Meillä on talossa kaksinkertaiset ikkunat. Kymmenen niistä ovat noin 160 * 160 cm aukoissa, 3 * 3 lasiruutua, yhteensä siis 18 lasiruutua per aukko. Ikkunat ovat pääosin alkuperäisiä, n. 80 vuotta vanhoja. Niiden maali on kyllä uusittu, samaten kittaus, omana työnä. Ovat pääosin aivan tyydyttävässä kunnossa. Ikkunat ja karmiliitännät on tiivistetty.
Arvelen että yhden aukon uusiminen kolmi- tai nelilasiseksi samanlaiseksi ikkunaksi maksaisi asennettuna noin 1000 - 1500 e. Tämä on pelkkä arvaus, en ole kysellyt sen tarkemmin.
Lisäksi on kymmenkunta pienempää ikkunaa, osa kellarin pieniä ikkunoita, nekin osin useampiruutuisia, laskin että yhteensä 42 ikkunalasia kaksilasisina. Olisikohan niiden uusiminen keskimäärin luokkaa 700 e?
Kokonaishinnaksi tulisi noin 17 000 - 22 000 e.
Lämmityskulut ovat maalämmön jälkeen runsas tonni vuodessa. Jos ikkunoiden uusinta säästäisi vaikka 20%, vuosisäästö olisi luokkaa 250 e. Arvio on kai optimistinen, ei ikkunoiden uusinta ehkä säästä 20%.
Takaisinmaksuaika ilman korkoa olisi 68 - 88 vuotta noilla hinta-arvioilla.
Onko jollakulla parempia tietoja kun täällä niin mainostetaan ikkunoiden vaihtoa kannattavana toimenpiteenä?
Arvelen että yhden aukon uusiminen kolmi- tai nelilasiseksi samanlaiseksi ikkunaksi maksaisi asennettuna noin 1000 - 1500 e. Tämä on pelkkä arvaus, en ole kysellyt sen tarkemmin.
Lisäksi on kymmenkunta pienempää ikkunaa, osa kellarin pieniä ikkunoita, nekin osin useampiruutuisia, laskin että yhteensä 42 ikkunalasia kaksilasisina. Olisikohan niiden uusiminen keskimäärin luokkaa 700 e?
Kokonaishinnaksi tulisi noin 17 000 - 22 000 e.
Lämmityskulut ovat maalämmön jälkeen runsas tonni vuodessa. Jos ikkunoiden uusinta säästäisi vaikka 20%, vuosisäästö olisi luokkaa 250 e. Arvio on kai optimistinen, ei ikkunoiden uusinta ehkä säästä 20%.
Takaisinmaksuaika ilman korkoa olisi 68 - 88 vuotta noilla hinta-arvioilla.
Onko jollakulla parempia tietoja kun täällä niin mainostetaan ikkunoiden vaihtoa kannattavana toimenpiteenä?
Vastaukset 50
Vanhimmat
Mä vaihdoin 1970 vuoden taloon alkuperäisiin sisäpokiin lasin tilalle selektiivi lämpölasi elementin itse tehtynä remontti maksoi noin 1500€ et mun tapauksessa kannatti ja maksaa itsensä takaisin varmaan muutamassa vuodessa.
Montako lämpölasielementtiä ja minkä kokoisia?
Pieniä, keskikokoisia ja olohuoneessa 3 isoa, yhteensä 14kpl Top-lasi oy Kouvolasta teki.
"uusiminen" on kallis turha villitys
jo edesmennyt isäpappani lisäili laseja kaksilasisiin ikkunoihin, tilasi melko tarkanmittaiset lasit ja niihin hommasi sopivaa profiilia reunoihin. Sentin verran ulkonevien ruuvien varassa olivat vanhojen lasien välissä
Jotta kolmannesta lasista on selvää hyötyä pitäisi lasien väli olla 30 - 100 mm, VTT:n mittausten mukaan. Jos lasit ovat liian lähekkäin niin niistä ei ole kovin paljon hyötyä.
Essonbaarinmiäs yrittää tehdä horinoistaan vakuuttavampia leipomalla joukkoon taikasanan "VTT".
Ilmatilan kasvattaminen ei paranna lämmöneristystä. Tulee vaan paremmin tilaa konvektiovirtaukselle pyöriä. Tarpeeksi ahtaassa välissä ei synny voimakasta virtausta, joten kapea väli eristää paremmin. Ei kyllä muista optimimittaa, mutta se on luokkaa pari senttiä eikä missään nimessä 10 cm, missä mahtuu "tuuli puhaltamaan".
Että jos vaikka menisit takaisin baariin...
