Ei kesän aikana nähty tai oltu muutenkaan yhteyksissä. Olo oli tyyni, seesteinen ja tuntui että ihan sama vaikka nähtäisiinkin, olen jo päässyt yli.
No sitten koitti syksy. Tiesin, että nyt ruvettaisiin taas törmäämään toisiimme suht usein, mutta olo oli edelleen sellainen tyyni ja järkähtämätön. Olin mielestäni valmis kohtaamaan hänet jo pelkkänä kaverina.
Ja paskat. Tänään nähtiin taas opinahjon käytävillä ja sydän veti samantien täyden vuoristoradan ilosta kaipaukseen ja ahdistukseen. Tajusin olevani edelleen täysin umpi-ihastunut tuohon söpöläiseen. Juteltiin pari sanaa ohimennen ja heti päässäni alkoi hirveä analysointi. Kohtaamisesta muka välittynyt välttely ja kylmyys naisen osalta (todellinen tai kuviteltu) tuntuu siltä kuin joku vääntäisi puukkoa rinnassa ja kaikki muu tuntuu täysin merkityksettömältä.
En kestä, täysin sietämätön olotila taas. Pakko saada asiat ratkaistua johonkin suuntaan, ja joo joo, tiedän kyllä ettei siihen muu auta kuin asian ottaminen puheeksi. Oli vaan pakko saada avautua.
No sitten koitti syksy. Tiesin, että nyt ruvettaisiin taas törmäämään toisiimme suht usein, mutta olo oli edelleen sellainen tyyni ja järkähtämätön. Olin mielestäni valmis kohtaamaan hänet jo pelkkänä kaverina.
Ja paskat. Tänään nähtiin taas opinahjon käytävillä ja sydän veti samantien täyden vuoristoradan ilosta kaipaukseen ja ahdistukseen. Tajusin olevani edelleen täysin umpi-ihastunut tuohon söpöläiseen. Juteltiin pari sanaa ohimennen ja heti päässäni alkoi hirveä analysointi. Kohtaamisesta muka välittynyt välttely ja kylmyys naisen osalta (todellinen tai kuviteltu) tuntuu siltä kuin joku vääntäisi puukkoa rinnassa ja kaikki muu tuntuu täysin merkityksettömältä.
En kestä, täysin sietämätön olotila taas. Pakko saada asiat ratkaistua johonkin suuntaan, ja joo joo, tiedän kyllä ettei siihen muu auta kuin asian ottaminen puheeksi. Oli vaan pakko saada avautua.
Vastaukset 90
Vanhimmat
Vähän sama tilanne mulla. Ei tunteilleen voi oikein mitään ja ne kasvaa aina tavatessa. Mutta puhumalla asiat selviää, ei tätä kukaan hullu kauaa jaksa...
Niillä on hei paremmat panot, ei ne välitä teistä. Mitäs menetitte.
Nyt aloittaja moraali kehiin! Hei nyt kuulkaas perkele, hei nyt kyllä menee vähän yli äyräiden, VIT u mikä provo!
Mieti miksi erositte. Eroon oli varmasti joku syy. Onko se syy jotenkin muuttunut. Naisellasi ilmeisesti syy ei ole muuttunut miksikään. Joten turha yrittää yksin sytytellä rakkautta joka on yksipuolista. Saat vain harmia itsellesi. Jos epäilet exäsi tunteita niin kysy suoraan. Vastaa varmaan että, mene elämässäsi eteenpäin ja unohda hänet. Ja kyllähän noita pipareita on maailma pullollaan senkun vaan otat uuden.
Sitä paitsi aloittajan viestistä ei oltu poistettu sanaa paska.
Jos tämä ei ole provo niin miksi ihmeessä aloittaja kirjoittaa nämä asiat tänne?
esim: "Miten voi yhdellä naisella olla tällainen valta miehen sydämeen?" kannattaa ehdottomasti kertoa suoraan sille naiselle ja varmasti tykkää. Koko tuo paska kannattaa kertoa sille naiselle eikä tänne.
Jos aloittaja ostaisi sille naiselle vaikka kukkia, niin miksi hän niitä jakelisi torilla tuntemattomille?
On olemassa myös mahdollisuus joka tekee tästä eiprovon.
Ehkä aloittaja jollain epätoivoisella tavalla toivoo ja luulee että kun hän kirjoittaa tuon tänne, niin se nainen ehkä voisi vahingossa nähdä tuon tekstin täällä ja yhdistää tuon tapahtuman aloittajaan oikeassa elämässä.
Moni voisi ihmetelläkin miksi sitä nyt ei voi suoraan kertoa sille naiselle, syy on se että aloittaja on asettanut itsensä alempaan asemaan kuin tuo nainen, tällä keinolla hän olisi siis välttänyt asian kertomisen itse suoraan tuolle naiselle jota näyttää hieman pelkäävän.
Joka tapauksessa tässä ovat lähestulkoon ne ainoat mahdollisuudet siihen mikä tämä juttu on, joko provo tai avuttomuus.
Jättäkää (SEKÄ ALOITTAJA ETTÄ MUUT) EX -naisenne rauhaan ja antakaa heidän jatkaa elämäänsä ja tehkää itsekin samoin! Saitte jo mahdollisuutenne, antakaa nyt elämän jatkua! Tajuatteko, mitä teette itsellenne, ja EX-naisillenne, jos lähdette avaamaan vanhoja haavoja. Ei toisia saa satuttaa noin! Vähän eettisyyttä peliin hei! Ei tuommonen peli kyllä vetele!
Ai käteen?
Minkäslaista peliä tuommoisella tarkoitit?
Linkki kuvaan mmmmm mmm
Ajatella, että miehetkin rakastuvat!
"Ajatella, että miehetkin rakastuvat! "
Voivoi,tuosta lauseesta paistaa hieman katkeruus.Kyllähän se kertoo naisestakin jotain jos ottaa aina sen tunnevammasimman.Sitähän sanotaan että "vakka kantensa valitsee",pitäisikö tässäkin sittenkin paikaansa. ;)
:) Miehethän ne juuri oikeasti rakastuvatki !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Mistä päättelit että aloittaja on mies?
