Mulla on avovaimo ja 2 yhteistä lasta.
Saan ennustajalta kuulla kuolinpäiväni etukäteen. Lahjoitan avokille pankkitililtäni 190000 euroa. Kuolen kaksi päivää sen jälkeen ja jätän jälkeeni 10000 euroa pankkitilillä. Muuta ei ole. Testamentissa määrään loputkin avokille ja lisäksi kunkkuna määrään, että PK lukua 3 ei pidä tähän testamenttiin soveltaa. Lapset vaativat lakiosaansa. Saavat puolet perintöosasta eli 10000* 1/4 = 2500 kummallekin lapselle. Loput avokille.
Loppupeleissä avokki sais yhteensä 190000 + 5000 euroa 200000 euron omaisuudesta. Rintaperilliset eli omat lapset yhteensä 5000 eli 2% pesän omaisuudesta. Kaikki meni ooltrait ainakin lakikirjojen ja testamentin mukaan.
Lakiosaa ei ole ohitettu. Sitä vain vähän pienennettiin....
Korjaus: Siis rintaperillinen, oma lapsi saa 2% pesän omaisuudesta (lain mukaan pros. osuus olisi 50%).
Ihminen saattaa joskus tietää kuolinpäivänsä etukäteen.
Tarkimmillaan varmaan silloin kun oman käden kautta päivänsä päättää.
Perintökaaren 3. luku käsittelee puolison perintöoikeutta ja oikeutta hallita jäämistöä (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040). Mikäli vainajalla on rintaperillisiä, ei puoliso peri mitään. En siksi oikein ymmärrä, miksi tässä ylipäänsä viitataan 3. lukuun, ja mikä merkitys niiden soveltamatta jättämisellä on, kun kerran rintaperillisiä on.
Perintökaaren lakiosaa käsittelevän eli 7 luvun 3 § käsittelee lahjoituksia:
"Pesän varoihin on lisättävä perittävän antama ennakkoperintö sekä, jollei erityisiä vastasyitä ole, hänen sellaisissa olosuhteissa tai sellaisin ehdoin eläessään antamansa lahja, että se on tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testamenttiin, niin myös hänen jälkeläiselleen tai ottolapselleen taikka tämän jälkeläiselle tahi näiden puolisoille antamansa sellainen lahja, jolla on ilmeisesti tarkoitettu suosia sen saajaa lakiosaan oikeutetun perillisen vahingoksi. Omaisuuden arvo on määrättävä sen ajankohdan mukaan, mikä sillä vastaanotettaessa oli, jollei asianhaaroista muuta johdu."
Jos siis lahjoittaa lapsilleen muiden rintaperillisten vahingoksi, niin nämä varat voidaan lisätä pesän varoihin em. tilanteessa. Puolisolle sen sijaan voi lahjoittaa vaikka koko omaisuutensa, ja siihen eivät voi perilliset puuttua. Esimerkkisi on siis aivan hyvin mahdollinen.
Sinähän sekavia puhut.
"Puolisolle sen sijaan voi lahjoittaa vaikka koko omaisuutensa, ja siihen eivät voi perilliset puuttua"
Tottakait siihen voidaan puuttua, jos puolison saama lahja on rinnastettavissa testamenttisaantoon (olosuhteet ratkaisevat). Aivan varmasti siihen voidaan puuttua, jos puoliso sattuupi olemaan vaikka testamentinsaajakin.
Et ilmeisesti vieläkään tajua, että kun on rintaperillisiä, niin 3. luvun säännöksillä ei ole merkitystä. Kyseiset säädökset koskevat vain tilannetta, missä ensiksi kuollut puoliso on ollut lapseton. Tällöin eloonjääneellä puolisolla on rajoituksia omaisuuden lahjoittamisen ja testamenttaamisen suhteen ensinksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten turvaamiseksi.
Jos taas ei ole rintaperillisiä, niin ei ole mitään lakiosiakaan ja testamentilla saa toki ohittaa 3. luvun säännökset.
Jos käytetään yo. esimerkin numeroita, niin rintaperilliset nostaa kanteen testamentinsaaja avokkia vastaan. Vaativat ennen kuolemaa tehtyä lahjoitusta laskettavaksi laskennalliseen jäämistöön.
Tällöin homma meneekin ylläripylläri näin:
Pesän varat 10000 190000 laskennallista. Lakiosa 1/4 tekee 50000 euroa per lapsi.
Pesän varat eivät riitä kuin 5000 euroon. Rintaperilliset vaativat lahjan- ja testamentin saajaa täydentämään niin että heidän lakiosansa täyttyy. Avokki kaivaa kuvettaan ja maksaa omasta pussistaan kummallekin lapselle 45 euroa lakiosan täydennystä.
Toki ilman käräjäoikeuskannetta noita rahoja ei saa, mutta ihan vain tiedoksi, että tämmöinenkin juttu on olemassa.
Mitä sä mulle jostain 3. luvun säädöksistä jauhat?
Kommentoin vain tuota esimerkkiä tuossa yllä, jossa ennen kuolemaa tapahtuvin lahjoituksin yritetään kikkailla lakiosa olemattomaksi.
Ei se niin vain onnistu, jos joku pistää vähän hanttiinkin.
45 euroa...hah hah mikä kiva typo. SIIS 45 kiloeuroa. 45000 euroa.
Pix Pax Laki Muuttui Matalax
"En siksi oikein ymmärrä, miksi tässä ylipäänsä viitataan 3. lukuun, ja mikä merkitys niiden soveltamatta jättämisellä on, kun kerran rintaperillisiä on."
Lueppa kolmannen luvun kolmas pykälä vähän paremmin. Josko se ymmärryskin kasvaisi?
