Jopa päivä- ja puoluelehdet ovat löytäneet kansanäänestyksellä venkoilun. EU-kansanäänestystä vastustava pääministeri, sitä kansanedustajana pelkästään puoluepoliittisista kannatussyistä vaatinut kansanedustaja Matti Vanhanen muka "tekee ratkaisun" asiassa vielä.
http://www.suomenmaa.fi/Paakirjoitus.html
EU-kansanäänestykseen
on helppo kasata paineita
Asiat ovat usein sitä, miltä ne näyttävät. Mitä pahaa on kansanäänestyksessä? Miksei uudesta perustuslaillisesta sopimuksesta voitaisi järjestää kananäänestystä? Ainakin kymmenkunta jäsenmaata on menossa kansanäänestykseen.
Kansanäänestyksen pelkääminen, se että kansa äänestäisi jotenkin väärin, on kestämätön asenne. Varmasti kansanäänestys innostaisi myös meillä EU-kriittisiä äänestämään perustuslakia vastaan, mutta se on kansanvallassa luvallista. Todennäköisesti joidenkin maiden kansanäänestyksissä tulee myös kielteisiä ratkaisuja, joten niiden kanssa EU ja yksityiset jäsenmaat saavat tottua elämään.
Kohtalaisen hyvä peruste kansanäänestyksen järjestämiselle on se, että kansanäänestys tarjoaa mahdollisuuden perehdyttää, keskusteluttaa ja sitouttaa kansalaisia Euroopan unioniin, jossa me joka tapauksessa olemme tiukasti ja syvällä.
Suomessa kansanäänestys on perustuslain mukaan neuvoa antava. Lopullinen päätösvalta oli myös EU-jäsenyyttä koskeneessa kansanäänestyksessä eduskunnalla, joka oli kuitenkin käytännössä hyvin sidottu kansanäänestyksen tulokseen.
Suomessa valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa eduskunta. Tällä perustuslaillisella pohjalla on ratkaistu isojakin asioita, kuten kolme rauhansopimusta, yya-sopimus Neuvostoliiton kanssa sekä EFTA- ja EEC-vapaakauppasopimukset.
Moni on sitä mieltä, että suuresta metelistä huolimatta Euroopan unionin perustuslaillinen sopimus on sittenkin hienosäätöä ja suhteellisen itsestäänselvien asioiden kirjaamista. Esimerkiksi uusien jäsenmaiden hyväksyminen, joka meni läpihuutojuttuna, oli merkittävyydeltään hyvinkin siihen verrattava.
Kansanäänestys EU:n perussopimuksesta on niitä hyviä asioita, joita on helppo kannattaa. Kansanäänestyksen tarpeellisuuden epäilijöiden perustellutkin argumentit jäävät helposti tämän liikkeelle lähteneen junan alle.
Keskustelu kansanäänestyksen tarpeellisuudesta etenee omalla logiikallaan. Silti on hyvä katsoa rauhassa pääministeri Matti Vanhasen johtamat selvitykset päätöksentekomenettelystä tässä asiassa, minkä jälkeen hallitus tekee ratkaisunsa.
Pääkirjoitus | Torstaina 29.07.2004
Copyright © Suomenmaa – 2000 Lähde ja tekijä mainittava lainattaessa.
Ratkaisun siitä, miten EUn perustuslaki Suomessa hyväksytään, ei tee hallitus, vaan perustuslakivaliokunta. Tämäkin on koko suomalaiselta toimittajakunnalta unohtunut.
Yksikään toimittaja ei ole haastatellut ainuttakaan perustuslakivaliokunnan jäsentä.
Ja Ari Valjakka tai Ketosten omademari Massinen riuhtoo samaa asiaa muka toiseen suuntaan
http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,8,0,0,173660,2004-07-29
http://www.suomenmaa.fi/Paakirjoitus.html
EU-kansanäänestykseen
on helppo kasata paineita
Asiat ovat usein sitä, miltä ne näyttävät. Mitä pahaa on kansanäänestyksessä? Miksei uudesta perustuslaillisesta sopimuksesta voitaisi järjestää kananäänestystä? Ainakin kymmenkunta jäsenmaata on menossa kansanäänestykseen.
Kansanäänestyksen pelkääminen, se että kansa äänestäisi jotenkin väärin, on kestämätön asenne. Varmasti kansanäänestys innostaisi myös meillä EU-kriittisiä äänestämään perustuslakia vastaan, mutta se on kansanvallassa luvallista. Todennäköisesti joidenkin maiden kansanäänestyksissä tulee myös kielteisiä ratkaisuja, joten niiden kanssa EU ja yksityiset jäsenmaat saavat tottua elämään.
Kohtalaisen hyvä peruste kansanäänestyksen järjestämiselle on se, että kansanäänestys tarjoaa mahdollisuuden perehdyttää, keskusteluttaa ja sitouttaa kansalaisia Euroopan unioniin, jossa me joka tapauksessa olemme tiukasti ja syvällä.
Suomessa kansanäänestys on perustuslain mukaan neuvoa antava. Lopullinen päätösvalta oli myös EU-jäsenyyttä koskeneessa kansanäänestyksessä eduskunnalla, joka oli kuitenkin käytännössä hyvin sidottu kansanäänestyksen tulokseen.
Suomessa valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa eduskunta. Tällä perustuslaillisella pohjalla on ratkaistu isojakin asioita, kuten kolme rauhansopimusta, yya-sopimus Neuvostoliiton kanssa sekä EFTA- ja EEC-vapaakauppasopimukset.
Moni on sitä mieltä, että suuresta metelistä huolimatta Euroopan unionin perustuslaillinen sopimus on sittenkin hienosäätöä ja suhteellisen itsestäänselvien asioiden kirjaamista. Esimerkiksi uusien jäsenmaiden hyväksyminen, joka meni läpihuutojuttuna, oli merkittävyydeltään hyvinkin siihen verrattava.
Kansanäänestys EU:n perussopimuksesta on niitä hyviä asioita, joita on helppo kannattaa. Kansanäänestyksen tarpeellisuuden epäilijöiden perustellutkin argumentit jäävät helposti tämän liikkeelle lähteneen junan alle.
Keskustelu kansanäänestyksen tarpeellisuudesta etenee omalla logiikallaan. Silti on hyvä katsoa rauhassa pääministeri Matti Vanhasen johtamat selvitykset päätöksentekomenettelystä tässä asiassa, minkä jälkeen hallitus tekee ratkaisunsa.
Pääkirjoitus | Torstaina 29.07.2004
Copyright © Suomenmaa – 2000 Lähde ja tekijä mainittava lainattaessa.
Ratkaisun siitä, miten EUn perustuslaki Suomessa hyväksytään, ei tee hallitus, vaan perustuslakivaliokunta. Tämäkin on koko suomalaiselta toimittajakunnalta unohtunut.
Yksikään toimittaja ei ole haastatellut ainuttakaan perustuslakivaliokunnan jäsentä.
Ja Ari Valjakka tai Ketosten omademari Massinen riuhtoo samaa asiaa muka toiseen suuntaan
http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,8,0,0,173660,2004-07-29
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.