JOSPA JOKUN MIES RAKASTAA VAIMOANSA?
Lukee otsikossa...
Järkyttävää jos naiset ei sitä tiedä.
"Ajatella, että miehetkin rakastuvat!"
Sinun ajatusmaailma perustuu siihen että naisten ei tarvitse tehdä muuta kuin "rakastaa" miestä niin mies pitää naisesta. Useimmille miehille kelpaa tällainen nainen. Naiselle ei kuitenkaan kelpaa mies joka vain "rakastaa" vaan miehen tulee hankkia leipä pöytään tavalla tai toisella. Ilmeisesti ajattelet vanhanaikaisesti etkä nähtävästi kykene hyväksymään sitä että miehellekin kelpaisi elämä jossa on tilaa rakkaudelle. Useimpien naisten vaatimukset ovat sellaiset että harvalle naiselle kelpaa ne miehet kelpaa jotka ovat "hömppiä" ja romanttisia. Ei ole tasa-arvoinen maailma vaikka sitä koko ajan tehdään naisille tasa-arvoisemmaksi. Miehille maailmaa tuskin tehdään ikinä tasa-arvoisemmaksi.
Naiset ovat vuosikymmeniä tehneet töitä saadakseen tasa-arvoisen kohtelun, koulutuksen, palkkatason jne verrattuna mieheen. Miehet ovat aina olleet mielestään ylempänä naista, sitä ei käy kieltäminen. Näin on vielä monessa arabimaaassa ja Afrikan maissa. Niissä maissa naista alistetaan ja ei arvosteta tasavertaisena kumppanina. Miehillä menee hirveästi energiaa alistaakseen naista. He keksivät jos jonkunlaista lakia saadakseen naisen alistumaan. Mitä miehet pelkäävät? Ovatko he kuitenkin niin riipuvaisia naisistaan, että pitää hunnuttaa naiset ettei kukaan vie heitä.
Huomaatteko, niissä maissa, joissa naisella on lähes tasa-arvo, ovat naiset koulutettuja ja yhteiskuntakin voi paremmin. Yhä kuitenkin nainen työssä käymisen ohessa vastaa suurin piirtein kaikista kodin töistä. Miehet eivät edes tajua tätä työn ja vastuun määrää mitä naiset kantavat.
Naiset eivät vaadi enempää miehiltä kuin mitä he kykenevät antamaan. Jos mies ei tunne olevansa tasa-arvoinen vaan alempana naistaan, hän ei ehkä ole oikea kumppani naiselle, tai hänen mielessään on se ikiaikainen naisen hallitsemisen tarve ja se pelottaa.
Loppujen lopuksi, nainen haluaa miehen, joka osallistuu perheen elättämiseen, lasten hoitoon ja osallistuu tasavertaisesti kodin askareisiin. Työ, siis "leipätyö" ja kotityöt uuvuttavat usein naisen niin että energiaa ei riitä miehen paijaamiseen. Mutta voihan se mieskin joskus paijata naista.
Missä olette tavanneet miehen joka töistä tulessaan käy hakemassa lapset tarhasta, menee lasten kanssa kaupaan ja tuo päivän ostokset kotiin. Ottaa sen itkevän muksun lanteilleen ja hämmentää soppaa, jos ei ole ollut rahaa ostaa valmista ruokaa. Usein miehen kodin askareisiin kuuluu ne auton renkaan vaihdot ja öljynvaihdot ja sitten rehvastellaan että osallistutaan kotitöihin.
Vaimo hoitaa pyykit ja ruuan ja mies auton. Mutta kuinka usein vuodessa vaihdetaan auton renkaat? Kaksi kertaa. Ja miehet eivät useinkaan vaihda niitä itse vaan vievät auton johonkin missä vaihdetaan renkaat. Naiset voivat tehdä sen itsekin, mutta onpahan ainakin se asia pois huolesta jos joku toinen tekee. Samoin on öljynvaihto. Vaihtoväli riippuu ajetuista kilometreistä, vaan ei sitäkään kovin monta kertaa vuodessa tehdä.
Olen nainen ja huolehdin autoni itse. Joskus yritän saada miestä tekemään sen mutta pitää mennnä sinne ja sinne kuntopiiriin, kokoukseen, lenkille jne. Joten vien auton itse renkaan vaihtoon, öljyn vaihtoon, huoltoon. Käyn jopa ostamassa autoni itse ilman miestäni. Hän ei tajua autoista mitään. Ystäväni otaksuvat että olen erittäin tasa-arvoinen kun voin ostaa autoni itse enkä tarvi kysyä lupaa. Siis kysyä lupaa, ikäänkuin olisin mieheni lapsi!!! Siihen en sentään suostu.
Mutta asian kääntöpuoli on se, että joudun tekemää lähes kaiken. Jopa hyllyt kiinnittämään seinille, tekemään kodin remontit, maalaamaan, paikkaamaan, parsimaan, keittämään, paistamaan, silittämään... Teen yrittäjänä vielä 10-15 tuntista työpäivää lähes joka päivä.
En koe olevani tasa-arvoinen vaikka varsinkin miehet minulle niin sanovat. Siis onko tasa-arvoa että pitää tehdä kaikki itse ja katsella vielä sitä "tasa-arvotonta" isomahaista ukkoa joka sohvalla lätköttää ellei satu olemaan poikien kanssa "jossain".
Herätkää miehet ja miettikää mikä on tasa-arvo, onko sitä olemassakaan.
"Miehille maailmaa tuskin tehdään ikinä tasa-arvoisemmaksi."
Älä nyt,naisen euro on 80 centtiä.Naiset ne on tässä sorettuja,ikuisesti ja aina.Mies jos sanoo olevansa sorrettu niin se on vain heikko ja mitäs et pitänyt puoliasi.