Heivaa se saastuttava ydinsähköä käyttävä legionellatehdas
tunkiolle ja laita kunnon lämmitysvermeet. niin maailma pelastuu.
Ikkuna on kiinteistön silmä.
Jos vaihdat ikkunat pidä kiinni rakennushistoriallista arvoista.
Sisäikkunan pokiin on mahdollista asentaa lämpölasit.
Ikkunarakenteiden ja ikkunatiivisteiden vuotoilma nostaa lämmityskustannuksia enemmän kuin lasit.
Ikkunavaihdossa pitäisi huomioida myös hiilijalanjälki.
Uusien ikkunoiden hankintahinta ja hiilijalanjälki ei tule tasapainoon lämmitysenergiasäästönä.
Huomiotava on myös: vanhaan kiinteistöön korvausilmaventtiileillä varustetut ikkunat nostavat lämmityskustannuksia yli 12 %.
Jos vaihdan niin vaihdan mahdollisimman samannäköisiin, näin sanoin jo aloitussanomassa.
Sisäikkunoiden pokiin pitäisi asentaa n. 220 lämpölasia. Se ei ole mikään pieni eikä halpa operaatio. Eikä lämpölasi ole yhtä hyvä lämmönpäästön pienentäjä kuin aito kolmas lasi.
Muuten nikin puusepän ikkunat kertoo saman mitä olen itse ajatellut, että ikkunoiden vaihtoon ei ole painavia syitä, ei ainakaan kannattavuussyistä.
Kustannusarviosta kukaan ei ole sanonut mitään.
Ja pitihän yhden puulämmittäjän saada sanoa painavan sanansa tappavien pienhiukkaspäästöjen puolesta :)
Yksikään ikkunanmyyjä ei ole tohtinut vastata.
Tosiaan se aito kolmas lasi on yhtä tyhjän kanssa verrattuna lämpölasielementtiin, lasien välissä on kaasua joka johtaa huonosti lämpöä ja lisäksi kun ottaa selektiivi pinnoitteen niin se eristää vielä lisään, selektiivipinnoite on siellä kaasutilassa se ei kestäisi esim. ikkunanpesua.
Vanhat kahden lasin pokat oli lasi tosi kylmä pakkasella sisäpuolelta ja kosteus huurtui lasin pintaan ja jäätyi siihen, lämpölasielementillä ei lasi tunnu kylmältä eikä kosteus huurru lasiin ollenkaan.
Näissä selektiivipinnotteissa on vaan se vika, että ne estävät myöskin rarioaaltojen etenemistä tehokkaasti.
Näin huonontavat kännukkäkuuluvuutta ja netin käyttöä mokkulalla, puhelimella ja tabletilla
Parhimillaan vaimennus voi olla jopa 30dbm:ää,eli tarkoittaa, että tukiasema saattaa olla jopa 500m: päässä ja mobililaitteet eivät 3G.llä toimi sisällä.
Kalvolasien hyöty lämpötalouteen on häviävän pieni, lähinnä negatiivinen mainosarvoltaan, enemmän haittaa kuin hyötyä.
ulkoantenni 3g/4g=20€
kylmänhohka puuttuu = 100% mukavuuslisä
operaattorin vaihto = mahdollista
ps. radiosäteily on vaarallista, mikä on liikaa on yksilöllistä, tutkimuksia aloitettu varsinkin 800mhz tutkinnan alla. oman talon sisällä kaikki turha radiosäteily on hyvä kuolettaa, 20 vuoden kokemuksella kukaan ei vielä tiedä kaikkia haittoja.
Jotenkin tuntuu, että kyselt, vaikka olet jo vastauksen muodostanut.
Itse tekisin niin, että asentaisin lämpölasin tuonne olemassa olevien lasien väliin. Näin ulkonäkö ei muuttuisi ja eristävyys olisi aivan toista luokkaa. Eli tuonne väliin 160x160cm lämpölasi ja vanhat lasit toimisivat kosmeettisina molemmin puolin.
Vastoin luuloasi lämpölasi eristää huomattavasti paremmin kuin kolmas lasi. Yllä mainitulla tavalla tosin tulevat tavallaan molemmat.
Ei noita kaikkia ikkunoita tarvitse välttämättä uusia, vaan vain osa. Isoimpien aukkojen uusimisesta tulee isoimmat hyödyt.
Ja enemmän tuo taitaa olla puusepän hommia, kuin ikkunamyyjän.
Nikki Näin itse ei tiedä yhtään mitään siitä miten vanhojen talojen ikkunat on rakennettu. Ei niihin voi asentaa mitään 160 * 160 lämpölaseja.