"Et ilmeisesti vieläkään tajua, että kun on rintaperillisiä, niin 3. luvun säännöksillä ei ole merkitystä. Kyseiset säädökset koskevat vain tilannetta, missä ensiksi kuollut puoliso on ollut lapseton."
Ilmeisesesti et ole koskaan edes lukenut tuota 3. lukua kokonaisuudessaan.
Höpiset jotain aivan täyttä paskaa. Kolmas lukuhan on TÄYNNÄ viittauksia ensiksi kuolleen perillisiin (myös rintaperilliset ovat perillisiä).
Esimerkiksi:
3§: Jos eloonjäänyt puoliso on antamalla lahjan tai muulla siihen rinnastettavalla toimella, ottamatta asianmukaisesti huomioon ensiksi kuolleen puolison PERILLISTEN oikeutta, aiheuttanut omaisuutensa olennaisen vähentymisen, on eloonjääneen puolison pesää jaettaessa hänen perillisilleen tulevasta osuudesta suoritettava ensiksi kuolleen puolison PERILLISILLE vastiketta heidän pesäosuutensa vähentymisestä.
Ellei vastiketta voida suorittaa, on lahja tai sen arvo palautettava, mikäli lahjan saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkasi ensiksi kuolleen puolison PERILLISTEN oikeutta. Palauttamista koskeva kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus eloonjääneen puolison jälkeen toimitettiin, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lahjoituksen täyttämisestä.
Aivan mukavan lahjaveron avokkisi maksaa...
Käsittääkseni verosuunnittelua ei pyydetty.
Jos ehkä oletkin itse lukenut PK 3 luvun, et ole sitä ymmärtänyt. Ensiksi kuolleen puolison perillisillä tarkoitetaan 3 luvussa yksinomaan luvun 1 §:n 2 momentissa lueteltuja ns. toissijaisia perillisiä (= ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen). Luvussa EI siis missään kohdassa tarkoiteta ensiksi kuolleen RINTAperillisiä, sillä jos sellaisia olisi, eivät 3 luvun säännökset puolison perintöoikeudesta ja ensi kuolleeen puolison toissijaisten perillisten perintöoikeudesta tule lainkaan sovellettaviksi. 5 4 on tältä osin antanut ihan oikeat tiedot.
Hyvä mummo! Juuri noin minäkin (e. nasse-setä. nyk. nix_nax) olisin kommentoinut. Minun vastaukseni vain olisi äkkipikaa poistettu.
Saat sitä silti,..
Hei tämmöinen kysymys:
Jos on tosiaan tommoinen testamentti, kuten AP kuvaa (PK 3 ei päde, puolisoiden keskinäinen testamentti, molemmat siis sopineet niin), niin luopuuko siinä leski samalla vähimmäissuojastaan yhteiseen kotiin?
Tarkoitan tätä pykälää, sehän on kans PK3:n alla.
PK 3:1a.2
"Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen."
Onko eloonjäänyt puoliso luopunut oikeudestaan hallita jakamattomana yhteistä kotiaan, kun on kerta vetaissut nimensä tommoiseen testamenttiin?
Moi, kaikki nuo edellä luetut ovat aika sekavaa tekstiä.
Haluaisin vastauksen seuraavaan kysymykseen:
Olen avioliitossa rakkaan vaimoni kanssa. Hänellä ei ole lapsia, mutta minulla on tytär.
En ole tavannut tytärtäni, kuin n. 35 kertaa 35 vuoden aikana. Eli en tunne koko ihmistä. Lisäksi hän on erittäin epämiellyttävä minua kohtaa. Esim. en ole ikinä saanut tavata kahta lapsenlastani.
Hän asuu n. 100 kmpäässä kotikaupungistani ja käy säännöllisesti täällä äitinsä isovanhemmilla kylässä, mutta minä olen saanut vain epämääräisiä vastauksia kysymyksiini vierailuista luokseni.
En missään nimessä haluaisi, että varani menisi hänelle, koska emme ole olleet liki 20 vuoteen missään tekemisissä hänen kanssaan.
Miten voisin ohittaa tuon perintökaaren tässä tapauksessa? En haluaisi olla ilkeä, mutta muutaman minuutin nuoruuteni erheen takia en haluaisi vaimoni jäävän ilman perintöä.
"Miten voisin ohittaa tuon perintökaaren tässä tapauksessa? En haluaisi olla ilkeä, mutta muutaman minuutin nuoruuteni erheen takia en haluaisi vaimoni jäävän ilman perintöä. "
Suomen laki ei tunne oman lapsen perinnöttömäksi tekemistä. Koittakaa pallopäät nyt vähitellen käsittää se. Kerta toisensa jälkeen jankataan samaa kysymystä tälläkin palstalla.
Jos kerran ei osaa kortonkia käyttää sen "muutaman minuutin" aikana kun teidän aktit kestää, niin se voi voi ja aijai.
Myös lapsella on oikeutensa ja ehkäpä sinä olit ns. Paska Vanhempi? Tällöin edes lakiosa pesästäsi on edes jotakin kun et kerta parempaan vanhemmuuteen pystynyt!
>>Miten voisin ohittaa tuon perintökaaren tässä tapauksessa? En haluaisi olla ilkeä, mutta muutaman minuutin nuoruuteni erheen takia en haluaisi vaimoni jäävän ilman perintöä.
Suomen perintökaaren voi ohittaa muuttamalla esim. Viroon, jossa ei ole Suomea vastaavaa lainsäädäntöä mm. lakiosasta.
Muuttaminen pois Suomesta pitää kuitenkin tehdä viimeistään viisi vuotta ennen kuolemaasi, koska Suomen lakia sovelletaan kuolintapaukseen, jos Suomen kansalainen ei ole asunut ulkomailla vähintään viittä vuotta ennen kuolemaansa.