Huomaa kulttuuriero lännessä ja idässä, vaikuttaisiko uskonnot? Tosin Kristinusko on melko laimeeta nykysin lännessä, sen voimakkaita vaikutuksia voi huomata Intiassa, Kiinassa, jossa yli 100miljoonaa kritittyä, Iranissa 2milj. (100'% muslimimaa) Pyhän Hengen voima toimii nyt Idässä, niin kuin Kristus ennusti, -"Lopun aikoina Evankeliumi julistetaan kaikille kansoille ja sitten tulee loppu."
Paavali opetti rakastamaan vaimoaan, niin kuin itseään ja vaimojen kunnioittamaan miehiään.
Ikävä kyllä Kristinuskon laimeus näkyy avioliitoissa, eroja on melkoisesti verrattuna arabimaailmaan. Avioeroista kärsivät lapset ja se näkyy uusioperheissä kärjistettynä. Elikkä tasa-arvo tässä meidän yhteiskunnassa vaikuttaa rappiollisesti, kun se on mennyt ylitse, niin että miestä poljetaan. Tiedän kyllä, että asia ei ole näin musta valkoinen, mutta korostettuna.
Huomautan vielä painottaen, että naisen asema Kristityissä maissa alkoi parantua, Paavalin Pyhän Hengeltä saamalta käskystä:
"Miehet, rakastakaa vaimojanne, niinkuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä. Samalla tavoin tulee myös miesten rakastaa vaimojansa niinkuin omia ruumiitaan; joka rakastaa vaimoansa, hän rakastaa itseänsä. "
Vaimojenkin olisi mietittävä heikompana, milloin ei kunnioita miestään, siinä missä miesten, milloin ei rakasta vaimoaan, niin kuin itseään,vaan sortavat heitä.
"Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi." . Mutta myös teistä kukin kohdaltaan rakastakoon vaimoaan niinkuin itseänsä; mutta vaimo kunnioittakoon miestänsä.” Ef. 5:25
Paavali oli täynnä Kristuksen voimaa ja rakkautta, voimallisimpia hänen kirjoituksiaan on useasti häissä lausuttu 1.kor. 13:4:
"Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä; rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa...."
Eli pyrkikää rakkauteen, sillä rakkaus on itse Jumala.
""Yhä kuitenkin nainen työssä käymisen ohessa vastaa suurin piirtein kaikista kodin töistä. Miehet eivät edes tajua tätä työn ja vastuun määrää mitä naiset kantavat.""
Ehkä vielä tänäpäivänä joissain perheissä mutta luulen että pääsääntöisesti miehet osallistuvat arkiaskareisiin melko hyvin. Yksi ongelma jonka huomannut oman vaimoni suhteen. Kun hän tekee yhden asian kodin hyväksi niin siitä kova ääni ja muistutus vaikka samaan aikaan olisin tehnyt kolme asiaa niin niitähän ei noteerata.
ja myös toisinpäinkin, mun poikani hoitaa muun duunin jälkeen lapsia, laittaa autonsa itse, tekee asuntorempat...alan ammattilainen...ja muija sen kun viilailee kynsiään ja räplää puhelintaan koko ajan sekä haukkuu anoppiaan mennen tullen,,,siis mun :eksääni, että tälläistäkin on liikkeellä, mistähä lie alkunsa saanut
Sisälukutaito kunniaan, rakas Watson.
Hai päillä ja hormooneilla,otaksun?
"Älä nyt,naisen euro on 80 centtiä.Naiset ne on tässä sorettuja,ikuisesti ja aina."
http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/italalla+peruspalkka+on+4261+euroa++quotnaisen+euroquot+96+senttia/a836286
Jos nyt kuitenkin unohdetaan tuo it-ala. Siihen löytyy hyvät perustelut miksi naiset ovat olleet sorretussa asemassa ja miksi heidät pyritään pitämään sorrettuina. Jos nainen ryhtyy mieheksi perheessä, ei miehellä ole mitään valtaa. Jos naisen tulot ovat miestä suuremmat, voi nainen toimia miten hän haluaa. Useimmiten naisilla on loppujen lopuksi se suurin valta siinä vaiheessa jos mies on hankkinut lapsia naisen kanssa. Tämän huomaa vaikkapa Pulmusista vaikka se nyt onkin hieman huumorilla höystetty sarja. Totuus on kuitenkin se että naisilla on hyvin paljon seksuaalista valtaa miehiin ja naiset alkavat käyttämään tätä ominaisuutta hyväksi siinä vaiheessa kun he tajuat että he voivat tisseillä ja alapäällä hallita miehiä. Rakastuneet miehet tekevät lähes mitä hyvänsä naisten vuoksi ja tätä kautta seuraa yleensä järjettömyyttä koska rakkaudesta sekaisin oleva mies ei pysty pitämään taloudesta huolta yhtä hyvin kuin sinkkumies. Jos naisilla olisi suuremmat tulot, mitä tapahtuisi kun mies rakastuisi naiseen? Nainen tuskin jaksaisi katsoa miestä joka ihailee naisen muotoja, kauneutta, rintavarustusta ja alapäätä. Nainen ryhtyisi todennäköisesti hakemaan valtaa tämän rahan avulla ja siinä katoaisi kaikenlainen rakkaus. Toisaalta en tiedä onko siinäkään liiemmin rakkautta jos nainen käyttää seksuaalista valtaa saadakseen mieheltä rahaa. Yksi hyvä puoli siinä kyllä olisi jos naiset alkaisivat rahan kautta tavoittelemaan valtaa. Ihmiset eivät enää lisääntyisi koska miehet olisivat tämän jälkeen sorrettuina kun naiset tappelisivat vallasta. Saataisiin tätä väestönkasvua hillittyä.
"Mies jos sanoo olevansa sorrettu niin se on vain heikko ja mitäs et pitänyt puoliasi."
