http://www.hs.fi/talous/Tutkimus Maalämpöpumppu ja led-putket säästävät paljon energiaa/a1305598679979
Tutkimus: maalämpö ja led-putket säästävät paljon energiaa
totuus julki
24318
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
VTT:n nollatutkimukset saavat jatkoa tai sitten artikkeli on todella huonosti kirjoitettu. Otetaan esimerkki: ensin kirjoitetaan "jopa yli 60 prosentin energiansäästöistä" ja sitten "maalämpöpumppuinvestoinnin jälkeen molempien rakennusten sähkönkulutus oli yli 60 prosenttia pienempi". Siis säästettiinkö energiaa vai sähköä yli 60 %? Kuka tajuaa jujun?
toimittajan selostus tutkimuksesta on eri asia kuin tutkimus itse. energiansäästö tällaisessa tapausessa tarkoittaa ostoenergian säästöä mikä pitäisi olla jokaiselle selvää ilman kädestä pitäen opastusta. tilalle tulee ilmaisenergia maalämpöprosessin kautta.
nollatutkimuksesta ei ole kyse mutta kommenttisi on kyllä nollakommentti.
Ei aukea mulle toi juttu... kuvassa olevat lämmityssysteemit vie lattiapinta-alaa ihan kivasti, tuo alakin on maksanut jotain, otettiinko se huomioon tutkimuksessa?
Olet aivan oikeassa, jos lämmityssysteemi vie koko yhden neliön tilaa niin tottakai se muuttaa asiaa hirveästi. On todellakin järkyttävää ettei tuollaista tilaa oteta huomioon jo asuinalueen kaavoituksessa ja muuteta rakennusoikeutta joka tontilla. EU:n komissionkin pitäisi muuttaa Ruotsin Kiirunaan, siellä on lääniä ja sinne saa mahtumaan talojen lämmityssysteemit.
Jääkaapin kokoahan ne pumput ovat eli about 0,6m*0,6m=0,36m2. Haittaaks se sua kovasti? Sun sähkölämmitteisen talon käyttävesisäiliö on varmaan ullakolla, joten ei vie tilaa lainkaan.... Voi teitä raukkoja, kun ette vieläkään usko maalämmön olevan kannattavaa!!!!
Putkistojen vaatimaa tilaako ei lasketa mukaan, kuvassa putkia törröttää pumpun edessä ja sivulla! Sähkölämmitystalossa varaaja ja jakotukki voidaan laittaa lauteiden alle, se kun on ihan joutilasta tilaa...
Törrötyksetkö ne nyt sua rassaa? Voithan huviksesi laskea, mitä ne vie. Lisää siihen 0,36m2 vaikka toinen mokoma, niin voit olla tyytyväinen. Silti ei vie paljoa tilaa. Mulla on teknisessä tilassa muutakin ja ilman pumppua tila olisi yhtä iso/pieni, joten yrityksistäsi huolimatta voin todeta, että samanlaista joutotilaa on kuin sinun lauteiden alusta. Lisäksi ihan yhtä hyvinhän ne maalämmön jakotukit voi olla siellä lauteiden alla ;-o)
Aina on joku vialla. Maalämpöpumpun pystyy upottamaan ulos maahan, siellä on joutilasta tilaa. Tee sama lämminvesivaraajalle.
Joo, tuo olikin hyvä idea. Katotaan, mitä se vuokrayksiössä asuva sähköhemmo tähän sanoo ;-o)
Hihii, kirveleekö:)
Lämminvesivaraajalle on hyvä paikka lauteiden alla:)
Mistähän tuo tutkimus on saatavilla. 60% säästöä lämmitysenergiasta meinaa todellista coppia 2,5 kun maalämpöpumppujen takaisinmaksulaskuissa on coppi yleensä 3 pumppujen valmistajien esitteissä ja kauppiaiden laskelmissa coppi huitelee jopa yli 4.
Olisi mielenkiintoista nähdä tutkimus, koska se olisi ensimmäinen puolueeton mlp tutkimus minkä olen nähnyt.
Onkohan tuo takaisinmaksuaika laskettu ilman korkokuluja, huoltoa yms. vaikea on noiden toimittajan antamien tietojen perusteella arvailla mitään.
Tutkimusraportti löytyy :
http://www.vtt.fi/files/news/2012/ENEFIR_loppuraportti_v04.pdf
Nopealla vilkaisulla vaikuttaisi IVT:n rahoittamalle tutkimukselle. Voi olla joku muukin maalämpöpumppujen maahantuoja.
