minkälaisia aurinkop. s.keskuksia teillä on mökeillänne? ootteko miten kalustaneet ne ja mitä toiminteita ootte rakennelleet nihin. kuvia ois kiva nähdä. kiitos.
aurinkopaneelisähkökeskus
nikkarismies
351660
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Säädin, kaksi jako-blokkia (plussalle ja miinukselle) epämääräinen nippu kaapelia.
Eli yksikertaisimmallaan niin että säädin on erillisenä omillaan josta selvästi vedetty kaapelit paneleilta ja akulta säätimelle. Akuilta kaapelit jako-blokeille joiden kautta jaetaan virta mökkiin kahdella erillisellä vedolla (joista toinen tv:lle sekä muille isoa virtaa tarvitseville laitteille sekä toinen valaisulle ja erinäisille latureille), saunarakennukseen, hyysikkään sekä ulkovalaistukselle. Jokainen lähtö on vedetty selvästi ja myös merkitty sulakkerasiaan jolloin myös ulkopuolinen näkee alle 10 sekunnissa mistä kyse. Uusia vetoja jos tarvitsee niin blokkiin kiinni niin pysyy kaapelit järjestyksessä ja ymmärrettävässä muodossa.
joo-o, onko noi blokit jotain jakorasioita tai jakorimoja vai mitä? etkö ole ottanut säätimen 12v ulostulosta laitteille mitään? vai oletko ottanut käytännössä suoraan akuilta kun otat siis noilta blokeilta virtaa?
Kytkentärimoja juuri. Säätimestä en ota mitään ulos kuormasta sillä hetkellinen virrankulutus on yli 50A jolloin moni säädin päästää toimintasavut pihalle.
Ei oo ees mökkiä, mutta jos olisi niin ihan normaaleja 230V sähköasennuskamoja käyttäisin. Vanhoja sähkökaappeja saa halvalla (purkutyömaalta ilmaiseksi) ja niihin DIN-kisoa ja siihen kiinni liittimet ja johdonsuojat. Paksut kaapelit (>10 mm2) ehkä auton akkukaapeleilla ja liittimillä. Saa halvalla vaikka Motonetistä.
Invertteri kannattaa laittaa ihan akkujen viereen ja vetää siltä sitten 230V piuhat eteenpäin, tulee häviöt pienemmiksi.
Hirsiseinä laskeutuu, pitää muistaa jättää liikuntavaraa.
Akut kannattaa asentaa "ristiin" niin että varautuu ja purkautuu tasaisesti, ei vain patteriston toisen pään akku. Eli kaikki keskenään rinnan, ja sitten toiseen pään alusta miinus johto ja toisesta päästä lopusta plus. Siis näin:
-
. -
Perskules, ei onnaa toi mun kuva :(
Siis ei näin, vaan niin, että tuo plussa otetaan oikeasta ala-akusta.
http://www.otherpower.com/images/ser_par_6v_diag.jpg
jos kaikki plusnavat on kimpassa ja vastaavasti kaikki miinusnavat on kimpassa on ihan sama mistä kohtaa "kiskoa" otat sen ulosoton. eihän ne akut sitä tiedä mistä kohtaa syöttöpiste otetaan.
Ei ole vaan pitää aina olla jokaisesta akusta mahdollisimman sama matka ottopisteelle jolloin puretaan aina saman verran jokaista akkua. Tämä siis jos pelataan kaikkien taiteen sääntöjen mukaan.
38
Näin se menee.
Jos ottaa sähköt vaan toisesta päästä, niin lähellä oleva akku kuormittuu enemmän kuin kaukana oleva, eli akut "kuluvat" epätasaisesti. Siksi pitäisi olla aina samanlaisia ja saman kuntoisia akkuja rinnankytkennässä. Ja kytkentä niin, että akkujen välille tulee mahdollismman vähäiset virrat.
Osaksi oikein mutta silti män huti
Sarjaankytkennässä akkujen koko ja kunto on tärkeämpi kuin rinnankytkennässä.
Rinnankytkennässä akut kyllä tasaavat toisensa samaan jännitteeseen varsin nopeasti. Esimerkiksi kaksi akkua kytketään rinnan ja ne ovat samaa merkkiä sekä mallia jolloin toinen rinnankytkettävä voi olla 100Ah ja toinen 220Ah. Ongelmia ei tule koska molemmat akut ovat samaa teknologiaa ja näin ollen vanhenevat yhtäläisesti.
