Olen ollut huomaavinani, että julkista rahaa käytetään eri suhteessa kuin on tien käyttöaste. Siis haja-asutusalueella.
On tienpätkiä, joissa on kaksi taloutta ja tienpätkiä, joissa on 20 taloutta. 2 talouden pätkälle käytetään 10-kertaisesti resursseja.
Millä systeemillä pääsen käsiksi tiemäärärahojen kohdentamistietoihin?
On tienpätkiä, joissa on kaksi taloutta ja tienpätkiä, joissa on 20 taloutta. 2 talouden pätkälle käytetään 10-kertaisesti resursseja.
Millä systeemillä pääsen käsiksi tiemäärärahojen kohdentamistietoihin?
Vastaukset 41
Vanhimmat
puhut potaskaa tutki uudelleen tiet jyvitetään
ja sen mukaan saa avustusta.
No olen seurannut noin kilometrin pätkää, jota lanataan ja tasataan monesti kesässä. Sorrkua ajetaan tämän tästä. Yksi tai kaksi vakituista asuu tien päässä. Ja olen seurannut toista, jolle ei saa oikin mitään. 20 savua sillä tiellä.
Kysyn uudelleen. Mistä saa tietoja vaikka nyt niistä jyvityksistä?
Antaako ylöjärven kaupunki matka-avustusta, jos ylöjärveläinen käy lukiota tampereella? Entä sitten, jos tamperelainen käy lukiota ylöjärvellä?
Tieavustukset eivät kohdistu oikein. Tämä on fakta.
Kaikenlaisia tierahoja leikataan taas. Niitä leikataan sen takia, että voidaan syytää verorahoja tonttien perustamiseen. Olisi jo aika edes vesiliittymät hinnoitella todellisten kustannusten mukaan kaupungin tonteille. Nyt niistä maksetaan 66 % vesimaksujen ylihinnalla.
MONET TIET OVAT VARSINKIN VANHOILLA KESKUSTAN ALUEELLA TODELLA HUONOSSA JA VAARALLISESSA KUNNOSSA LUULISI ETTÄ EDES KESKUSTAN ALUE SAISI UUDET TIET
Niin, ja töyssyisiä.
Hih, tuo oli hyvä. =D
mikäli jotain kaupunginherroja tai heidän tuttuja tai selän pesijöitä asuu jonkun huonomman tien päässä/varrella niin kyllähän tie laitetaan sellaiseen kuntoon, että parempaa saa etsiä... Niin se taitaa olla joka paikassa Suomen maalla.
Niinhän se menee jokainen niistä ajaa vain omansa ja lähipiirinsä etua itsekkäimmät vain omiansa
Linkissä perusteita yksityistieavustusten jakamiseen:
http://www2.ylojarvi.fi/Dynasty/kokous/KOKOUS-2119-22.HTM
Tuen suuruus riippuu siitä, miten aktiivisesti tienhoitokunta hoitaa tietä. Jos ei ole kustannuksia, ei tule avustuksiakaan. Toisaalta taas ylisuurista kustannuksista ei ole hyötyä, sillä kunnossapitoluokittain on päätetty hyväksyttävät enimmäiskorvaukset. Tieavustukset maksetaan siihen asti, missä asuu viimeinen vakiasukas. Vaikka tien päässä olisi kymmeniä vapaa-ajanasuntoja, avustusta ei makseta sinne asti.
Kiitos. Tuolta pääsikin tieavustusten laskentalomakkeeseen asti. Epäselväksi jäi kuitenkin pisteytys.
Esimerkiksi jos on 20 vakituista asuntoa tien osalla ja kaksi lomamökkiä, niin miten määräytyy?
Ne lomamökit maksavat käyttöasteensa mukaista tonnikilometrilukua vastaavaa korvausta tien käytöstä. Tämä perustuu tiekunnan kokouksessaan hyväksymään tieyksikkölaskelmaan, jonka tiedot kerätään osakkailta. Kunnanmiehillä ei ole tähän juurikaan osaa, tai arpaa. Paitsi valitustapauksissa.
Ympärivuotiset asunnut taas maksavat auto/ ajajamäärän, käyttömatkan ja esim. kotipalvelun yhteensä kartuttaman tonnikilometrimäärän mukaista korvausta tien käytöstä (= tieyksikkömaksu).
Nämä tonnikilometrit muutetaan maksuunpanoluettelolla euroiksi.
Näin yksityisteillä. Kun kuitenkin kyselit noita kaupungin omia laskentakaavoja, niin vaikuttaa siltä, etteivät tiedä omia avustusehtojaankaan ihan tarkalleen... Tiedän yksityistien, joka piteni parilla kilometrillä, mutta kunnossapitoluokka (avustusluokka) ei muuttunut!
Jakaako kaupunki verorahoja fiiliksen ja pärstäkertoimen mukaan, jos selkeitä perusteita ei ole tiedossa?
Tuossahan on mahdollisuus mulle-sulle tyyppiseen kähmintään eikä petoksenkaan mahdollisuutta voida sulkea pois.