Ikkunamyyjillä on vaikeuksia todistaa että kaksilasisen ikkunan toisen lasin vaihtaminen lämpölasiin on edes yhtä hyvä kuin aito kolmilasinen ikkuna (jos voi lisätä sen kolmannen lasin oikeaoppisesti), etenkin sen jälkeen kun tuo kaasu on tihkunut pois aikaa myöten. Tällaiset kysymykset ovat heille kiusallisia.
Nikki Näin itse voisi esittää ne mainostamansa hyödyt, etenkin takaisinmaksuaika joka oli alkuperäisen kysymyksen keskeinen osa.
Palstan hieno puoli on kaltaisesi ihmiset, jotka tietävät toisesta kaiken. En ole ikkunakauppias, mutta kolmeen vanhaan taloon ikkunavaihdot tehnyt. Tämä tietenkin kalpeaa sinun kokemustesi rinnalla, jota syvästi kunnioitan.
Yksinkertaisille ihmiselle toisto on tärkeää, eli toistetaan
"Jotenkin tuntuu, että kyselet, vaikka olet jo vastauksen muodostanut."
Helpostihan vanhoihin taloihin voi asentaa lämpölaseja. Näin itse olen tehnyt. Jos et osaa, niin voi jättää tekemättä.
Voit aivan kaivella netistä niin paljon tietoa eri laseien eristävyyksistä kuin huvittaa. Ei ole mitään salatiedettä. Otetaan vaikka wikipediasta tähän pätkä eristävyyksistä, eli U- arvoista.
"noin 2,7 Vanha kaksilasinen MS-ikkuna
noin 1,8 Kolmilasinen MSE-ikkuna"
=> Tämän on se sinun taivas tällä hetkellä, eli 1,8. Oikeaoppisesti tehtynä.
" 1,0 Suomen rakentamismääräyskokoelman määrittämä minimivaatimus uudisrakentamisessa.
0,95-1,0 Minimivaatimus Ympäristömerkin saamiselle ikkunan koosta riippuen[2]
1,2 - 1,4 Selektiivipinnoitetulla lasilla varustettu MSE-ikkuna.
0,9 - 1,1 Selektiivilasilla varustettu ikkuna, jossa umpiolasielementin täyteaine ilman sijasta jalokaasu. Lisänä saattaa olla lämpösäteilyä heijastava erikoiskalvo. Yleensä MSE-ikkuna, tai kiinteä kolmilasinen MEK-ikkuna."
Sitten seuraa nippu joitakin laseja, jotka sinun mukaan kaikki ovat huonompia.
Itse en mainosta mitään, enkä asu vanhassa harakanpesässä, joten minulla tuota ongelmaa ei ole. Olen kyllä mm. vanhempieni taloon asentanut lämpölasit kuvaamisiesi lasien väliin. Takaisimaksuaikaa tuskin laseille tulee ikinä vanhuksien elinaikana. Tuota tärkeämpää oli asuinmukavuuden nosto.
Toistetaan taas. Ikkunoiden takaisinmaksuaika on todennäköisesti pidempi kuin mitä päiviä teikäläisellä on jäljellä. Lähimmäksi tuota päästään lämpölaseilla, joissa on selektiivipinnoite, vaikka kuinka jotain muuta joriset. Syynä yksinkertaisesti se, että ne ovat eristävyydeltään ylivoimaisia MSK ikkunoihin verrattuna.
Vanhojen ikkunoiden aiheuttama vedontunne johtuu lähinnä huonosta tiiveydestä.
Hyvin tiivistetyt vanhat ikkunat ja uudet lämpölasilla varustettujen ikkunoiden vuotuinen lämmönkulutusero on vähäinen.
Huomaa että kylmiä talvikuukausia on vain 3-4 kpl.
Koko kiinteistön lämmökulutuksesta, tiiviit kaksilasiset ikkunat kuluttavat n 10 % lämmitysenergiaa.
Vaihtamalla lämpölasi-ikkunat saadaan tuosta 10 prosentista nipistettyä energiasäästönä vain muutamia prosentteja.
Muutaman prosentin energiasäästöllä ei uusien ikkunoiden hankintahintaa saada ikinä säästettyä.
Uusien lämpölasi-ikkunoiden hankinta ei voi perustua lämmitysenergiasäästöön.
Olipa soopaa urakalla.
Vai vie kaksilasiset ikkunat n. 10% lämmitysnergiasta :)
Vai saadaan tuosta 10 prosentista nipistettyä vain muutama prosentti, eli uudet lasit ovat alle 20% parempia vanhoihin verrattuna :)
Kun 10 lasia oli kooltaan 1,6 x 1,6m, niin pintaa tulee 16m2. Jos sisällä +20, niin vanhojen 2,7 arvoisten lasien ja uusien 0,9 arvoisten lasien ero
Ulkolämpötila vanhan kulutus uuden kulutus ero
-30 2160W 720W 1440W
-10 1300W 430W 900W
0 900W 300W 600W
Kun ei lämmityksestä ja sähkönkäytöstä tiedä mitään, niin turha noista on veikkailla mitään taloudellsia lukuja. Harvoin ikkunaremontti kannattaa, kuten olen yllä jo muutaman kerran maininnut, mutta toistetaan taas.