Voisin sanoa kaikille naisille: "Mitäs ette pitäneet puolianne." Aivan varmasti jokainen nainen suuttuu tällaisesta lauseesta koska ei kukaan halua olla sorrettu eikä kukaan hyväksy sorretun asemaa. Vaikka naisilla euro olisi 80 senttiä, ei se tarkoita että naisilla olisi välttämättä yhtään sen vähempää valtaa elämässä. Naiset elävät keskimäärin miehiä pitempään ja kyllä miehet ovat yleensä paljon katkerampia ja vihaisempia tässä maailmassa kuin naiset koska miehet joutuvat tappelemaan muiden miesten kanssa saadakseen sen leivän pöytään joten väittäisin että naiset saavat helpomman ja onnellisemman osan elämässä. Toki se minulle kelpaisi että naiset tappelisivat keskenään tuoden leivän pöytään kun miehet kotona pyykkäisivät ja hoitaisivat lapsia. Tai jos lapset ovat tarhassa niin kyllä mulle kelpaisi se helpomman osa jos nainen haluaa tapella saadakseen enemmän rahaa perheeseen. Eihän sillä ole mitään väliä kuinka paljon rahaa kukin saa palkakseen, mutta sillä on väliä saako nainen miestä enemmän vai vähemmän. Jos parisuhteeseen lähdetään rahan kautta, perustuu parisuhde rahaan. Toki raha usein kuitenkin tässä kapitalistisessa maailmassa määrittää sen kuinka hyvin täällä pärjää ja kuinka onnellisen elämän ihminen saa. Uskoisin että harva nainen kuitenkaan ottaa puolisoksi miestä jonka tulot ovat selkeästi naista pienemmät. Jo se että naiset haluaisivat että heidän euro olisi euro, eikä 80 senttiä, kertoo siitä että he eivät pidä tällaisesta asetelmasta. Naiset siis hakevat valtaa eikä pienituloinen mies tarjoa heille valtaa. Tuskin kyse on siitä että nainen hakee valtaa miehensä suhteen koska 20 % tuskin vaikuttaa niin paljoa perhesuhteissa etteikö käyttäytymisellä ja seksuaalisella vallalla pystyttäisi vaikuttamaan paljon suuremmin perheen hyvinvointiin kuin tasaamalla tuloeroja. Jos naiset saavat 20 % suurempaa palkkaa, pitää miesten palkkoja laskea koska työnantaja todennäköisesti maksaa sen mukaan minkä hän kykenee maksamaan. Jos sinkut valittavat 20 % pienemmästä palkasta, on heillä kuitenkin täysi oikeus valittaa siitä jos he saavat heikommat mahdollisuudet elämään. Sama tietty pätee yksinhuoltajiin ja myös parisuhteisiin missä mies on pihtari. Toisaalta nainen voi myös olla pihtari ja käyttäytyä muullakin tavoin ilkeästi miestä kohtaan. Tällöin parisuhteeseen on kuitenkin lähdetty sillä tavoin että molemmat käyttävät omaa valtaansa toisiinsa koetellen kummalla on suurempi valta. Harva jaksaa tämmöstä peliä.
Soita minule. Jos tuo on minulle t. P.N
Rintaan koski ja pisti...aattele miltä musta tuntuu, kun et huamaa mua enää y h t ä ä n.
Kaukaa näen jo tuon kaiken kunnes kaikki on muistoissa ainoastaan.
Nyt se on päätetty. Seuraavan kerran kun sattuu sopiva tilaisuus, eli ollaan tämän naisen kanssa jossain, teen sen. Sanon että olis vähän asiaa ja annan sydämeni hänen käsiinsä. Hän sitten päättäköön mitä sillä tekee, ottaako omakseen vai murskaa.
Toivottavasti vaan ei liian pieniksi palasiksi...
Toki pidät jäitä hatussa sen verran, ettet ryöpsäytä koko tulvaa hänen syliinsä ja aja pakosalle? Pyydä siis vaikka vain kasuaalisti kaffelle, kahdestaan.
Onnea matkaan!
Aloittajalle,
eka kommmenttisi oli kaunis. Valitettavasti ihmisten tunteet eivät aina osu yhteen. Joskus vain elämä toisen kohdalla menee eri suuntaan. Yrittää silti aina kannattaa...
Jos se olet sinä jota kaipaan ja odotan siltä mieheltä suoria sanoja tunteistaan, tai vaikka kesymmin ulos/kahville pyytämistä niin jos hän edessäni tekee selväksi tunteensa niin annan itsekkin palaa. Jos olemme vielä kahden ettei kukaan varmasti huomaa (ujo kun olen) niin suutelen häntä tunteensa purkauksen jälkeen kaikella patoutuneella sydämmeni tuntemuksella intohimoisesti.
Huorien jätösten kanssa en ole.
Eikö olekkin inhottava olotila. Ärsyttävää tuo biologia, kun pitää tehdä tuommoista, siitähän tästä on vain kyse. Voispa olla kuin koira, ei paljon tunteile kunhan panee menemään ja saa ruokaa, se on siinä.
Itsellä oli samanlainen tilanne ja kun lopulta sitten pyysin häntä takaisin niin nainen kyllä kohteliaasti kieltäytyi mutta jäi semmonen tunne että häntä ei vois vähempää enää kiinnostaa. Onko naiselle noin helppoa tosiaan unohtaa monen vuoden yhdessäolo ja yhdessä tehdyt asiat ja siirtyä vain eteenpäin? Itsellä tuntuu ettei millään pysty toista enää ajattelemaan muutakuin hirvittävällä kaipuun ja ikävän tunteella ja haluais vaan että kaikki olis niinkuin ennen... Muut eivät kiinnosta enkä viitsi muijaa ruveta hiillostamaankaan kun teki sen niin selväksi jo. Millä tästä yli?
aika. t. nainen ja samaa miettinyt (miten mies voi vain unohtaa) - ei se taida olla naisten tai miesten tyyli vaan yksilöllinen asia, miten on kokenut yhdessäolon, eron ja ikävän... toiset ei näytä ikävää, sulkee vain tunteet ja menee eteen päin, toisilla ehkä tunteet kuoli jo ennen eroa.
liekö sitä koskaan löytää sellaista, joka haluaa ja pystyy rakastamaan minua sekä minä häntä takaisin, ja vielä yhtä aikaa. noh, ei elämä ilman rakkautta huonoa tai merkityksetöntä ole mutta kyllä se toinen puoli ainakin minua täydentäisi :)
rakkaus on ihana asia! vaan olipa se hyvää tai huonoa, satuttaa se aina jossain kohtaa ja jollain tavoin...
toimeet?
ruusut kukkistavat sydämessä, kun sinulta tulee luottamus, voima ja hyvyys, ei vain analysointia.
