Tästähän on paljon keskusteltu, mutta yksi asia on jäänyt hyvinkin epäselväksi. Jos joku suorittaa dan-korotuksen niin, että hänellä on vaikka 50-100 (tai enemmänkin) pistettä edellisestä danista (kisapisteet täynnä, toimintapisteitä, koulutuspisteitä ym.), niin "säteileekö" tämä myöhempiin korotuksiin, vai onko hän niiden kohdalla samalla viivalla kuin minimivaatimuksilla korotuksen suorittanut? Jos näin on, niin pisteethän menevät tavallaan hukkaan. Tosin, ne joilla ko. tilanne on, eivät yleensä harrasta judoa vöiden takia, mutta jokin oikeudenmukaisuus asiassa olisi hyvä olla.
Dan-arvojen eteneminen?
DiipaDaapa
21636
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Joskus saattaa esim. paljon kilpailevalla ruskealla vyöllä olla tuo 50 pistettä täynnä kun tullan suorittamaan 1 Dania. Yleensä kuitenkin pitäisi edellyttää että tekee jotain Judon tapaista ennen kuin pyrkii suorittamaan seuraavaa vyötä. Vai kuinka?
Siis totta kai pitää tehdä "jotain judon tapaista",jos menee suorittamaan seuraavaa dania. Esitän fiktiivisen esimerkin tarkoittamastani asiasta:
Judoka A: 25 kisapistettä (shiai), 13 "puuhapistettä", 10 koulutuspistettä, 2 katapistettä = 50 pistettä
Judoka B: 6 puuhapistettä, 4 katapistettä = 10 pistettä
Judoka C: 10 kisapistettä (shiai)
Jos esim. nämä kaikki suorittavat danin x näillä meriiteillä, niin onko oikein, että he lähtevät samalta viivalta tavoittelemaan dania y, vai pitäisikö ahkeruuden jotenkin tasoittaa jatkotietä?
Esa,
Ajatellaanpa asiaa toisinpäin. Entäpä jos ei ole passin ensimmäinenkään aukeama täyttynyt Shiai merkinnuistä (en siis edes peräänkuuluta voittoja, vaan osalistumisia Shiaihin), niin voiko Suomessa edes teoriassa olla mahdollista saavuttaa nykykriteereillä enempää kuin 2 dan?
Miten dan-kolleegion arvovaltaisena jäsenä arvioisit tilanteen olevan, mikäli Suomi ei olisi irtaantunut Kodokanista? Myöntääkö Kodokan tälläisille Shian puutteesta kärsiville henkilöille mustanvyön ylempiä asteita?
Kysyn tämän siksi että tiedän että näitä korkeita ns. "paperidaneja" Suomessa on. Ja lisää on mitä ilmeisimmin tulossa.
Paljonko Esa muuten sinulla on passissasi voitettuja otteluita ja mikä on vyöarvosi?
Tulipas hiljaista
Nyt meillä on käytössä systeemi, jossa on ensin tietyt tasot ja sitten pitää käytännössä olla kisa- tai muita puuhapisteitä tietyn verran ennen kuin pääset kokeeseen.- Entä jos tehtäisiinkin niin, että kun olet saavuttanut tietyn määrän pisteitä, pääset kokeeseen ilman mitään aikarajaa? Ja pantaisiiin tuo raja sen verran korkealle, ettei touhupisteillä kovin nopeasti olisi mahdollista, esim. 60 pistettä/dan (ihan heittona, voi olla joku muukin). Joku -kv-kisaaja saisi tuon helposti vuodessa -parissa, puuhamies joutuisi punnertamaan paljon pidempään?
Täydennys: tämä siis vain 5.daniin asti, loput tulisi sitten puuhapisteillä joka tapauksessa. Näin päästäsiin siihen, että "mariannet" olisi käytännössä kaikki vanhoja kisaajia, joilla judo-osaaminen olisi mitattu shiaissa.
Kyllähän tuo tavallaan toimii jo nyt eli ne, jotka kisaa tosissaan saavat vyönsä junnuina helpoisti daniin ennen 20 ikävuotta. Kovat kisaajat jo aikaisemmin. Silloin tulee myös ne seuraavat danit helpommin, jos vaan jaksaa konttailla vyökokeessa.