Jos haluat rikastuttaa ikkunatehtaita ja rautakauppoja, niin vaihda ihmeessä. Muutoin älä missään nimessä. Nuo laskelmat, suositukset ja kaikenmaailman K-arvot palvelevat vaan markkinavoimia. Aloituksesta kävi jo selville, että kykenet itsenäiseen ajatteluun. Jatka sillä linjalla !
> Jos haluat rikastuttaa ikkunatehtaita ja rautakauppoja, niin ...
onhan asian laskenut VTT:kin että takaisinmaksuaika on pitkä tai ääretön nykymuodikkaalla "kaikki uusiksi" -tyylillä
selektiivilasi vanhan kaksilasisen välitilaan kuullostaa hyvältä. Itselläni lasien väli on jotain 5...6 tuumaa ja pokien väliäkin 5...6 cm eli hyvin mahtuu lisälasi. Varsinkin "irrallaan" oleva pelkkien listojen varassa.
Näin itse....Vain vähäisen ajan vuodesta ulkolämpötila on miinuksella.
Mikä ikkunavalmistaja maksaa sinun palkkasi.
Koska ymmärtäminen on vaikeaa joilekkin, niin toisto on tärkeää, eli toistetaan.
"Toistetaan taas. Ikkunoiden takaisinmaksuaika on todennäköisesti pidempi kuin mitä päiviä teikäläisellä on jäljellä."
"Harvoin ikkunaremontti kannattaa, kuten olen yllä jo muutaman kerran maininnut, mutta toistetaan taas. "
Laitoin esimerkit tuossa vain kolmelle lämpötilalle. Voisin tietenkin laskea samat vielä esim. 5 ja 10 asteelle, mutta voisin veikata ääliön kommentin menevät sen jälkeen "Vain vähäisen ajan vuodesta ulkolämpötila on alle 10)", joten en jakasa vaivautua.
PS Kun nuo laskut ovat niin vaikeita, niin kysy apua joltakin yläkoululaiselta. Auttaa varmasti reppanaa.
Yleensä ikkunaremontti kannattaa mutta ikkunoiden vaihto uusiin kannattaa harvoin.
Nikki Näin itse laskee että 1,6m * 1,6m ikkuna-aukon pinta-ala olisi 1,6 m2. Oikein laskettuna ikkuna-aukon pinta-ala on 2,56 m2. Ainakin luulen että yläkoululainen laskisi näin.
Nikki Näin itse on kaivanut esille Wikipedia-sivun http://fi.wikipedia.org/wiki/Ikkuna jossa on suppeasti selostettu ikkunoiden tyyppistandardit. Näistä hän väittää että tyyppi MSE olisi "minun taivaani". MSE on kaksipuitteinen kolmilasinen ikkuna, eli yksi tavallinen lasi ja yksi lämpölasi ja vieläpä tuuletusikkuna. Tekstistäni selviää varsin hyvin että pidän lämpölasia (ilman selektiivipinnoitteita ja jalokaasutäytteitä) heikompana kuin hyvä kolmilasinen ikkuna, joka yleensä edellyttää kolmannen puitteen. Nikki ei ole ymmärtänyt mitä olen kirjoittanut. Ikkunoiden standardit eivät sovellu suoraan vanhan rakennuksen pieniruutuisiin ikkunoihin. Esim. MSE on lähinnä uudehkojen 70-luvun yksiruutuisiin ikkunoihin sopiva standardi.
Lisäämällä lämpölasiin selektiivipinnoitteen ja täyteaineeksi jalokaasun saadaan selvästi paremmin eristävät rakenteet. Tämä pätee alkuvuosina kunnes pinnoitteet tärveltyvät ja jalokaasu vuotaa ulos. Sen jälkeen nuo lämpölasit ovatkin aivan tavallisia lämpölaseja ja niiden eristyskyky on heikentynyt. Tällöin lämpölasi pitäisi vaihtaa vaikka ikkuna muuten on kunnossa. Lämpölaseille pitäisi saada sadan vuoden takuu sekä pinnoitteille että kaasutiiveydelle. Nikki toistaa kritiikittömästi valmistajien mainoksia uusista ikkunoista.