Idiootti... jatka elämää.. mutta ei sen ex-lumpun kanssa. Tämän jutun täytyy olla trolli!
Keksitpä älynlajojokasi kuvaavan nimimerkin!
KAUANKO kesti tajuta, ettän on ?! Viikon hoh hoo hon!
Haloo pahville. Ap ei ole idiootti, vaan selvästi tunteellinen ja ihana nuorimies, eikä nainen,vaikka ex-tytsy on ole lumppu. Et voi tietää eron syitä. Ei aina voi tuosta vaan jatkaa elämää, jos on syvästi toista rakastanut. Kauan yhtä kaivanneena tiedän tämän. Halaukset sulle ap. Toivottavasti löydät vielä molemminpuolisen rakkauden.
Kuka hitto on A.P ? Sellaisen luuserin pistäisin katuun ekalla mojauksella... ahahhha mikä luuseri
Voisimpa
Yksi kysymys, mieti toki miksi on ex ? Kai siihen jokin syy on, ja ilmeisesti hyvä syy.
Out tyhmä.
Todella tyhmä.
Mukamas joku on umpi ihastunut.
Siis tyhmää.
Jos et pysty luottamaan nyt etkä silloin niin unohda,seon pöksylihas joka haluaa määrätä aivoja! ENSIN on luottamus,sitten toisena 100% ystävyys, kolmantena pöksylihat ja vasta neljäntenä rakkaus ja sekin täytyy ajatella järjellä itselle eikä mutista jälkeenpäin että näin oli parasta kaikille.
Ahh tuo helpotti minuakin,, luottamus pulaan kaatui oma suhde ja silti kaipailen välillä häntä...mutta MIKSI?? mitä se muuttais en kuitenkaan pystyis luottamaan...
Olis ihanaa jos mun exä kaipais mua tai edes välillä miettisi mua.. Mä oon niin kiinni mun exässä vaikka se teki mulle tosi törkeet, uskoin vaan niin vahvasti että se on mulle se oikea..huoh..erosta vajaat pari vuotta ja ketään en ole voinut katsella muita ja ympärillä olevat ystävät ihmettelevät miksi olen vieläkin yksin. Ehkä mä vaan odotan että taas tulee jokin sellanen vastaan joka kolahtaa niin että ilman sitä ei vaan voi olla..siihen asti tää ikävä on yhtä tuskaa..tuntuu et rakastan turhaa sitä ihmistä kun ei se välitä mun pahasta olosta!! Voisin antaa mitä vain että saisin vaan olla exäni lähellä, katsoa sitä silmiin ja silitellä. Oi niitä aikoja, kaiken sen kakan keskellä mä olin niin onneissani kun elin ihmisen lähellä joka sytytti mut pelkällä olemassa olollaan. Syksy saapuu ja joku vielä mut pelastaa..toivo..toivossa on hyvä elää. :)
Täysin sama mulla paitsi mää jätin mun exän. Nyt ollu vuosi erosta eikä exä oo viimiseen 8 kuukauteen suostunut puhumaan mun kanssa. Laitoin hänelle sähköpostin niin hän meinasi ilmoittaa poliisille. Onhan se vähän hullu ja muutenki täynnä vikoja, mutta jotenki vaikea löytää uutta kun on niin paljon hyviä muistoja
Minusta on outoa, että aloit haluamaan häntä vasta kun näit hänet.
Kai rakkaus säilyy vaikkei toista näekään? Musta tuntuu että joko sua vain ahdisti hänen kylmyytensä, tai sitten todella kyseessä on vain jokin himo tms juttu. Kannattaako himon takia mennä takaisin suhteeseen joka ei toimi?
Sinäkin seko menit lankaani, syö kilo paskaani!
Ime sen jättinännejä! Siinä se!
Tönäistä raput alas, jos ei huomaa! Saa sekin leuhka kokee tuskaa ahahahah
Kuinkahan moni tunkkainen runkku meni avaus Trolliini ?
Enhän ole ikinä edes vastannutkaan avaukseen, mutta silti vajaat-vastaajamme eivät tajua, ahahah
tästä alkoi vittuilu cp-pc-käyttäjille
toivoen teitä höynäättänyt avaaaja
P&P
Kukahan tuo olisi.
Ei muutakuin anna palaa! Rakkaus on ihanaa, ja asiat saa aina järjestettyä tavalla taikka toisella.
Silloin voit olla aina varma, että olet tehnyt asiat oikein kun teet ne sydämellä!
Meillä on vain yksi elämä!!!
Sekosin ittekki, ku olin entisen kanssa fyysisessä kontaktissä seitsemän vuoden tauon jälkeen.
Uusi rakkaus kuittaa vanhan. Eli uutta matoa koukkuun. Et unohda häntä ennenkuin rakastut johonkin toiseen. Sitten et vanhaa enää juuri muistakaan :-)
Ensirakkaus on vaikeinta unohtaa, jos tunteet ovat säilyneet erosta huolimatta. Toinen osapuoli ei vain välttämätti tunne yhtä voimakkaasti sinua kohtaan, on katos saattanut tuntea rakastuneensa johonkuhun toiseen sinua enemmän, tai sitten on sulle jostain syystä ikuisesti katkera.