Puuhapisteillä saa sitten myöhemmin korotuksia tasaisen tappavaan tahtiin vaikka ei mitään teekään. Aina joku koulutus on käyty tai oltu hallituksen jäsen tai ryhmän vastuuvetäjä, vaikka ei matolla kävisikään.
..milloin muuten ovarissa sanotaan sen sei ni ja milloin sen pai ni
Milloin judoka on sen sei
Minusta vyöarvolla ei ole mitään tekmistä asian kanssa, Minusta senseillä pitää olla ainakin kaksi ominaisuutta: judotaito, joka on kouliintunut nuoruudessa paljon kilpailemisen kautta ja lisäksi vuosikymmenten opiskelun tuottanut osaaminen ja ymmärrys siitä mitä judo perimmiltään on. Näillä kriteereillä en suostu sanomaan kuin muutamaa suomalaista senseiksi. Itse en ole sensei, vaikka aika monta dania minulla onkin.
Missä ovarissa?!?! Nyt alkaisi jo olla aika käydä Judon perusteet kurssi!
Owari on sanakirjan tarkasti "loppu". Harjoituksen lopuksi mennään toki riviin, mutta owarilla ja rivillä ei muutoin ole sen enempää tekemistä keskenään kuin lihapullalla ja hajuvedelläkään.
2 dan ja siitä yllöspäin on Sensei.
Vaikka kyllähän se on niin tosiasiassa, että nykyisin on niin paljon näitä korkeita daneja järjestötoiminnan ja kaken muun aktiivisuuden kautta että en minä ainakaan kaikille kuuluta jonon päässä "Sensei-ni Rei". Itse valitsen ja arvioin kuka on sen arvoinen oli sitten kuinka korkea dan hyvänsä. Kyllä kansa tietää, sanoi eräs tunnettu Suomalainen aikoinaan.
Yhteisen hyvän periaate, vastustajan/harjoitusparin kunnioittaminen, henkinen kasvu jne.
Tämän palstan nettisenseiden kommenttien perusteella ainoa asia joka shiaissa kehittyy on kusipäisyys!
kataaja !
Täälläkin voi saada kunnianloukkaussyytteen. Kenenkään haukkuminen kataajakai ilman perusteltua syytä johtaa mekko varmastI oikeustoimiin.
Sensei on musta vyö, itse en ole kilpaillut koskaan, paitsi 13 vuotiaana oranssivyöllä salikilpailussa, otin kolme ottelua ja voitin kaksi ja kolmannen hävisin äärimmäisen niukasti ja voittaja oli tuleva maajoukkuejudoka.
Olen nyt 35 vuotta harjoitellut judoa ja opetan lajia ja olen 1. dan musta vyö ja oppillaat kumartavat aina senseille.. Kataaa olen harjoitellut 30 vuotta ja sen kautta judon tekniikka on hyvä, mutta itse se kilpajudon repiminen ja pisteiden metsästys ei ole kiinnostanut, mutta oikeaa judon periaatetta, eli vastustajan voiman hyväksikäyttöä ja maksimaalisen tarkkaa liikerataa, osaan varmasti paremmin kuin kilpajudokat.
Ensimmäisen danin suoritin 25 vuotta sitten ja sian dan kokeessa parhaan arvosanan katan tekemisestä, sain näyttää muille esimerkkinä Katan uudelleen.
Meillä on paljon samaa, paitsi että minulla on Shiai kokemusta riittävästi.
Tuo oma arvio osaamisesta "..mutta oikeaa judon periaatetta, eli vastustajan voiman hyväksikäyttöä ja maksimaalisen tarkkaa liikerataa, osaan varmasti paremmin kuin kilpajudokat" kuulostaa mielestäni aika vahvalta lausumalta, mutta jos asia on noin niiin olet sitten varmaankin todellinen Sensei.
Eiköhän nyt kuitenkin unohdeta se Katan ylikorostaminen tässä yhteydessä. Minäkin olen tehnyt sitä paljon ei se mikään viisastenkivi Judokan tekniseen osaamiseen ole. Kata on tärkeä osa Judoa, sitä en kiistä. Mutta niin on Shiaikin.