Nikki laski esimerkinomaisesti ikkunoiden lämmönläpäisyn tehoina eri lämpötiloissa. Laskelmat ovat muuten oikein paitsi että hän pyöristi ne mikä tekee niistä lievästi virheellisiä ja laskee lisäksi väärällä ikkunastandardilla. Laskelmat ovat hyödyttömiä koska kysymys on koko ajan on vuotuisesta lämpövuodosta eikä jostain esimerkkilämpötiloista. Lopputuloksen tulee olla energiansäästöarvio hinnoiteltuna, eikä nikki ole esittänyt mitään laskelmaa siitä, eikä myöskään hintaesimerkkejä.
Pinta- ala on 2,56m2, eikä 1,6m2 noille kymmenenlle ikkunalla. Osannet itse laskea uudella pinta- alalla uudet arvot läpivirtaavalle energialle. Toisaalta keksinet aika nopeati selityksiä, mikä noissa taas on vialla.
Laitoin Wikipedian lähteeksi, koska jos olisin laittanut jonkun ikkunavalmistajan, niin olisin luonnollisesti ollut sen myyjä. Tuossakin oli jotain vikaa näemmä.
Huomasit varmaan, että tuosta copy pastesta oli jäänyt yksi rivi vahingossa pois, eli
"MSK Sisäänaukeava kolmipuitteinen kolmilasinen ikkuna. Hyvin yleinen Suomessa 1970- ja 1980-luvuilla."
U- arvohan tuolla on sama 1,8.
"Ikkunoiden standardit eivät sovellu suoraan vanhan rakennuksen pieniruutuisiin ikkunoihin."
Kerrotko miksi ei? Eivät nuo ota kantaa rakennuksen ikään, eivät ikkunan kokoon.
"Lisäämällä lämpölasiin selektiivipinnoitteen ja täyteaineeksi jalokaasun saadaan selvästi paremmin eristävät rakenteet. Tämä pätee alkuvuosina kunnes pinnoitteet tärveltyvät ja jalokaasu vuotaa ulos. Sen jälkeen nuo lämpölasit ovatkin aivan tavallisia lämpölaseja ja niiden eristyskyky on heikentynyt. Tällöin lämpölasi pitäisi vaihtaa vaikka ikkuna muuten on kunnossa. "
Pinnoitehan on lasin välissä. Ei sitä kukaan tuolta pääse naarmuttamaan. Täyteainetta vuotaa aina jonkunverran pois. Tämä oli 70- luvun lämpölaseisssa ongelma mutta ei enään uudemmissa.
Hyvä ymmärtää, että argon lasin välissä on kaasua ja tuo korvautuu ilmalla. Sinä jotenkin kuvittelet, että argonin vuotaminen pois tekee koko lasista auttamattoman huonon. Otetaan esimerkiksi lasit, jotka ovat nykyisessä talossani. U- arvo argonilla 0,8 ja ilmalla 0,9. Vertaa nyt tätä todella huonoa arvoa 0,9 sinun nykyisiin 2,7, tai noihin kehumisiisi kominkertaisin 1,8.
Ymmärtänet, että lasia ei tarvitse vaihtaa tuon 0,9 vs. 0,8 seurauksena. Voit tietenkin hankkia suoraan ilmalla täytetyt, niin ei ahdista. Myyvät ikkunoita ilman argoniakin. En tiedä myyvätkö kaikki, mutta ainakin useimmat.
"Lämpölaseille pitäisi saada sadan vuoden takuu sekä pinnoitteille että kaasutiiveydelle. "
Tuo on aika realistista.... Mitoitusaikana käytetään 100 vuotta ainoastaan talon perusteille. kaikki muut ovat lyhyempiä. Vaikka lasit kestäisivät 100 vuotta, niin parempia on tullut ne korvaamaan jo ajat sitten.
"Nikki toistaa kritiikittömästi valmistajien mainoksia uusista ikkunoista. "
Voithan aina kurkata tutkimustuloksia VTT:ltä, Motivalta, rakennuslaista jne. Vaikka luonnollisesti kuuluvat kaikki yhteen suureen salaliittoon. VTT esmikerkiksi on testannu varsin paljon laseja, joten aineistoa löytyy pilvin pimein.
"Laskelmat ovat muuten oikein paitsi että hän pyöristi ne mikä tekee niistä lievästi virheellisiä ja laskee lisäksi väärällä ikkunastandardilla"
Pyöristäminen kuuluu laskukäytäntöön. Tämä opetetaan ala- asteella. Kerrotko mikä ikkunastandardi oli väärin. Kaksilasinen, vai uusi? On olemassa parempiakin uusia laseja, mutta käytin arvoa 0,9, joka on yleinen nykyään. Löytyy myös laseja eristävyydellä 0,6, jollaiset naapuriin tuli.