Tutkimuksessa on tainnut myös lämmönsäätöjärjestelmä tehostua ja sitä kautta energiankulutus on pienentynyt.
Investoinnin korkokuluista ei mainita mitään.
Myöskään erittäin kalliista huollosta ei puhuta mitään. Kompressori ei todellakaan ole ikuinen ja sen vaihto on juttu sinänsä. Todennäköisesti saa vaihtaa koko mööpelin kymmenen vuoden välein. Siihen ne säästöt sitten menikin.
Toki lämpöpumppu kuluttaa sähköä hieman vähemmän, kuin mitä se tuottaa lämpöä, mutta pitää osata laskea ne energiankulutukset oikein ja huomioida myös investoinnit ja huoltokustannukset. Noiden jälkeen ei ole mitään järkeä hankkia maalämpöpumppua pieneen matalaenergiataloon. Isossa ja vapaammin hengittävässä rakennuksessa mlp on usein ihan hyvä vaihtoehto, ellei käytä puuta lämmitykseen halkoina tai hakkeena.
Toisessa kohteessa putki oli upotettu järveen, joka takaa parhaimman mahdollisen hyötysuhteen ja cop:n mitä mlp:lla voi saavuttaa parhaimmillaankin coppi on ollut vain 4 ja huonoimmillaan 2,5.
Toisessa kohteessa valmistajan optimoima keruupiiri maahan paras saavutettu coppi vain 2,67.
Valmistamjien ilmoittamia coppeja ei siis voi käyttää takaisinmaksulaskennassa ja yleisesti käytetty 3 coppi näyttää olevan selvästi ylimitoitettu.
Molemmat kohteet ovat suurikulutuksia taloja, joiden lämmitysjärjestelmä oli optimoitu maalämmölle jotka siis ovat optimaalisia maalämpökohteita.
Takaisinmaksulaskennassa ei ole huomioitu korkokustannuksia ainanakaan luvuista päätellen, joten Kuopion kohteen tma on reilusti yli 10vuotta ja vieläkun huomioidaan että kohteeseen oli tehty muuta energiaremonttia eli vaihdettu ikkunat tma on reilusti yli 10vuotta, tämä siis parhaalla mahdollisella piirillä eli veteen upotettuna. Toisin sanoen alle 10 vuoden takaisinmaksuajat maalämpöjärjestelmällä ovat täyttä puppua, koska siihen ei päästy edes valmistajan optimoimalla ja tutkittamalla järjestelmällä, parhaissa mahdollisissa olosuhteissa vesipiirillä isokulutuksisessa talossa.
Ei ihme että puolueettomia tutkimuksia maalämpöjärjestelmän tehokkuudesta ei ole aikaisemmin kuulunut eikä näkynyt!
Melkoinen ero muuten valmistajie
Lämpökertoimen (COP-arvo) ilmoittaminen EN14511 standardin mukaisesti +7 C°:n ulkolämpötilassa ei juurikaan kerro laitteen tehokkuudesta Pohjolan ilmasto-olosuhteissa.
http://www.scanoffice.fi/fi/tietoa-laempoepumpuista/vtt-n-testiraportit/
Omia mietelmiä:
Lauhdutuslämpötila = T1 (sisällä: vesi/ilma).
Keruulämpötila = T2 (ulkona: vesi/ilma/maa).
COP = T1 / T1 - T2.
Lasketaan Kelvineinä. 273K = nolla C.
Esim. ulkona +7C (280K) lauhdutus 50C (323K) => 323K / (323K-280K) = 7,5.
Jos ulkona -10C (263K), COP olisi 5,4.
Laitteisto ei kuitenkaan ole häviötön ja lämpötilat varsinaisessa prosessissa poikkeavat teoreettisesta.
Keruu: paisuntaventtiilin jälkeen (matalampi kuin keruupiiri).
Luovutus: kompressorin jälkeen (korkeampi kuin lauhdutus).
Stetsoninista vedetty esimerkki +/- 10 %. (+7C).
T1: 323*+10% => 355
T2: 280*-10% => 252
355/355-252 = 3,45 (COP)
-10C tulisi arvoksi 3 (COP)
Jos joku lupailee yli 4 COP alkaisin epäilemään.
Kysymys 2:
Aineisto löytyy:
http://www.vtt.fi/files/news/2012/ENEFIR_loppuraportti_v04.pdf
Huom. tutkimusotos sisältää vain kaksi kohdetta (vesi- ja maa-keruupiirit).
Kysymys 3:
Takaisinmaksuajan määrittely on haastavaa. Omalle ja vieraalle pääomalle täytyisi tehdä omat laskelmat. Vaihtoehtoiset tuotot(korko/sijoitus-tulot), inflaatio, korko/hallinta-kulut, kiinteistön arvonnousu jne.