Kata-Randori-Shiai, jos jokin puuttuu niin silloin ei enää puhuta Judosta.
Shiaihin osallistumisen suurimmat esteet ovat tosiasiallisesti heikko fyysinen kunto ja ottelutilanteen pelko. Nämä pahenevat iän myötä. Mutta jos näitä pelkää terve alle nelikymppinen, on tilanne hieman erikoinen Japanilaisen kampailulajimme historiaa ajatellen.Jokainen ymmärtää että Shiai ei ole vähän ottelevalle mikään miellyttävä kokemus. Ottelu tilanne voi olla yhtä tuskaa, mutta se toisaalta myös antaa sellaisia kokemuksia, joita "kotisali-Shia" -Senseit eivät luonnollisestikaan voi ymmärtää.
Kata on periaate... vaikka miksi joku heitto tehdään.
Otteleminen on taas se kenttä, jossa testataan osaako periaatteen vai ei. Monet huippukilpailijat osaavat periaatteet käytännössä, se tulee kuin itsestään. Se vastustajan voiman käyttö.
Jos harjoittelee pelkkää kataa, en usko että ymmärtää heittojen todellista luonnetta. Jos vain kilpailee, voi toteuttaa heitot juuri kuten pitääkin, mutta ei ehkä tiedä miksi.
Pelkkä kata ei ole judoa. Se on jotain ihan turhaa itsessään. Sitä paitsi kata ei ole edellytys judon oppimiseen, otteleminen taas valitettavasti on. Jos et ole koskaan otellut oikeasti, et voi ymmärtää judoa.
Nää kataajat on kyllä uskomattomia. Pokalla väitetään että osataan kamppailla vaikkei olla koskaan kampailua edes kokeiltu.
Kataamalla huippujudokaksi on yhtä realistinen tavoite kuin keppijumpalla painonnostajaksi. Vaan mahtaakohan painonnostossa olla ainuttakaan harrastajaa joka jolla olisi moiset kuvitelmat. Meinaan että joku salilla koskaan käymätön heinäseiväs kuvittelisi keppiä heilutellessaan nostavansa kyllä 200 kiloa, jos kepin tilalle vaihdettaisiin oikeat romut.
Hohhoijaa, eipä tainnut oikeasti olla kataajan kirjoittama tuokaan 13-vuotiaana kilpailleen juttu. Jostain syystä meillä on nyt semmoisia ihmisiä täällä kentällä, jotka yrittävät näillä trolleillaan mustata kataajien mainetta. Mahdollisesti yksi ja sama henkilö aina?
Sensei (jap. 先生, sensei) on japanilainen nimitys, jota käytetään puhuteltaessa muun muassa opettajia, lääkäreitä, poliitikkoja ja muita auktoriteetteja. Sitä käytetään osoittamaan kunnioitusta minkä tahansa alan arvostetulle taitajalle. Esimerkiksi piirtämistä harrastava saattaisi kutsua kuuluisaa taiteilijaa senseiksi, vaikka tämä ei opettaisi ketään missään.
Nimityksen käyttö on yleistä erityisesti japanilaisissa kamppailulajeissa, joiden harrastajat kutsuvat ohjaajaansa senseiksi. Varsinaisesti nimityksellä tarkoitetaan dojon johtajaa, mutta melko yleisesti kaikkia dan-arvon saavuttaneita ohjaajia kutsutaan senseiksi. Ohjaajaa, joka ei ole dojon johtaja tai ei ole saavuttanut dan-arvoa kutsutaan sempaiksi.
Tuo(kaan) ei taida oikein soveltua Suomen oloihin sellaisenaan. Jossain Hämeenlinnassa tai Hontaissa, jotka henkilöityvät yhteen ihmiseen saattaisi tuo toimiakin. Entä sitten kuka on se yksi sensei Tikkurilassa tai Meidokanissa?. Ja tuo määritelmähän sitten tarkoittaa sitä, ettei esim. Kyösti Korpiola ole sensei. No, tämä on taas tätä teoreettista diipadaapaa, käytännössä asia on aika merkityksetön.