Sarjaankytkennässä huonoin akkupari kooltaan ja/tai kunnoltaan syö parempien akkuparien jännitten altayksikön kun akkupareja on useampia kuin yksi. Huonoimman jännitteen omaava pari laskee muiden parien jännitteen samaksi. Ongelma on sarjaan kytkennässä moninkertainen verrattuna rinnankytkentään akkujen kunnon osalta.
Pitänee vielä jatkaa tuota sarjaankytkentää ja sen tuottamia ongelmia jos akut ovat erilaisia. Jopa eränumero on syytä olla sama jokaisessa sarjaan kytkettävässä akussa.
Akkujen erilaisuus vaikuttaa eri kytkennöissä n. 4-10% 24V 500Ah:n akustossa siis vaikutukset ovat 480-1200Wh kun rinnankytkennässä 12V 500Ah:n sama on 240-600Wh. Toisin sanottuna jokainen päivä täydestä akusta katoaa tuolta väliltä energiaa ja lisäksi vielä on sitten akuston hyötysuhde sekä itsepurkautuminen. Puhumatta 48V sarjoihin kytketyistä akuista. Kyse ei ole mistään kovin pienistä määristä jos akut eivät ole sarjaankytkennässä presis samanlaisia ja samasta erästä.
"Rinnankytkennässä akut kyllä tasaavat toisensa samaan jännitteeseen varsin nopeasti."
Noin minäkin luulin, mutta sitten irroitin veneeni 3x100Ah hupiakut irti navoista ja mittasin niistä jännitteet. Eka akku 12.1V ja keskimmäinen 12.2V ja kauimmainen 12.35V.
Tästä viisastuneena laitoin toisen navan patteriston toiseen päähän ja rupesi virta piisaamaan. Olin jo valmistautunut akkujen vaihtoon, mutta nyt ovat menneet jo kaksi kesää.
muista että aina mitataan lepojännitettä. Varoaika 24 tuntia ennen mittausta ilman kulutusta ja latausta.
Akut kun ovat yhteydessä toistensa kanssa ilman latausta ja kulutusta muutaman tunnin niin akkujen jännitteet ovat samaa luokkaa.
Toki on suositeltavaa kytkeä akuston niin että jokaisesta akusta olisi yhtäpitkä matka kulutuslaitteelle. Tällä on suurin merkitys kun kulutuslaitteet ottavat kymmeniä amppeereita virtaa pitkäaikaisesti tai vaativat suurta käynnistymisvirtaa esim. jääkaapit. Jos käytössä on pelkästään valaisu, tv ja pieni invertteri laitteiden lataukseen niin ei ole juurikaan merkitystä kuinka kaapelit kytketään.
Oma merkitys suuria virtoja kuluttavissa järjestelmissä on akuston koolla. Suositeltavaa olisi ottaa akustosta maksimissaan yhden akun Ah tuntimäärän edestä virtaa.
"jos kaikki plusnavat on kimpassa ja vastaavasti kaikki miinusnavat on kimpassa on ihan sama mistä kohtaa "kiskoa" otat sen ulosoton. eihän ne akut sitä tiedä mistä kohtaa syöttöpiste otetaan."
Kaverini mittasi. Hänellä oli kolme akkua, navat ketjutettu, ulosotto oli keskimmäisestä. Tulos oli että virrasta puolet tuli keskimmäisestä akusta, toinen puoli kahdesta laitimmaisesta.
Oikeaoppinen rinnankytkentä on koontikiskon käyttö johon jokainen akku kytketään samanpituisilla samanlaisilla kaapeleilla. Valmistajat esittävät usein ketjutusta eikä koontikiskoa.
Tein vähän kytkentöjä.
http://www.youtube.com/watch?v=ML1Z4352wJA&feature=plcp
http://www.youtube.com/watch?v=-jlNHSCPxNQ&feature=plcp
http://www.youtube.com/watch?v=Grz_pVmZp_0&feature=plcp
Ongelma on , että DESULFATOR ei toimi. Väärää uskoa. Akut kestää sen 3 vuotta. ei yhdeksää. Dallasissa on annettu väärää tietoa!.
Ihan akuston kapasiteetista on kyse kuinka pitkään akusto kestää. Mitä tyhjemmäksi puretaan useammin sitä nopeammin akusto on vaihtokuntoinen. Tällä varjolla voidaan myydä monenlaista ihmelaitetta joista osa kyllä toimii mutta yksikään ei puhdista akun pohjaa johon sulfatit putoavat ja tarpeeksi kun sakkaa tulee pohjalle niin ollaan siinä tilanteessa että kenno on oikosulussa. Nykyajan akuissa kun on varsin pieni sakkatila.
