...sotilaat ja armeija.
http://www.kultti.net/jutut/2001/40_sisutabletteja.html
Mielenkiintoista juttua sisutableteista ja armeijasta. Esim. Adolf Ehrnroothista hauskaa läppää:
"Komentaessaan rykmenttiä Karjalan kannaksen torjuntataisteluissa 1944 Ehrnrooth söi pervitiniinä niin ahkerasti, että hän joutui klassiseen päihderiippuvaisen kierteeseen: vuoroin piristeitä, vuoroin unilääkkeitä. Rintamatilanteen muuttuessa unilääkkeiden voimalla nukahtanut Ehrnrooth jouduttiin usein herättämään. "Tuskallisesti tajuihinsa" palanneen Ehnroothin vihanpurkaukset rajoittuivat tavallisesti kiivaaseen sanailuun, kirjoittaa Ehrnroothin alaisena palvellut akateemikko Matti Kuusi (1914-1998). "Mutta kun tykistön yhteysmies viestitti, että äyräpään kirkonmäellä heilutettiin valkoista lippua, miltei tajuton everstimme tilasi sikäläisiin [suomalaisten] asemiimme patteriston iskun." "
Ne on narkkaripaskat tainneet taata Suomen itsenäisyyden ;D
http://www.kultti.net/jutut/2001/40_sisutabletteja.html
Mielenkiintoista juttua sisutableteista ja armeijasta. Esim. Adolf Ehrnroothista hauskaa läppää:
"Komentaessaan rykmenttiä Karjalan kannaksen torjuntataisteluissa 1944 Ehrnrooth söi pervitiniinä niin ahkerasti, että hän joutui klassiseen päihderiippuvaisen kierteeseen: vuoroin piristeitä, vuoroin unilääkkeitä. Rintamatilanteen muuttuessa unilääkkeiden voimalla nukahtanut Ehrnrooth jouduttiin usein herättämään. "Tuskallisesti tajuihinsa" palanneen Ehnroothin vihanpurkaukset rajoittuivat tavallisesti kiivaaseen sanailuun, kirjoittaa Ehrnroothin alaisena palvellut akateemikko Matti Kuusi (1914-1998). "Mutta kun tykistön yhteysmies viestitti, että äyräpään kirkonmäellä heilutettiin valkoista lippua, miltei tajuton everstimme tilasi sikäläisiin [suomalaisten] asemiimme patteriston iskun." "
Ne on narkkaripaskat tainneet taata Suomen itsenäisyyden ;D
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kyllä sä jaksat jauhaa....
Narkkarit rules jne.
Jos "huumeiden vastustajat" ovat oikeutettuja esittämään perusteettomia mustavalkoisuuksia, niin miksei sitten "puoltajat"?
123
päihdeneutraali
Ei fiktiota vaan faktaa, sodassa tosiaan sodittiin ja marssittiin pirin voimilla ja haavoittuneiden tuskia lievitettiin morfiinilla.
Ehrnroothiin kantaa ottamatta näin todellakin on ollut vaikkei siitä julkisesti haluta puhuakaan.
On hivenen eriasia kuin päänsekoittaminen mitä erillaisimmilla mömmöillä vain ja ainoastaan huumautumis tarkoituksessa.
Tiedän. Tulihan todettua vaan miten asiat ovat olleet kun topicin aloittaja otti asian esille. Monet sotilaat tosin jäivät koukkuun näihin aineisiin sodan päätyttyä mutta se nyt ei tähän liity.
Sodan aikanahan sotilaat sai myös heroiinitabletteja mielinmäärin sairaalasta yskänlääkkeeksi. Sodan loputtua moni jäi myös niihin koukkuun.
"54 vuotta koukussa
Torstaina 18.9.2003 klo 22.35 TV2
Huumeita käytettiin ja salakuljetettiin Suomessa laajasti jo 1920-luvulla. Tunnustetuksi ongelmaksi huumeet nousivat vasta sodanjälkeisessä Suomessa. Sodassa haavoittuneille annettiin morfiinia, kaukopartiomiehille jaettiin piristävää amfetamiinia ja rivimiehet saivat yskänärsytykseen heroiinitabletteja. Huumekoukkuun jäi satoja veteraaneja. Kovin montaa 1940- ja 1950-luvun narkomaania ei ole elossa kertomassa suomalaisen huumekulttuurin alkuajoista.