Voisivatko vihreät ja perussuomalaiset vaatia, että jatkossa näidenkin rahojen jakamiseen liittyvät asiat olisivat läpinäkyviä ja kaikin puolin julkisia hakemuksia, niissä esitteyjä perusteluja ja päätösten perusteluja myöten. Ihan netissä asti. Sieltä voisi jokainen kuntalainen varmistaa, että raha menee oikeaan paikkaan ja tasapuolisuutta noudatetaan.
Tätä juuri tarvitaan. Yksinkertainen taulukko edes nähtäville julkisesti. Tien nimi ja montako vakituista asuntoa siinä. Ja jotain muuta tunnusluvustoa. Ja avustusten tunnusluvut perässä. Pelkästään ylimalkaisesti vertailemalla päästäisiin pahimpien vinoutumien jäljille. Jokainen tietää oman tiensä ja vastaavia muita teitä. Ihmisten aktiivisuudella saadaan nopeasti painotukset edes jossain määrin kohdalleen.
Nyt kun on näitä tieisännöitsijöitäkin, on olemassa vaarana vedätys sinne tänne. Kontrollina kansalaisten oma kontrolli on tehokas ja tarkka. Ja ilmainen. Kärsijöinä ovat vain kähmijät.
Voisikohan Ylöjärveltä löytyä veronmaksajien tuesta nauttiva tieosuuskunta, jolla ei ole edes tietä. Sekin on mahdollista, että saatuja rahoja ei käytetä tien parantamiseen vaan tekaistulla laskulla rahat siirtyvät jonkun puuhamiehen taskuun.
Miten? Tukirahaa tulee jälkikäteen kunnostuskirjanpidon mukaan.
Mutta eiköhän joku osaa tehtailla soranajokuittejakin. Ja ojien putsaamiseen kaivurikuitteja. Mutta sittenkin se raha menee hoitokunnan tilille. Eli pitää olla sisäpiirihommaa sitten koko hoitokunnan pito.
"Eppäillä tuota soppii..." sanottiin Tuntemattomassakin. Ei muuten taida onnistua tiekunnan rahojen käyttö vaikka mökin katon kunnostamiseen! Joo, kuitteja voidaan tehdä, niissähän nuo isot porvarit ovat kunnostautuneetkin. Mutta kaupungista joskus aina joku, ehkä tielautakunnan sihteeri, tekee pistokoe- luontoisia tarkastuksia yksityisteille. Että jos siellä vuodesta toiseen on kovasti kuluja, mutta tie on aivan surkea, niin silloin saattaapi kuittimiehen housut tutista.
Ja eiköhän ne osakkaat osaa valita hoitokuntaan sellaiset henkilöt puikkoihin, joilla on edes jotain arvostusta ja tunnetaan tarkoiksipaikkakunnalla.
Eipä se kunta niitä sorastuksia tai lanauksia tee yksityisteille. Tiekunta ne kustantaa osakkailta kerätyillä tiemaksuilla ja jälkikäteen voipi saada jonkin murto-osan kuluista kaupungilta avustuksina.
Kiinteistöveroa kyllä maksetaan yksityisteidenkin varsilla olevista taloista, mutta niillä rahoilla kustannetaan kaava-alueiden kesä- ja talvikunnossapito sataprosenttisesti. Meneekö oikein?
Niin, en väitä, että ongelma olisi vain Ylöjärven ongelma... Maalaisilla, eli kaikilla heillä, jotka eivät asu "keskustassa", todella maksatetaan herrojen metkut kantaylöjärven keskustassa. Eihän se oikein ole.
Tiemäärärahoista leikataan sekä valtion, että kaupunginosuudesta tavattoman paljon. Käytännössä maaseudun vanhojen ukkojen on asennettava rollaattoriinsa pieni lumiaura, että voi postilootalla käydessään pitää pikkuisen tietä auki talkoilla...Olis niille Kreikan- rahoille ollut ehkä muutakin käyttöä?
Kyllä muuten tekee lanauksia ja sorastuksia eräille kyläteille. Parin talon teille. En tiedä miten ovat tuon luokituksen saaneet. Normaaleille yksityisteille ei tietennkään tehdä mitään. Paitsi annetaan jonkun kahelin aurata kulutuspinnaksi ajettu sora ojaan.
Lisäksi kaupungin toimesta aurataan muutamaa yksityistietä, mutta uusia hoitosopimuksia ei ole enää tehty.
Perustuvat luultavammin vanhoina hyvinä (=rahakkaina) aikoina tehtyihin sopimuksiin. Avustusprosentti on kuitenkin sama, kuin niillä teillä, jotka aurauttavat itse tiensä.
"Paitsi annetaan jonkun kahelin aurata kulutuspinnaksi ajettu sora ojaan. "
Nyt tuo honkkeli onnistui rouhimaan sepeliä kasan liittymäämme ensilumien alta. Lingolla turha heittää penkkaa pois kun sepeli kiilaa jumiin. Oli kallistanut auran kulman viistämään tavaraa irti liittymiin. Taidan istuttaa muutaman metrisen kilometripylvään liittymääni. Jätän pari viisi senttiä näkyville. Tekee ainakin kipeätä hydrauliikalle kunnollinen vastus.
