Puoluekannatuskyselyissä vastaajian karsintakriteeri on vastaajan kinnostuksen kohteet. Puoluekannatuskysely on yleensä jonkun muun kyselyn yhteydessä.
Kyselyn alussa on yleensä kysymys "Oletko jollakin ammattialalla töissä?" Jos vastaa olevansa vaikkapa maanviljelijä, kysely loppuu siihen. Silloin myös puoluekannatuskyselyyn vastaaminen jää, koska kyselyä ei ole suunnattu maanviljelijöille.
Yksi Kriteeri valita vastaajat voi olla gallupin tekijöillekin hyvin tunnettu asia. Voi kysyä että omistatko television. Jos vastaa ei omista gallupin tekijä tietää että tietty ihmisryhmä on pois "häiritsemästä" gallup-tulosta.
Yleensä puoluekannatusmittaukset tehdään muiden kyselyjen jatkoksi. Kysely toteutetaan "Lopuksi muutama taustakysymys"- tavalla. "Viimeinen kysymys on mitä puolouetta äänestäisit jos vaalit pidettäisi nyt?"
En ole ainakaan kolmeen vuoteen vastannut yhteenkään pelkkää puoluekannatusta mittaavaan tutkimukseen. Aina kannatusmittaus on ollut jonkun muun hyvinkin pitkän kyselyn lopussa "Muutamana taustakysymyksenä".
Tutkimuslaitokset tietävät hyvinkin mitä puluetta tietyistä asioista kiinnostuneet ihmiset äänstävät. Vastaajien valintakriteerinä käytetään usein Ammattia, harrastuksia, asuinpaikkauntaa, jne., joinka jatkona kysely on.
Kyselyn alussa on yleensä kysymys "Oletko jollakin ammattialalla töissä?" Jos vastaa olevansa vaikkapa maanviljelijä, kysely loppuu siihen. Silloin myös puoluekannatuskyselyyn vastaaminen jää, koska kyselyä ei ole suunnattu maanviljelijöille.
Yksi Kriteeri valita vastaajat voi olla gallupin tekijöillekin hyvin tunnettu asia. Voi kysyä että omistatko television. Jos vastaa ei omista gallupin tekijä tietää että tietty ihmisryhmä on pois "häiritsemästä" gallup-tulosta.
Yleensä puoluekannatusmittaukset tehdään muiden kyselyjen jatkoksi. Kysely toteutetaan "Lopuksi muutama taustakysymys"- tavalla. "Viimeinen kysymys on mitä puolouetta äänestäisit jos vaalit pidettäisi nyt?"
En ole ainakaan kolmeen vuoteen vastannut yhteenkään pelkkää puoluekannatusta mittaavaan tutkimukseen. Aina kannatusmittaus on ollut jonkun muun hyvinkin pitkän kyselyn lopussa "Muutamana taustakysymyksenä".
Tutkimuslaitokset tietävät hyvinkin mitä puluetta tietyistä asioista kiinnostuneet ihmiset äänstävät. Vastaajien valintakriteerinä käytetään usein Ammattia, harrastuksia, asuinpaikkauntaa, jne., joinka jatkona kysely on.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Callupit ovat tehty äänestäjien mielipiteen muokkausta varten, ei mittaamaan poliittisten puolueiden suosiota.
Et näköjään ymmärrä tilastotieteestä yhtään mitään. Gallupit tehdään tilastollisin menetelmin ja niihin haetaan edustava joukko eri väestöryhmistä.
Jos taustakysymyksenä on "oletko maanviljelijä" ja myönteisen vastauksen jälkeen kysely loppuu siihen, se tarkoittaa, että maanviljelijöiden vastauksia on jo riittävä määrä vastanneiden joukossa.
Kannattaa miettiä vähintään kaksikin kertaa ennenkuin lähtee kirjoittamaan tuollaista puppua.
Tai...Kyselyä ei ole suunattu viljelijöille, koska yleensä mielikuvakysely tehdään kyseisen ammattiryhmän ulkopuolisille tahoilla. Sitten kun saman kyselyn loppuun ympätään muka taustatietoina kysely puoluekannatuksesta on selvä ettöä viljelijät on silloin ulkona puoluekannatuskyselystä.
Nytkin oli eräs gallup-kysely jossa ensimmäinen kysymys oli omistatko Television. Jos vastaus oli kielteinen vastaamaan ei päässyt. Nykyisin kaikissa kyselyissä on useita eri asioita joita kysellään. Ensimmäisellä kysymyksellä erotetaan ryhmä jolle kysely ei ole suunnattu.
Se on tilastomatematiikkaa mutta lajiteltua sellaista.
Gallupeillahan halutaan vaikuttaa. Kahden eri gallupin suorittajan tulokset saattavat olla aika erilaiset. Riippuu siitä miten kysely tehdään. Toinen suosii Kokoomusta toinen Demaria.
Gallupien maksajatkin, eli tilaajat vaikuttavat myös tuohon "tilastometematiikkaan":D
Jos kyselyssä kysytään "omistatko television", kyselyssä todennäköisesti tutkitaan jotain television käyttöön liittyvää asiaa. Mikäli vastaat kielteisesti, kysely ei ole sinulle tarkoitettu.
Galluppien tehtävä ei ole vaikuttaa. Galluppien tehtävä on mitata, mitä mieltä esim. äänestäjät ovat jollain hetkellä. Esim. mitä puoluetta he äänestäisivät, jos vaalit olisivat nyt.
Gallupit eivät ole johdattelevia. Joskus niistä uutisointi voi olla johdattelevaa.
Ei noissa puoluekannatusmittauksissa mitään isoja eroja ole teki ne sitten kuka tahansa. Ei siis, jos otetaan huomioon tutkimukseen liittyvä virhemarginaali. Virhemarginaali on sitä isompi mitä pienempi haastateltujen määrä on. Se siis kuvaa kuinka hyvin tutkimus edustaa todellista tilannetta.
Miten on sitten selitettävissä, että esim. 25.8 julkaistiin 2 eri mielipidemittausta 2 eri
lehdessä (jotka eivät olleet puolue/paikallislehtiä) ja yhden puolueen tuloksissa oli
3,7 %:n ero ?
Kysymysasettelulla ja kohderyhmien erilaisella painotuksella saadaan helposti
eroja kannatuskyselyissäkin.