Rakkaudesta lauletaan paljon. Onhan se kaiken kantava voima.
Itellä ihan sama tilanne:)Ollu jotain säätöä muiden kaa mut jos ei nappaa ni ei..nyt tuntuu taas hyvältä.
miestä jota en ole edes koskaan tavannut, mutta olimme puhelin yhteydessä yli vuojen päivät. Että tämä jos jokin on hulluutta. Onkos kohtalotovereita?
Tuo on todellista kaukorakkautta, mutta kuinka aitoa, oikeaa tai väärää, sitä emme voi sanoa, mutta en todellakaan haluaisi sinun pettävän itseäsi. On väärin kuvitella toisessa jotain ja odottaa sellaista, mitä ei ole olemassakaan. Tuommoinen etäsuhde toimii joillain, soitellen tai nähdään silloin tällöin ja sitten on niin kiihkeää ja umpirakastuneita, mutta huomaa, että tyypin kanssa arki ei toimi muutamaa päivää pidempään, kun meinaa tukehtua toisen egoon tai ärsyttäviin tapoihin, tai aina töissä, opiskelee tentteihin, harrastuksissa ja kavereiden kanssan ennemin kuin kanssasi, huomaat, että olet hälle vain täyteaikaa muutaa mielenkiintoisempaa odotellessa.
Itse en ikimaailmassa suostuisi moiseen, mutta tee kuten parhaaksesi näet, kunhan et uskottele itsellesi jotain ihan ihme juttuja toisesta.
No juu.Kun miehellä mulkku ja järki seisoo yhtä aikaa, niinhän siinä käy
Ei se vanha paska pöyhimällä parane!
Itsekin kävin 10 vuoden tauon jälkeen talven polkemassa vanhaa pokaa ja jätin sikseen.
Näin on, itsellänikin on tasan seksi ainoa mielenkiinto edes tavata eksää, ihan puhtaasta uteliaisuudesta, millaista olisi ja miten toimisi ja onko siinä mitään kiihkoa ja auttaako yhtään yhteinen menneisyys vai pelkkä rasite muita etsiessä.
Oli aloitus todellisuuspohjainen tai ei, hyvä avaus se oli silti ja suurin osa kommenteistakin on tähän mennessä varsin fiksuja. Heitetäänpä oma näkemys kehiin:
Omalle kohdalleni tuli ero jo joitain vuosia sitten ja muistan millaista tunnehelvettiä olivat ensimmäiset kuukaudet. Järkyttävää kaipuuta, epätoivoa, mustasukkaisuutta, voimattomuutta ja huonouden tunnetta. Eli been there, vaikka kaikki erokokemukset ovat erilaisia ja yksilöllisiä, joten kukaan ei voi sanoa tietävänsä miltä toisesta tuntuu.
Joka tapauksessa huomasin yhden merkittävän tekijän kaipauksessa olevan sen, että joku henkilö on lakannut kaipaamasta ja tarvitsemasta sinua. Sinun läsnä- tai poissaolostasi on tullut tälle henkilölle yhdentekevä etkä ole hänelle enää merkityksellinen. Se tunne, että toinen välittää ja tarvitsee sinua on erittäin vahva, jolloin myös vastakkainen tunne on erittäin vahva - ehkä jopa vahvempi. Yleensähän emme osaa kaivata asioita ennen kuin menetämme ne.
Tunteita on vaikea järkeistää (eikä niitä ehkä pitäisikään, mitäpä virkaa niillä olisikaan, jos niitä voisi selittää ja ohjailla järjellä) ja varsinkin pian eron jälkeen on mahdotonta analysoida mistä omat tunteet johtuvat. Mutta oma kokemukseni on, että kaipaus ei välttämättä kohdistu siihen ihmiseen, josta olet eronnut, vaan siihen tunteeseen, että elämässäsi on joku, joka välittää sinusta yli muiden. Se on vain biologiaa.
Niinpä uskallan väittää, että monet eksän perään kaipailevat, kaipaavat todellisuudessa sitä välittämisen tunnetta, mutta yhdistävät sen kaipuun mielessään ja tunteissaan eksäänsä. Tämä on hyvin luonnollista eikä asian tiedostaminen välttämättä edes muuta tilannetta. Loppujen lopuksi kuitenkin kaikilla eroilla on syynsä. Järjellä ajatellen syy voi vaikuttaa huonoltakin, mutta eron syissä on aina myös tunneulottuvuus, johon järki ei välttämättä yllä. Siksi yhteenpaluu järkisyin on usein tuhoontuomittu.
Ei kuitenkaan aina. Mitä tästä siis opimme? Emme juuri mitään. Elämää ei voi hallita, vaan se hallitsee meitä eikä vääriä päätöksiä ole. For every action there is a reaction ja kukin tekemämme päätös vie elämäämme eteenpäin. Asiat ovat juuri siten kuin niiden kuuluu olla ja on turha murehtia tehtyjen päätösten perään. Niistä tulee vain oppia.
itse tunsin niin samoin aikoinaan ja vasta vuoden päästä erosta pystyin toisen kasvotusten kohtaamaan. silloin oli tunnemyrsky raju ja sydän oli tulla rinnasta ulos. mutta aika auttoi ja nyt toivon että voidaan olla kavereita vielä joku päivä. keroin toiselle haluavani hänet takaisin ja hänkin halusi minua mutta emme ikinä saaneet aikaiseksi tavata(asumme eri paikkakunnilla) ja minä tutustuin uusiin ihmisiin ja ikävä hellitti. en voi muuta sanoa kuin että aika auttaa, ja sen odottaminen on täyttä tuskaa!
kerro toki tunteesi, sittenpähän olet kaikkesi antanut ja toinen tietää mitä olet mieltä. mutta toista kun ei vaan voi pakottaa pitämään.. :/
Kyllä mulle ainaki hittovie kelpais et se mies johon mä oon rakastunu, osais olla rakastunu minuun ilman niitä järkitekijöitä jotka estää kaiken ku kaikkee pitää nykyää punnita järjellä ....aaargh
Te voitte puhua, mitä puhutte. Rakkaus on kuitenkin kaikkivoipa.