Mites muuten auralla auraat, kuin sillain, että viistetään lumet tien sivuun. Ja muuten; auraajalla on kiistaton oikeus aurata lumet piha- ym. liittymiin.
Minä olisin mielissäni, jos minun liittymääni aurattaisiin sepeliä/ murskaa oikein vaivoiksi asti...!!
Niin että miten aurataan silloin kun on kuuraa nimeksi ja sepeli irrallista. Minusta silloin ei aurata. Tien pintaan pitää saada jonkinlainen kerros lunta ensin. Ja jos onkin lunta ja ajourat kovat siinä, ei niitä ajouria tarvitse rouhia irti siitä raivolla. Toisten tekemiset nyt vain näyttävät olevan pielessä joka tavalla. Toiset taas osaavat aivan selvästi.
Nämä nykyiset hydrauliset aurat tottelevat namiskoita herkästi. Niillä on siis hyvä kerätä lunta ennen liittymää ja kääntää luovutuspuolelle liittymässä. Olen nähnyt tällaistakin. Myös näkyy olevan aivan ilmiselvää, että penkka on muodostettu pääosin liittymien puolelle vaikka toinen puoli tietä olisi vapaa läjitykseen. Asian voi mitata metrimitalla ja grillitikulla. Toisella puolella mitaksi käy se tikku. Toisella puolella tarvitaan metrimitta.
Kyllä. Lumen kuuluu antaa polaantua tielle.
Se taas, minhin lumi kertyy, johtuu myös tien leveydestä; jos on kapea tie, niin mennessä syntyvä valli on tietysti isompi. Pääosa lumestahan kertyy tästä ajosta. Tullessa aurataan vain auran osaleveydeltä, jolloin sen puoleinen lumivalli on tietenkin pienenpi...
Ota suoraan yhteyttä auraajaan ja kysy, millä hinnalla hän on valmis auraamaan myös sinun oman liittymäsi. Yleensä hinta on vaivaan nähden pieni.
Näin olen asian käsittänyt. Auraajalle pitäisi maksaa useampi satanen. Jos en maksa, niin kärsin.
Pimeästikö nuo yleensä maksetaan?
Onko vielä olemassa mestareita, joita voi lahjoa konjakkipulloilla?
Riittääkö 200 euroa talvi? Vai 400? Kuitti olisi siitä hyvä että saisi kotitalousvähennyksen, mutta sitten pitää maksaa moninkertaisesti.
Onko sitten oikein, että auraaja käyttää aikaa pimeisiin hommiin työnantajan kalustolla ja ajalla? Vai onko niin, että aikaa ei oikeasti mene enempää auran ominaisuuksia käyttämällä?
Aurauksen tuntikustannus on pyörinyt siinä 45-60€/ tunti alv. Jostain voi saada auraajan halvemmallakin, siinä 30-40€/ h. Eli; jos liittymän auraus vie vaikkapa 10 minuuttia, saa parilla sadalla jo aika monta aurauskertaa.
Jos se auraaja, joka tien lumet liittymääsi auraa, on kallis, kysy vaikka jotakuta paikkakunan pientilallista, tai mönkijämiestä. Monkijöissä on nykyään usein hyvät aurat. Ja vaarinaikaisilla traktoreillakin pystyy yhä työnsyrjään!
Koetan saada sen kääntämään auraa toiseen suuntaan liittymän kohdalla 100 eurolla puhtaana käteen.
"Se taas, minhin lumi kertyy, johtuu myös tien leveydestä; jos on kapea tie, niin mennessä syntyvä valli on tietysti isompi. Pääosa lumestahan kertyy tästä ajosta. Tullessa aurataan vain auran osaleveydeltä, jolloin sen puoleinen lumivalli on tietenkin pienenpi..."
Tuolla on mahdollisuus valita kummasta suunnasta aloittaa. Jos aloittaa toisesta suunnasta, on muutenkin helpompi, mutta liittymiin ei sitten kerry lunta. Ota tuosta selvää sitten.
Kannattaa aina yrittää. Mutta jos ei suostu, ei asialle voi oikeastaan mitään.
Ehkä se on tottunut isompiin summiin.
Miksi aurataan ojan päälle ansa?
Miksi luisteluratoja aurataan niin, että jäähän syntyy syviä railoja?
Sillä kuskilla on unohtunut sepelinirrotustapit rouhinta-asentoon.
Missäs kentillä niitä railoja on ? Vai onko jäädytystä keritty kunnolla suorittaan?
Kyllä taas näillä sohjokeleillä huomaa, että kaupungin tiemäärärahoja tarvitsee todellakin pienentää, ja reilusti!! Ei muuta kuin siirretään tienpidosta säästyvät määrärahat suoraan kaupungin virkistyskassaan. Saavat kerrankin lämmintä kahvia, poloiset.
Ja kuivaa pullankannikkaa...