Mä oon kohta korviani myöten rakastunut suhun, ja se ei todellakaan ollut tarkoitus. Tarkoitus oli pitää hauskaa, saada lisämaustetta elämään, tuntea hetkeksi itsensä hyväksi ja halutuksi. Mä en pysty enää kattoo sua silmiin, koska etsin niistä näitä samoja tunteita, kun mitä itse tunnen..
Anna anteeksi, mun on pakko tehdä tästä loppu nyt, tai revin itteni rikki haaveilemalla jostain, mitä meidän välille ei voi koskaan tulla...
Anna anteeksi, mun on pakko tehdä tästä loppu nyt, tai revin itteni rikki haaveilemalla jostain, mitä meidän välille ei voi koskaan tulla...
Vastaukset 23
Vanhimmat
Oletko "rakastunut" vai vasta ihastunut?
miksi ei voi tulla jos se on moleminpuolista?
Helposti voi :)
Pleijeri mikä pleijeri :(
Toivottavasti on hyvä mieli nyt.
höpö höpö näihi usko kukaan
No lopeta sitten jos se on noin helppoa. Saatan kyllä tehdä sen sulle vaikeaksi. ;)
Ai miksikö? No ihan vaan siksi, että minäkin rakastuin ja revin itseni rikki haaveilemalla siitä mitä meidän välillä ei voi koskaan olla... enkä itse pysty lopettamaan. :(
Ei se ole todellakaan helppoa.. vain sana sulta, eikä järjellä ei ole enää mitään väliä. Vain yksi hellä katse, enkä enää muista nimeäni..
Mutta kun asiat eivät ole niin yksinkertaisia... kunpa olisivatkin..
Se katse on boikotissa. Kun katson sinua silmiin kovetan itseni, katseeni on tyhjaä täynnä. Ja kaikki vain siksi että tilanne on todellakin monimutkainen.
Millainen sana multa voisikaan saada sut unohtamaan järkesi.... ;)
Erittäin reilua heitellä näitä viestejä tänne anonyyminä!
Eli varattu nainen lähti pleijerin matkaan. Sitä saa mitä tilaa, oisko kannattanut miettiä etukäteen?
tai pleijeri rakastui varattuun naiseen ja unohti olevansa pleijeri...
ei rakkautta voi mittiä. Sitä joko rakastuu tai ei rakastu. Varsinkin kun ja jos siellä kotona on joku nyhverö poliittisen perustein valittuna.
Ai että kokoomuksen jäsenkirjalla saman peiton alle :-D?
En minäkään. En halua rikkoa itseäni. Ehkei sellaista haavemiestä ole olemassakaan minulle tehtynä:(
Jään odottamaan jos ikinä sellainen oikeasti minulle annetaan. Toisen omaa en huoli, enkä edes toisen varallaolijaa. Minä tarvitsen oman jos ollenkaan.
Hei jos keksit miten ihastumisen/rakastumisen saa lopahtamaan, kerro! Mäkin haluaisin lopettaa mut eipä oo ihan helppoa....
kyllä se ajan kanssa siitä loppuu ja tulee uusia juttuja usko pois!
Onkohan noin? Musta tuntuu että tunne vahvistuu vaan jatkuvasti, eikä ole enää todellakaan omasta tahdostani kiinni. En tiedä miten voin elää tän tunteen kanssa, mitä jos tää ei menekään ohi? Riittää että näen hänet ja luultavasti silmissäni loistavat sydämet... Hän näyttää ja tuoksuu niiin ihanalta, ja hän täyttää ajatukseni päivin ja öin
Oho, olipas tuttua tekstiä.. Katso silmiini - saat vastauksen.. Niinhän sen piti olla ja mennä, tunteiden vieminä..niitä vastaankaan ei voitu enää taistella. Pientä lisämaustetta omaan elämään, suhteeseen, kevyttä, muistan kyllä... Täällä toinen, korviaan myöden edelleen ihastunut, rakastunut. Joka takoo tyhmää päätään seinään...miksi?
Tilanne niin tuttu, kuten ensimmäisen kerran sanoit, kuten silloin sovimme, emme muuta elämäämme, emme jätä ketään mistään "hinnasta". Tiedän minkä hinnan me siitä saisimme "maksaa", se taitaa olla liian paljon sinun mielestäsi, edelleen. Onhan se, myönnän. Itse en vain koskaan edes tähän ikään ehtineenä ole tavannut kaltaistasi, tuntenut mitään vastaavaa yhdenkään toisen kanssa... Ja minä tyydyn siihen, sinuun, ystävänä vain. Lupasin etten koskaan tule vaatimaan sinua tilille mistään, lupaukseni olen pitänyt, olen ollut vain itseni siinä missä ennenkin, sydän myttyrällä sinut nähdessäni..onnesta soikeana ;) Hiljaa, hymyillyt.
Pienoinen... oletko n vai m?
Mä en halua tehdä loppua vaan jatkaa sinun kanssa eteenpäin. Mistään en ole koskaan ollut näin varma. Miksi siis ei voi, jos kumpikin rakastaa?
Teetkö sen eteen jotkin?
Vai haaveiletko kuin toinenkin?
Kyllä mä teen..tein, kun toisesta ottaisi vaan jotain selvää..kun tietäis. Tai tiedän ja en tiedä.
Samoin. Minullakin on samanlainen tilanne. Enkä tiedä.
n olen