Plussaa asiallisisesta kysymyksestä. Tämä palsta on muutoin aika syvältä:
Nokinenä, Mp-uskovainen jne.
Tuo COP-arvo on tosiaankin teoreettinen kuten mainitsit eikä häviöiden tms. lisäksi pidä sisällään esim. kv.pumppujen ja liuospumppujen kuluttamaa energiaa. Eikä ainakaan kaikissa toteutuksissa edes erillinen pumpulle asennettu kWh-mittari mittaa näiden kiertopumppujen energiankulutusta joka voi olla luokkaa 250W.
Takaisinmaksuajan kanssa ei kannata yrittää miettiä päätään puhki. Me otimme vuosi sitten10 tuhannen lainan pumppua varten kun vanha öljylämmityslaitteisto alkoi olla finaalissa ja jotain tartti tehdä. Nyt lainaa on jäljellä 1200 € (energia-avustus 1500, kotitalousvähennys 4200 ). Lämmityskulut putosivat 3200 € => 1000 €. Öljystä laskettuna vuotuinen lämmitysenergian tarve oli 25500 kWh (hyötysuhde öljyllä arviolta 85%) , pumpun käyttämä sähkö 7500 kWh. Jos noista laskee niin 25500/7500 = COP 3,4. Tuolla arvolla ei kuitenkaan ole juuri merkitystä, eurot ratkaisevat.
Melkein samssa lauseessa
"öljylämmityslaitteisto alkoi olla finaalissa"
"(hyötysuhde öljyllä arviolta 85%"
Vanhasta öljylämmityksestä maalämpöön siirryttäessä ei energian kulutuksen erotusta ei todellakaan voi laskea läheskään täysin maalämmön hyödyksi, koska yleensä sen viimeisiä vetelevän kattilan ja polttimen hyötysuhde on luvattoman huono verrattuna uuteen kattilaan ja polttimeen.
Meillä siis se kattila oli -93 ja poltin 2007 mallia kun viime syksynä vaihdettiin. Oikeastaan öljysäiliö oli se eniten finaalissa ollut komponentti. Uusilla vehkeillä hyötysuhde taitaa olla parhaimmillaan yli 95%, uskon että noilla säännöllisesti nuohotuilla ja säädetyillä -93/-07 vehkeillä hyvinkin tuonne 85% nurkille on päästy.
> Mistähän tuo tutkimus on saatavilla. 60% säästöä lämmitysenergiasta meinaa
> todellista coppia 2,5 kun maalämpöpumppujen takaisinmaksulaskuissa on
> coppi yleensä 3 pumppujen valmistajien esitteissä ja kauppiaiden laskelmissa
> coppi huitelee jopa yli 4.
Talossa saattaa kulua vaikka 6000 kWh käyttösähköön vuodessa (kodinkoneet, valaistus yms). Tämän lisäksi talon lämmitykseen ja käyttöveteen kuluu 12.000 kWh vuodessa.
Mikäli taloon pistetään maalampö, niin käyttösähköä kuluu edelleen 6.000 kWh per vuosi. Tämän lisäksi maalampölaite vie sähköä lämmitykseen vaikka 3500 kWh.
Siinähän sitä COP:pia voi sitten laskea niin kuin itseä huvittaa. Käyttösähköstä suurin osa tullenee hyötylämmöksi talon lämmityksessä joten siihen se maalampö ei vaikuta mitään. Itse maalampökone saattaa antaa vaikka 3,8 COP kertoimen.
Siinäpä sitten laskeskelee sellaisen lämmityksen kokonaishyötysuhteen kuin itseään huvittaa.
Ihan järkevä tapa minusta on ilmoittaa maalämmön vaikutus vaikka noin että sähkölämmitteisessä talossa maalämpö vähensi sähkönkulutusta 60+ prosenttia vuodessa. Siitä voi jokainen itse helposti arvioida paljonko omassa pirtissä sähkölaskussa säästäisi per vuosi jos sähkölämmityksen vaihtaisi maalämpöön.
Ennen 18 000kWh, jälkeen 9 5000 kWh. Sähkönsäästö 47% :)
Ei ole mitään mieltä sekoittaa muu sähkönkulutus lämmitysjärjestelmän valintaan. Lämpöenergia tarkastellaan erikseen.
Ei kannata noita coppeja tuijottaa, vain laskussa olevat eurosummat ratkaisee.
Unohtakaa maalämpö okt- uudisrakentajat