Itse olen tätä homon ominaisuudessa seurannut jo jonkin aikaa ja ajattelin pistää hieman ajatuksia tänne, josko tästä saataisiin keskustelua aikaiseksi.
Mitä historiaa muistelen, niin eikös homous ollut aikoinaan kovinkin tuomittavaa? Monet varmaan olisivat valinneet kumppaninsa kovin toisin, jos olisi ollut mahdollista tehdä se valinta nuorempana. Sitä mahdollisuutta ei vaan ollut, joten ympäristö tavallaan päätti puolestasi, että menet naimisiin ja otat sen duunin sieltä läheiseltä tehtaalta, koska talous tiukalla. Pidettiin, ja pidetään edelleen kulissia ja voidaan pahoin.
Nyt kun sitten olisi mahdollista rohkeammin toteuttaa itseään niin talous ei anna myöden. Jos mietitään 2 vanhemman ihmisen taloutta esim. Helsingissä niin surullinen fakta on että siitä kaapista ulostulosta seuraa todennäköisesti avioero. Otetaan esim. kaksio jossain 09 alueen lähiössä. Asunnosta saa, mitä 200ke ja kun se jaetaan kahdella niin eipä siinä ole kummoisia eväitä kahden tavallisen duunari-eläkeläsen / vanhemman ihmisen omaa omistuskotia perustaa. Ja monikaan kun ei vuokralle tahdo, niin ollaan vaan tottumuksesta yhdessä.
Näistä asetelmista sitten seuraa puskaseksiä, noloja iskuyrityksiä uimahalleissa ja valehtelun kierrettä joka voi myös ilmetä alkoholismina.
En minä suoralta kädeltä näitä pervoiksi tuomitse. Ennemminkin olosuhteiden uhreiksi. Siinä on sitten tavallinen homo polttamasa näppejään jos moiseen erehtyy sekaantumaan. Surullista, niin surullista. Mitä on muut mieltä asiasta?
Mitä historiaa muistelen, niin eikös homous ollut aikoinaan kovinkin tuomittavaa? Monet varmaan olisivat valinneet kumppaninsa kovin toisin, jos olisi ollut mahdollista tehdä se valinta nuorempana. Sitä mahdollisuutta ei vaan ollut, joten ympäristö tavallaan päätti puolestasi, että menet naimisiin ja otat sen duunin sieltä läheiseltä tehtaalta, koska talous tiukalla. Pidettiin, ja pidetään edelleen kulissia ja voidaan pahoin.
Nyt kun sitten olisi mahdollista rohkeammin toteuttaa itseään niin talous ei anna myöden. Jos mietitään 2 vanhemman ihmisen taloutta esim. Helsingissä niin surullinen fakta on että siitä kaapista ulostulosta seuraa todennäköisesti avioero. Otetaan esim. kaksio jossain 09 alueen lähiössä. Asunnosta saa, mitä 200ke ja kun se jaetaan kahdella niin eipä siinä ole kummoisia eväitä kahden tavallisen duunari-eläkeläsen / vanhemman ihmisen omaa omistuskotia perustaa. Ja monikaan kun ei vuokralle tahdo, niin ollaan vaan tottumuksesta yhdessä.
Näistä asetelmista sitten seuraa puskaseksiä, noloja iskuyrityksiä uimahalleissa ja valehtelun kierrettä joka voi myös ilmetä alkoholismina.
En minä suoralta kädeltä näitä pervoiksi tuomitse. Ennemminkin olosuhteiden uhreiksi. Siinä on sitten tavallinen homo polttamasa näppejään jos moiseen erehtyy sekaantumaan. Surullista, niin surullista. Mitä on muut mieltä asiasta?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Veikkaanpa, että kautta koko historian vain hyvin hyvin harva ihminen on pystynyt elämään "vapaasti". Olosuhteet ovat aina pakottaneet meitä valintaan, niin on ollut aina ja aina tulee olemaan. Sen verran olosuhteet kuitenkin ovat muuttuneet (ainakin ajoittain) että "yleinen ilmapiiri" on joskus suvaitsevampaa ja avarakatseisempaa kuin johonkin toiseen aikaan. Olosuhteet ovat myös kiinni paikasta. Pienellä paikkakunnalla ei välttämättä hyväksytä kaikkea samalla tavalla kuin suuressa kaupungissa.
Kaikkein merkittävin ja tärkein "olosuhde" meillä jokaisella on kuitenkin omassa mielessämme. Tyydymmekö siihen mitä meillä on vai tavoittelemmeko jotain vähän enemmän tai vähän parempaa.
Ja loppujen lopuksi: mikään ei muutu ellemme me muutu ja muuta maailmaa.