Teen tutkimusta keskenmenosta sekä sen vaikutuksesta naisen elämään tulevaisuudessa (parisuhteeseen, tuleviin raskauksiin ja etenkin omakohteisiin tunnetiloihin).
Pyydän Teitä jakamaan kokemuksenne kanssani laittamalla sähköpostia osoitteeseen
[email protected]
Tässä muutama kysymys, jotka voivat auttaa alkuun:
1)Miten koet keskenmenon vaikuttaneen itseesi? (Oliko kivulias? Surutyö? Oliko edes surutyötä? Jos oli / on, miten selvisit ja millä keinoin?)
2)Kuvaile tuntemuksiasi, millaisena koet itsesi? (Tunteet, syyllisyys?)
3)Miten tästä eteenpäin? Pari suhde? Tulevaisuuden lapset?
Kerro myös ikäsi ja raskausviikkosi, jolloin
a)keskenmeno on havaittu
b)milloin sikiön on todettu kuolleen.
Entä onko lapsia ennestään. Oliko raskaus suunniteltu / suunnittelematon?
Yleisesti ottaen tarvitsen tutkimukseeni tapahtumat lähes kohta kohdalta tuntemuksineen päivineen.
Päätin kirjoittaa työni juuri tästä aiheesta omakohtaisesta kokemuksesta johtuen. Keskenmenostani on kuukausi aikaa. Sinä päivänä, kun 12 rv oli täynnä, sain tietää sikiön kuolleen. Keskenmeno oli todellisuudessa tapahtunut n. rv 10.
Kiitos etukäteen kaikille vastauksista.
Pyydän Teitä jakamaan kokemuksenne kanssani laittamalla sähköpostia osoitteeseen
[email protected]
Tässä muutama kysymys, jotka voivat auttaa alkuun:
1)Miten koet keskenmenon vaikuttaneen itseesi? (Oliko kivulias? Surutyö? Oliko edes surutyötä? Jos oli / on, miten selvisit ja millä keinoin?)
2)Kuvaile tuntemuksiasi, millaisena koet itsesi? (Tunteet, syyllisyys?)
3)Miten tästä eteenpäin? Pari suhde? Tulevaisuuden lapset?
Kerro myös ikäsi ja raskausviikkosi, jolloin
a)keskenmeno on havaittu
b)milloin sikiön on todettu kuolleen.
Entä onko lapsia ennestään. Oliko raskaus suunniteltu / suunnittelematon?
Yleisesti ottaen tarvitsen tutkimukseeni tapahtumat lähes kohta kohdalta tuntemuksineen päivineen.
Päätin kirjoittaa työni juuri tästä aiheesta omakohtaisesta kokemuksesta johtuen. Keskenmenostani on kuukausi aikaa. Sinä päivänä, kun 12 rv oli täynnä, sain tietää sikiön kuolleen. Keskenmeno oli todellisuudessa tapahtunut n. rv 10.
Kiitos etukäteen kaikille vastauksista.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tieteentekijöiden eettiset(kin) periaatteet edellyttävät, että tutkimuksesta kerrotaan tutkittaville aika paljon enemmän kuin nyt kerroit.
Mikä tutkimus on kyseessä? Opinnäytetyö? Gradu? Väitös? Prosemma? Joku muu? Mihin sitä teet (yliopisto, oppilaitos)? Mikä on tutkimusaikataulusi ja kuka työtäsi ohjaa? Miten vastauksia hyödynnetään? Näinkin intiimissä aiheessa pitäisi ehdottomasti tietää, kuinka takaat sen, että kirjoittajien henkilöllisyys säilyy suojattuna (mikäli säilyy)? Jne. jne. jne.
Voisin varsin hyvin osallistua asialliseen tutkimukseen, mutta näin ihmeelliseen en koskaan. Voisi kuvitella, että oikealla tutkijalla olisi ainakin nimi(!) tai edes johonkin olemassa olevaan instanssiin paikannettava sähköpostiosoite (eikä hotmail).
Jos sinulla on varaa nimittää itseäsi tutkijaksi, toivoisin, ettet epämääräisellä toiminnallasi söisi muiden tutkijoiden luotettavuutta ja arvostusta.
Olen ensimmäisen vastaajan kanssa samaa mieltä siitä, että olisi hyvä saada hieman lisätietoa itse tutkimuksesta. Kommentoisin kuitenkin sitä, että täällä ihmiset naputtavat nimettömänä ja purkavat tuntemuksiaan ties millä palstoilla, eikä kukaan mieti jakaessaan näitä kokemuksia niiden väärinkäyttöä. Ehkä tutkijalla oli tässäkin tarkoitus tarkastella asiaa yleisesti, eihän hän ole kysynyt nimiä, pelkästään kokemuksia.
Toisille se näyttää olevan periaate tietää kenen kanssa ja miksi omat intiimiasiansa jakaa. Olen itse osittain samaa mieltä, mutta pari vuotta sitten kuitenkin kirjoitin omasta kokemuksestani avoimesti miettimättä sen kummemmin. Tänä päivänä olen ehkä viisaampi, vaikkei kirjoitelmastani mitään haittaa koitunutkaan. Toivottavasti päinvastoin.
"Tutkijalle" ehdotan kuitenkin, että selailet tällä palstalla käytyjä keskusteluja ja perustat työsi niihin. Netistä löytyy myös useita sivuja aiheesta ja keskenmenon kokeneiden naisten (ja myös miesten) omakohtaisia kertomuksia on pilvin pimein. Mene esim. www.fi ja syötä "keskenmeno", niin johan löytyy...