Sitä te jokainen janoatte.
LOPETA!
Itsellä just toisinpäin, näen eksääni silloin tällöin ja käy ehkä muutaman kerran vuodessa meillä ja vaihdellaan juhlapyhien tekstareita, onnittelut jne.
Alkuun eron jälkeen en suostunut edes vilkaisemaan muita, kuvittelen tulevan järkiinsä, mutta sillä oli aina uutta miestä edellisen taas kerran mentyä karille edellistä edes käsittelemättä. Ainahan vika on jossain toisessa.
Olen monta kerta miettinyt, mitä ihmettä näen hänessä. Sanotaan, että ensimmäinen rakastuminen, siis sellainen jalat alta, ei koskaan unohdu, sen jälkeen on vain tasaisen haaleaa muiden kanssa, tiedä sitten. Hänessä on paljon rakastettavia piirteitä ja sellaista, mitä en itse osaa tai haluaisi ryhtyä jne, mutta suurin ongelma on aivan hirveä seksielämä tai siis tasot, määrät, fantasiat ja mielikuvitus, huumori ja leikit lakanoissa aivan eri planeetoilta. Ja aina minä jouduin joustamaan ja jäämään kaikesta kivasta ilman jne. No,sitäkin vielä jotenkin kesti kun oli niin rakastunut, mutta hirveintä oli tajuta, kuinka pirullinen ihminen osaa olla ja eritoten, kun ihminen ei edes ymmärrä, miten todella karmeilla ja kyynisillä, suorastaan elämänhalun tappavilla kommenteilla satuttaa ympärillään olevia ja tietenkin kaikki on täällä haukuttu pataluhiksi naapureista tuttuihin vähintään puoli kylää.
Näemme taas joku kerta, mutta muutamassa tunnissa jo huomaa, että osa minusta rakastaa tuota ihmistä ja olen ikuisesti kiitollinen ihanistakin hetkistä ja muistoista. Toinen osa eli järki ja osa tunteista sanoo, että jos yrittäisin vielä hänen kanssaan, minusta tulisi aivan ihmisraunio, jolla ei ole omaa tahtoa, suurin piirtein kuselle menosta pitäisi anoa kolmena kappaleen tai sitten sitä antaisi vaan mennä ja ajattelisi, että parempaakaan ei ole tarjolla. Silti edes ne pienet iki-ihanat hetket muiden kanssa ovat olleet kaikkien näiden yksinäisten vuosien arvoista sinkkuna. En puhu nyt irtosuhteista, vaan ihmisenä toteutumisesta, kun toinen rakastaa ja kunnioittaa ja minä saan antaa rakkauttani.
Jos rakkautta on molemmin puolin ja tahtoa yrittää, ottakaa vaan eksä takaisin, olen vaan niin sata kertaa kuullut, miten uudelleen ihastuksen ja seksin kiihkon jälkeen, varsinkin jos on viina tai muut paskat kuvioissa arjessa, taas tahkotaan samaa paskaa, erotaan ja taas kohta yhdessä. Mikään ei muutu ja syövät toisensa henkisesti elävältä.
Jos tuolla eksällä ei ole tarjota minkäänlaista vastakaikua, kunhan huvikseen flirttaa kanssasi, suurin motiivi on testata viehätysvoimaa ja kuinka halukas aloittaja on eksänsä kanssa alkamaan uudelleen. Voi olla, ettei hänellä todellisuudessa ole pienitäkään mielenkiintoa tai aikomustakaan tehdä asialle. Tai jos on, anna palaa, kokeilkaa miten toimii, mutta jos samat ongelmat saman tien, ollaan jo ojassa suhteessa ja mitään ei olla opittu eikä haluta oppia.
tuosta saan sen käsityksen että olet joutunut alistumaan monta kertaa, ts. sua on ilmeiseti myös nöyryytetty ja hyväksikätytetty, mies ei arvosta sua tarpeeks, ei sänngyssä eikä arkielämässä.
Kyllä nainenkin osaa nuo taidot, itse kävin helvetiillisen painin itseni kanssa, olin vai pelkkä seksilelu hänelle, jonka voi nappia painamala käynnistää silloin kun hänelle sopii, se kun ei käynnistynytkään aina , niin siitäkös meteli syntyi ja syytteli...sä et taida enää hänta rakastaa ja muka aattelen vain x vaimoani koko ajan, no siten kun ilmoitin et tästä ei tule mitään ja aion poistua hänen elämästään, sit se haukkumunen vasta alkoikin, kun se koukuttaminen ei enää onnistunutkaan, onneksi hänelle löytyi laastari entisetä lomaromannsista ja mies on kuin lapanen tään naisen käsissä...voi virutella mieleisekseen vaikka jokapäivä...ei käy yhtään miestä kateeksi
tämä siis oli,sulle "Tuskin ottaisin enää"
Äh, nuoret vaan ylireagoi tunteisiin. Maailmassa on miljoonia naisia, joista seuraava on aina parempi. Järki mukaan ja etsin kauniin/mukavan kodinkoneen helposti.
Naiset haluavat vain sitä isoa ja kovaa mulkkua. Vaikka olisi mies renttu, mutta kunhan on se panokone hyvä.
Tyypillinen pikkutytön kirjoittama provo.
Yritä nyt analysoida mihin sä sitä entistä riivinrautaa tarvit
Juu, naiissa on jotain epäinhimillisen lumoavaa, mikä laittaa pasmat kuin pasmat joskus sekaisin.
Itselläni nuo pasmat ovat jo valmiiksi niin sekaisin, etten ole vieläkään kyennyt seurustelemaan kertaakaan. Ja olen jo 34 vuotias, ujo ikisinkkumies, että näin.