"Laskelmat ovat hyödyttömiä koska kysymys on koko ajan on vuotuisesta lämpövuodosta eikä jostain esimerkkilämpötiloista. Lopputuloksen tulee olla energiansäästöarvio hinnoiteltuna, eikä nikki ole esittänyt mitään laskelmaa siitä, eikä myöskään hintaesimerkkejä. "
:) Minkähän takia kirjoitin perään näin "Kun ei lämmityksestä ja sähkönkäytöstä tiedä mitään, niin turha noista on veikkailla mitään taloudellisia lukuja."? Kun ei tiedetä lämmitystapaa, sisälämpötilaa, talon sijaintia, taloussähkön käyttöä, ilmansuuntia, auringonpeittoa jne. tulee laskuista hieman vajaita. (Jos et ymmärrä, niin jos käytössä on ilmaiset puut, niin säästöä ei synny yhtään.) Laskut olivat tarkoitettu henkilölle, joka väitti etteivät nykylasit ole kuin 20% parempia.
Vanhuksieni taloon laskin nuo, vaikka mielestäsi kritiikitön olenkin. Luvut eivät olleet niin mukavia, kuin myyjän omat laskut. Ole hyvä ja laske itse omasi. Ei noista kannata alka täällä vääntämään ja inttämään vastaan, sekä keksimään kaikkia tekosyitä.
Todetaan taas loppuun
"Harvoin ikkunaremontti kannattaa, kuten olen yllä jo muutaman kerran maininnut, mutta toistetaan taas. "
Laskelmanne koskee vain lasin U-arvoa.
Käytännössä ikkunat ovat jotain muutakin kuin ylimainostetut lämpölasit.
Lämmitysenergiasäästöön, asumisviihtyvyyteen, tuleviin huolto- sekä hoitokustannuksiin ja ikkunoiden elinkaareen vaikuttaa seuravaavat asiat.
- lämpöeristeet ja niiden huolellinen asentaminen
- liimaamattomien karmiliitosten aiheuttamat ilmavuodot sekä maali- ja puuvauriot
- lasin ja puitteen liitosraosta puuttuu pintamassat. Lasit pitäisi pestä kuivalla vedellä?
- vain nupikiinnityksillä asennetut muoviset lasituslistat. Kuumuus ja lämpötilaerot vääntävät ja irrottavat lasituslistoja.
- sisäikkunan tiivisteiden tiiveyksissä suuriakin puutteita
- ulkoikkunoiden tiivisteet ovat useimmiten asennettu teknillisesti väärin.
Virheellisestä asennustavasta johtuen lasien välitilaan pääsee sadevettä ja lunta
Lämpökamerakuvaus paljastaa nämä lämpövuoto- ja kosteusvaurioita aiheuttavat liitoskohdat (ei ulkotiivistystä).
Kaikki totta.
Uusissakin laseissa tekninen taso on aika onnetonta. Omista ikkunoista palautin puolet. Ei ensin meinattu suostua, mutta kun ilmoitin lopuksi, että niistä on valokuvat ja ne asennetaan paikalle, kun muutakaan ei ole, ja ikkunavalmistaja maksaa myöhemmin karmien vaihdon omalla kustannuksellaan jos Kuluttajalautakunta niin päättää, niin tulivat toiseen mielipiteeseen ja toimittivat uudet karmit.
Tiivistämällä päästään vanhojen talojen toiseen ongemaan, eli ilmanvaihtoon. Tiivistämällä liikaa ei ilmavuotoja enään ole, eikä ilma liiku sitäkään vähään.
Kun mainitsin yllä, että tein ikkunanvaihdon vanhuksieni taloon, niin siellä vaihdoin isot ikkunat olohuoneesta (1,2m x 2,4m x 6kpl) ja loput jätin sellaisiksi. Tiivistin kaikki vanhat ikkunat uudelleen, vai pitäisikö ehkä sanoa ensimmäisen kerran. Tiivisteissä jätin ulkoikkunan alalaidasta 20cm pois ja ristikkäisestä ylänurkasta sisälasista samat 20cm pois. Noin tehtynä ilma esilämpenee lasin välissä ja tulee sisälle ikkunan yläosasta sekoittuen huoneilmaan, eikä vetoa aiheudu.
Ikkunankarmien ja seinän välissä oli oravan mentäviä aukkoja, samoin nurkissa, jotka tukin villalla ja urskalla.