Onhan noita erikseen ns. syväpurkausakkuja ja käynnistysakkuja. Jälkimmäiset on tehty antamaan suuri käynnistysvirta, edelliset voi purkaa tyhjemmiksi niiden kärsimättä. Ts. halvoilla käynnistysakuilla pitää kapasiteetti mitoittaa isommaksi.
Akku aina kärsii kun sitä puretaan. Purun määrästä riippuu kuinka paljon sitten akku ottaa itseensä.
"DESULFATOR ei toimi"
Noin sanoo vain immeinen, joka ei ole sellaista asentanut 5 vuotta vanhaan akustoon ja seurannut akkumonitorista kapasiteetin muutosta.
Tämä ainakin toimii: http://www.sterlingpowerproductsbam.co.uk/products-battref.htm
Halpa yötähtäin: http://www.youtube.com/watch?v=dm1Zr2L_TYg&list=UUbKtFamTqkbk9SiaRGPFIZA&index=6&feature=plcp
Baikal hakkaa Valmetin ja on halvempi: http://www.youtube.com/watch?v=YV_7wTrHLmI&list=UUbKtFamTqkbk9SiaRGPFIZA&index=4&feature=plcp
Paneelit pitää suojata.
...spruit... -saitko jo?
Jos sinulla on isonpuoleinen aurinkosähkösysteemi niin sen akuston kytkentä on käsitelty aikaisemmin:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9364602
Keskustelussa on pyritty osoittamaan että jopa arvostettujen valmistanien suosittelema rinnankytkentä on melko huono. Tämä huono rinnankytkentä on sama kuin yllä kuvassa http://www.otherpower.com/images/ser_par_6v_diag.jpg. Huonon rinnankytkennän varjopuoli on juuri se mitä nikki 38 sanoo, eli akut kuormittuvat epätasaisesti ja yhden akun kuormittuminen johtaa sen akun liian aikaiseen loppumiseen, jolloin pitää uusia kaikki akut.
Tilalle olen suosittelemassa jakoblokkeja plussalle ja miinukselle lähes samalla tavalla kuin nikki yksinkertaisinta.
Itse käytän kaikessa sähkönjakelussa 230V jännitettä hyvältä invertteriltä, ainoa 12V jakelu on jakoblokkien kautta invertterille. Silloin ei tarvitse ajatella ajatella onko kaapelointi johonkin pisteeseen riittävän tukevaa vaikka käyttäisikin sähkötyökaluja, vesipumppua, pölynimuria sun muuta. Televisio on lähinnä pieni kuorma, ei suuri kuorma. Tämä korostuu jos on useita taloja.
230V jakelu on aivan tavallinen 230V jakeluverkko jonka valtuutettu asentaja tekee.
Varottaisin käyttämästä 12V jännitetasolla tavanomaisia 230V jakeluvarkon asennustarvikkeita. Ne on suunniteltu toimimaan pienillä virroilla (yleensä alle 10A). Siksi ne hukkaavat tehoa jos käytetään niitä 12V jakelussa ja sen suurilla virroilla (yli 100A). Ylimenovastukset ovat täysin erilaisia, jopa voltin jännitteenalenema on harmiton 230V jakelussa.
12V jännitetasolla pitäisi käyttää asennustarvikkeitä jotka on suunniteltu suurille virroille ja vastaavasti erittäin pienille ylimenovastuksille. Voltin jännitteenalenema on järkyttävän suuri ja saattaa yksinkin estää joidenkin laitteiden toiminnan.
"Varottaisin käyttämästä 12V jännitetasolla tavanomaisia 230V jakeluvarkon asennustarvikkeita. Ne on suunniteltu toimimaan pienillä virroilla (yleensä alle 10A). Siksi ne hukkaavat tehoa jos käytetään niitä 12V jakelussa ja sen suurilla virroilla (yli 100A)."
Eikö se mene niin, että ensin pitää laskea sopiva kaapelin paksuus (virran ja jännitehäviön mukaan) ja sitten käyttää sille sopivia liittimiä. Jos sopiva kaapeli on vaikka 6 mm2, niin ei kai mikään estä käyttämästä vastaavaa 230V asennustarviketta?
Toki 100A:lla käytetään sitten järeämpää tavaraa kuin 10A:lla , mutta mitoitusperiaate on sama.