Ei muuta kuin voimia ja hyvää syksyä aloittajalle!
Sinä homo juokse junan alle.
Avaus oli trolli, mutta te sossuvammaiset ette osaa lukeakaan
No voi hyvä ihminen. Tulee mieleeni yksi noin sinun ikäinen mies, joka ei koskaan näyttäydy kenenkään naisen kanssa. Ihan helvetin komea mies, ja pitkä. On vaan niin ujo ettei mitään rajaa. Siinä menee kyllä ihana mies aivan hukkaan. Yrittäkää nyt hyvät miekkoset ryhdistäytyä! Ei naiset ole niin pahoja, itse olen nainen ja voin kokemuksesta sanoa, että keskiverto naisen ku naisen sydän sisimmässään sulaa pienestäkin lämpimästä eleestä. En tarkoita heti seksijuttuja, seurustelua tms, mutta kyllä me naiset ollaan mielissään pienistäkin kohteliaisuudesta jos se vaan on hyvän maun rajoissa. Moni nainen omassa kaveripiirissäni esittää kovaa ulkokuorta, mutta se on vain pintaa joka on ikävämpien kokemusten myötä ulkokuoreksi kehitelty..Rohkeaa yritystä vaan! :)
Minun mielestä suhteissa on kaksi tärkeää tekijää, jotka tulee yhdistää kumppaneita, jotta suhteesta tulee jotain. Toinen niistä on luottamus ja toinen on henkinen yhteenkuuluuvuus.
Olen tavannut elämässäni miehiä, jotka ovat sytyttäneet minut tunnetasolla. En osaa edes ajatella miksi. Kuitenkin järjellisesti ajateltuna en ole voinut luottaa heihin, koska olen kokenut henkisen yhteenkuuluvuuden puuttuvan. Ehkä ajattelen liikaa tulevaisuutta, mutta naisena en halua olla suhteessa henkisesti yksin. Haluan keskustella minulle mieleisistä aiheista ollakseni onnellinen ja kyetäkseni tuomaan rakkautta parisuhteeseen.
Minusta tuntuu, että tämä henkinen yhteenkuuluvuus on enemmänkin meidän naisten juttu, koska miehet harvemmin etsivät älykästä naista tai se tuskin on heille ensisijainen asia.
Nyt olen ensimmäistä kertaa onnellinen parisuhteessa, koska poikaystäväni on luotettava ja omasta mielestäni fiksu. Jaksan rakastaa häntä ja antaa hellyyttä. Toki mielessäni on kaksi entistä poikaystävääni, joista välitän edelleen, mutta joiden kanssa tiedän, etten pysty jakamaan tulevaisuutta. Se on elämää ja toki mietin heitä haikeana, mutta samalla ymmärrän realiteetit. Tiedän, että en ole ainoa nainen, joka ajattelee näin.
Aloittajalle voisin sanoa, että tiedän tunteen. En pystyisi kohtaamaan näitä eksiäni, koska se pieni tunne on aina sisällä. Ehkä voit ajatella positiivisesti: Sinä osaat rakastaa ja välittää :). Jonain päivänä pystyt sen antamaan toiselle naiselle.
...sadisti, fasisti, sika ja junttien juntti, mutta normaali mies ei tuollaista kirjoittamaasi (jopa paskaa) ajattelua pidä yhtään minään. Tuo on TODELLA kaukana mistään todelliseen elämään liittyvästä ja turhaa sanojen yhdistelyä toistensa perään.
Ja kaikesta huolimatta olen todella mukava henkilö vaikken pitäisikään toista henkilöä muuta kuin idioottimaisena.
sulle, "Nainenpuunalla", minäki tarviin koulutetu ja fiksu naise, ko itte olen viimosenpäälle tyhymä,peräkammarin Pekka Pohojosen perukoilta, ookko siekin asunu oulusa, mieki näin sielä ainaki yhen fiksuolose naise viimo talavena, harhojako lie nähäny ko oliki ohoravihine silimäsä.
UNOHDA EXÄ JOS..
- jompi kumpi suhteessanne on pettänyt.
- hän on ollut sinua tai sinä häntä kohtaan väkivaltainen.
- hän on jättänyt sinut jonkin sairauden/riippuvuuden takia, esimerkiksi vakavan mielenterveyshäiriön tai alkoholismin.
- hän on pyytänyt sinua jättämään hänet rauhaan.
VOIT YRITTÄÄ UUDELLEEN, JOS..
- olet itse alunperin jättänyt hänet esim. riidan päätteeksi.
- olette eronneet sovussa/ystävinä.
- tiedät muuttuneesi paremmaksi, lopullisesti.
GAY.
Mieti miksi päästit söpöliinisi menemään? Miksi sitten vingut perään.Miksi et pitänyt söpöliinistäsi huolta,turhaa mankumista.Ei normaali terve nainen anna pompottaa itseänsä,ei entisten ukkojensa eikä muidenkaan.Joten sinun tarvii nyt vaan niellä menetyksesi ja jatkaa elämääsi.Jos pystyt? Ei naiset ole mitään pelinappuloita luulisi sinun sen tietävän.Joten on ihan turha inistä perään.Ei suhde palaudu ennalleen jos on erottu.Se on varma juttu.
ääliö. avaus on trolli, johon en edes vastaa..
Asia on merkityksetön ja sen voi mitata, että olet ihastunut exääsi vielä.Ettei kaikki ole vielä ohi.Se on ihan terveellinen olotila ja ei kannata missata suhdetta.
ahdasmielinen amis pohjanmaalta LOL
Pyöriviä perunoita kerättiin tänään,mehustusta illalla.
menehän viellä naurattamaan ittes niin kohta täällä räkä poskella haet neuvoja jos nainen välittää sinusta pätkääkään hän keinot keksii itse miten lähestyy ....heitä helvettiin tuo jamppaaminen
Sulla joku halpispumppu,ei ne kestä sellaset