76-vuotias helsinkiläinen Usko on poikkeus. Hänen ennätyspitkä huumekierteensä alkoi haavoittumisesta kesällä 1944 Karjalan kannaksella. Usko oli haavoittuessaan 17-vuotias. Hän pääsi kovista huumeista eroon vasta 71-vuotiaana. Hän on siis käyttänyt huumeita kuudella eri vuosikymmenellä.
Vapaaehtoisena sotaan lähtenyt ja jalkoihin haavoittunut Usko jäi koukkuun heti sotilassairaalassa: "Kun morfiinia sai niin ruusut kukkivat. Ei olut kipuja. Morfiinia, metadonia, heroiinia...Olin jo vuonna 44 täysi narkomaani. Ja heroiinia, sitä oli sodassa tarjolla liikaa. Korsuissa hyllyillä ja lääkintämiesten laukut täynnä. Yskä kun oli tai kolotti, niin heitettiin heroiinitabletteja käteen että ota tuosta. Eihän sitä ymmärtänyt mitä se oli.", Usko muistelee.
Kansainvälinen oopiuminvalvontalautakunta huomautti useaan kertaan Suomea jo 30-luvulla, että maassa käytettiin suhteettoman paljon apteekista saatavaa heroiinia. Heroiinilääkkeitä sai jopa krapulaoireiden hoitoon, niinpä heroiinin kulutus oli Suomessa asukaslukuun suhteutettuna aivan maailman kärkitasoa. Heroiinia sisältävät lääkkeet poistettiin apteekeista vasta vuonna 1957. Huumeiden hallussapito kiellettiin vuonna 1966. Sitä ennen yhteiskunta oli suhtautunut narkomaaneihin yksittäistapauksina, joiden ongelmat pyrittiin ratkaisemaan terveydenhuollon toimenpitein.
Huoltopoliisin tilastojen mukaan Helsingissä oli sodan jälkeen 500 narkomaania. "Väärensin reseptejä, valehtelin lääkäreille, lahjoin niitä esimerkiksi konjakilla ja koko ajan piti kiertää ympäri maata että mistä, mistä saa huumeita. 50-luvulla käytin metadonia, sillä tuli toimeen aika hyvin. Töissä en ole käynyt koskaan. Murtoja en ole tehnyt enkä ryöstöjä. Sain rahaa äidiltä. Ja myin huumeita muille, jos suoraan sanotaan. Se oli hirveän yksinäistä elämää. Eihän minulla siksi ole vaimoa eikä lapsiakaan", Usko kertoo.
Varsinaista laajaa huumeyhteisöä ei Uskon mukaan Helsingissäkään vielä 50-luvulla ollut. Kun huumeiden käyttö yleistyi hippiajan myötä 1960-luvun lopulla pysytteli Usko uskollisesti kovissa aineissa. "Poltin kerran piipullisen hassista. Se ei maistunut. En minä saanut siitä mitään, ihan kuin tupakkaa olisi polttanut." Usko yritti useita kertoja eroon aineista äitinsä pyynnöstä. Tulokset olivat huonoja ja Usko diagnosoitiin parantumattomaksi narkomaaniksi. Lopulta Uskokin havahtui: "Joulut ja juhannukset meni kaikki. Äidin haudalla olisi pitänyt käydä mutta huumeita vaan piti saada. Olin niin täynnä itseäni." Hän hakeutui hoitoon ja huumekierre katkesi vasta vuonna 1998. "Olen yhä elossa kai siksi, että en ottanut liikaa vaan sen, minkä tarvitsin." Ohjelman toimittaja on Maria Tolppanen."
Lähde: YLE Silminnäkijä arkisto, http://www.yle.fi/silminnakija/juttu.php?tunnus=113