Menee jo aiheen ulkopuolelle, mutta muita toimenpiteinä tein tuonne (aikaisemminkin tänne jonnekkin olen kirjoittanut asiasta)
- Kattoon höysulku, sentin villa, säkkikangas ja laudat pinnaksi
- Parketti lattiaan
- Öljylämmitys kaukolämpöön
- Avotakan pelti pidetään avoinna, koska ilmanvaihtohormeja ei liikaa ole
Noilla toimenpiteilla vuotuinen lämmityslasku pieneni (muistaakseni -84) 12500mk => 4500mk. Isoin merkitys oli kaukolämmöllä, sekä aukkojen tukkimisella. Mukavuus kasvoi huomattavasti, koska veto poistui.
Talo 250m2, -69, puolitiiliverhoiltu, pelkät tuplalasit, kattila alkuperäinen, poltin kerran uusittu, joka toimi huonosti.
> Tiivisteissä jätin ulkoikkunan alalaidasta 20cm pois
jep, ilman vaihtuvuudesta pitää huolehtia. Mieluummin niin että voi säätää pienemmälle ulkoilman kylmetessä
? luinkos ketjun huolimattomasti kun ei tullut vastaan se "20 prosentin lämmönkulutuksen nousulla" peloittelija, ummehtunutta sisäilmaa ihannoiva
Alkuperäinen kysymys koski pelkästään ikkunoiden vaihtoa. Mikä oli ikkunavaihdon osuus energiansäästöstä? Sekoitat ikkunavaihdon muihin asioihin.
Lyhyesti: ei kannata.
Taloudellisesti kannattaa vain 1 lasisista 2. Lasisiin siirtyminen. Kaikki muu menee ikkunanmyyjälle..
onko sisälasi ruudutettu?
yläjyrsimellä 1,5 senttiä poijes pokasta ja kaupasta ilma tai jalokaasutäytteiset sisälasit tilalle. vedontunne, ulkoäänet pienenee ja mukavuus paranee huomattavasti. energiansäästömielessä suunnilleen puolet parempi eristävyys tietysti säästää ikkunapinnan verran talossa jaettuna kahdella, oli se sitten 5 tai 10% niin lisääntynyttä mukavuutta ei voi laskea rahassa. samalla patteriverkon ohjausta voi varmasti hieman pienentää...lisäsäästöjä siis tiedossa.
Mutta kun aloittajan mielestä nämä lämpölasit ovat suuri salaliitto. Tavallinen kolmas lasi on ainoa oikea vaihtoehto hänelle. Tuo tosin tulee niin kalliiksi, että perustelee sitten itselleen miksi tätä ei kannata tehdä :)
Nojoo, jos saa säästettyä sen 10% lämmityskuluista niin säästö olisi tollanen runsas satanen vuodessa. Kannattavuuttahan tässä kysytään eikä muuta.
Kaikki sisäikkunat on ruudutettu aidosti, ei ole pelkästään valepokilla ruudutettuja laseja. Ikkuna-aukon moniaukkoiset karmit sekä pokat on rakennettu niin että tarvittaisin yli 50 lisälasia vaikka miten yrittäisi laittaa yhtä lisälasia usean sisälasin yli. Jos jokainen sisälasi vaihdettaisiin lämpölasiin niin niitä tarvitaan yli sata, lisäksi jyrsintä joka heikentää pokia niin etteivät ehkä pysy tiiviinä tai jopa katkeavat.
Entisajan ikkunat tehtiin aivan eri tavalla kuin mitä uusissa (lue: 60 - 70-luvun talot) taloissa on tehty, esim. niitä mitä nikki näin itse on korjaillut.
Minävaantaas, kerro budjettisi tällaiselle tapaukselle, esim. 110 jalokaasutäytteistä sisälasia asennuksineen. Rahaa tässä kysytään, vedontunne ei ole juurikaan olemassa eikä siitä ole kyse.
Ymmärrän varsin hyvin että ns. lämpölasit uusina ovat hyvin eristäviä. Lasien välinen eristävä kaasu kuitenkin haihtuu ja kalvot tärveltyvät vuosikymmenien aikana, siksi en usko niihin. Mikään parinkymmenen vuoden ratkaisu ei minulle kelpaa.
saanen sanoa, että haihtumisen argon tai ilmalaseista huomaat sisäisenä huurustumisena välittömästi. eli ei pelkoa niiden heikkenemisestä ensimmäiseen 30-40 vuoteen.(vaikea antaa pidempiä arvioita kun niitä ei ole kauempaa tehty) ehjät ja korjauskelpoiset pokat kyllä kestävät sen jyrsimellä ajon, eihän siinä ttarvi kuin hivenen syventää nykyistä uraa, ja ellei kestä niin on kyllä koko pokien uusinta ihan perusteltua.
sisälasit kannattaa vaihtaa ruuduttomiin, ellet jossain 'kirkossa' asu. niin noita lämpölaseja ei mene niin montaa, hinta on tosin per neliö, joten se on ihan se ja sama ostatko 50 vaiko 5kpl...lähestulkoon.
voisin jopa paljastaa mitä neliö argon2x 12mm alu/valk. 4 5mm 1xselekt. maksaa mutta jätetään se nyt kertomatta, myykööt lasivirmat/ikkunapuusepät ne teille sopivalla hintaa.
hyviä remonttihetkiä.
"Entisajan ikkunat tehtiin aivan eri tavalla kuin mitä uusissa (lue: 60 - 70-luvun talot) taloissa on tehty, esim. niitä mitä nikki näin itse on korjaillut."
Itse luulin, että talot on tehty 20-, 40- ja 60- luvulla, mutta ilmeisesti olin tässäkin väärässä.
Toistetaan
"Palstan hieno puoli on kaltaisesi ihmiset, jotka tietävät toisesta kaiken."
Muita löpinöitäsi en vaivaudu kommentoimaan.
MOT
Essopnbaarista kajahti taas. Jos ei ikkunainvestointi maksa itseään takaisin 15 vuodessa tjsp säästyneinä lämmityskuluina, niin ei koko investoinnissa ole mieltä.
Mutta täytyyhän sitä köyhällä olla selitykset, miksei tule pidettyä taloa kunnossa....
Ei kannata taloudellisesti jos muuten hyväkuntoiset.
Itsetehtynä takaisinmaksuaika voi olla muutamia vuosikymmeniä.
Teetettynä 50...100 vuotta tai ääretön
Kustannustehokkaita temppuja tässä ketjussa onkin selostettu
Kustannustehokasta ikkunaa ei ole. Jos vain kaipaat kustannustehokkuutta niin muura koko aukko umpeen. Laita muurauksen päälle digi- TV ja ulos maiseemaa kuvaava kamera.
Energiasäästön nimikkeellä ei ikkunoita ja ovia kannata vaihtaa.
Koita keksiä ikkunavaihtoon vaikka jokin järkevä syy.
Vieläkös lämpölaseissa välitila samenee harmaaksi? Olin rivarin isännöitsijänä ja isoja olkkarin ruutuja muutettiin kolmansille tavallisille laseille. Parvekeovien pikkulaseja pidettiin varastossa useampia, vuoden tai parin tarve
Jos on hynää liikaa et ei tiijä mihin sitä laittaa niin siitä vain. Kyllä se niin on että se vaihhto ei ikinä maksa sitä investointia takaisin.
Suuressa maailmassa vedetään sellaisiin ikkunoihin, joista ei tarvitse ulos katsella Kuplamuovia jota käytetään pakkauksissa Pehmusteena. Suomessa on muutenkin pimeetä ettei ikkunoista mitään näe. Valo läpäisee kuplamuovin hyvin.
Maksaa vain muutaman euron ja voi ottaa keväällä pois.
Tiiviit kaksilasiset ikkunat kuluttavat kiinteistön lämmityskuluista hieman yli 10%.
Uusimalla ikkunat umpiolaseihin, saadaan vain jonkun prosentin energiasäästö.
Tällä energiasäästöllä ei saada koskaan uusien ikkunoiden hankintahintoja takaisin ainakaaan energiasäästö nimikkeellä.
Huomioikaa että uusien ikkunoiden mainostettu energiasäästö tapahtuu jos tapahtuu, pääosiltaan pakkaskaudella eli vain noin 3-4 kuukauden aikana.
Ikkunoiden ja niiden rakenteiden ilmantiiveys on tärkeämpi ja tehokkaampi energiasäästöasia kuin lasin U-arvo.
Vai että oikein 10%.
Jos tavoitteena on ainoastaan energiansäästö, niin ikkunoiden vaihto ei ole kannattava toimenpide.
Kyllä vain on 1500€ on parissa vuodessa äkkiä säästetty.
Tuohon väittämään et usko itsekkään.
Hyväkuntoisten ikkunoiden vaihto uusiin, ei kannata kuin ikkunoiden toimittajalle.
"Rahaa tulee ikkunoista ja ovista".
Että sun mielestä jos on ulkopokassa yksi lasi ja sisäpokassa yksi lasi, niin tämän sisäpokan yhden lasin tilalle ei kannata vaihtaa lämpölasi elementtiä, taidat olla pihalla kuin lumiukko.
Mikähän lie kun talon etelänpuoleisista ikkunoista on yläosat alkaneet samentua, siis
sisimmäisen kahden lämpölasin väli pisamoituu ja samenee vähän kuin huurussa mutta kosteutta tuo ei ole?
Ikkunat siis kaksinkertaiset ja sisimmäinen tuplalasilla.