Vai onko esim. 16A johdosuojassa isompi vastus kuin 16A autosulakkeessa?
16A 230V johtosuojassa voi hyvinkin olla suurempi vastus kuin 16A autosulakkeessa, juuri siksi että autosulake on suunniteltu 12V järjestelmälle.
Autosähköliittimissä voi myös olla pienempi ylimenovastus kuin vastaavissa 230V liittimissä, samasta syystä.
Tarvikkeiden mitoitusperiaate on erilainen koska jännitehäviöllä on paljon suurempi merkitys 12V järjestelmässä vaikka johdinpaksuudet olisivatkin samat.
Mikään ei estä käyttämästä 230V tarvikkeita. Seuraukset jokainen kärsii itse.
"16A 230V johtosuojassa voi hyvinkin olla suurempi vastus kuin 16A autosulakkeessa, juuri siksi että autosulake on suunniteltu 12V järjestelmälle."
Siis on vai voi olla? Onko sinulla jotain tietoa (esim. vastus-arvoja) vai pelkää mutua?
Halvoissa autotarvikkeissa on usein riesana korroosio, joka lisää vastusta, koska rakenne on avoin. Sulakkeen lisäksi pitää siis huomioda sulakekotelo ja sen liittimet. Venetarvikkeet ovat jo parempia, mutta kalliita.
Joka tapauksessa nämä liitintyypit ovat aika nyansseja, koska suurin vastus on 12V järjestelmässä lähes aina se johdin tai sen huono asennus.
Kaikki tarvikkeet ovat keskenään erilaisia joten yhtä yleispätevää vastausta ei ole.
Heikon lenkki voi olla kaapeloinnin mitoitus, kytkentätarvikkeet tai työn laatu, tapauksesta riippuen.
2 kpl Sunboxi, sisältö seuraavaa: Lataussäädin, tukeva liitäntäkisko, ja - , joihin 12v. kytketty paksuilla johdolla. Sulakkeet: aurinkopaneeleillle (30A), 12v kuormalle(2 X 10 A), akuille (30 A). Sulakkeet ja vikavirtasuoja Invertterin 230v. jälkeen (16 A). Lisäksi (250A) sulake invertterille (50 mm3 johdot). Eli sulakkeet ovat tärkeitä, mökkinsä saa poltettua 12 v laitteillakin, kun suuria virtoja on liikkeellä.
no juu, kaiken näköistä juttua sitä tulikin aiheen ympärille. kiitos niistä!
nyt on oma viritelmä sellainen, että filmivanerilevyyn on ruuvattu ylimmäiseksi valmiiksi konffattu säädin-sulakeboksi, jonka alapuolella on HQ:n 1000w invertteri.(ei laturimalli)
tämän alapuolella on pieni boksi säädin--akku väiselle sulakkeelle, akku--invertteri sulakkeelle ja 1-0-2 kiertokytkin invertteri/aggregaattisyötölle.
kiinnostaisi laittaa kaikki uusiksi ja samaan koteloon, jossa edelleen ylimmällä din-kiskolla olisi:
- aurinkopaneelisulake
- lataussäädin
- 230V sulakkeet ja vikav.kytkin - joilta jakelu ulos
seuraavalla eli toisella din-kiskolla olisi esim.
- säädin-akku välinen sulake
- invertteri / aggregaatti käytölle verkonvaihtorele (automaaginen aggren syötön tunnistus
- kiinteä asennus CTEK Multi XS 25000 laturilta akuille
(kiinteä syöttö suoraan akuille, ei siis vaihtoreleen kautta))
kolmannelle ja neljännelle din-kiskolle tulisi
- HQ 1000w invertteri
- akku--invertteri sulake (120A)
tuossa siis kokoonpano.
tuleeko mieleen sopivaa keskusta / koteloa? pitäisikö invertteri sittenkin olla kotelon ulkopuolella tuuletuksen takia?
ehdotuksia!
Akut tulee kytkeä näin. Yleisesti on väärinymmärretty oikea kytkentä.
Armeijassa on aina kytketty näin.
http://www.youtube.com/watch?v=ML1Z4352wJA&feature=player_detailpage#t=223s
Siis akustopankki on kytkettävä näin.
Invertteri on hyvä pultata seinään, koska näin se jäähtyy.
Ei huonosta kytkennästä tule hyvää sillä että niin on tehty parikymmentä vuotta ja vielä videoitu ja laitettu youtubeen.
Kaksi 12v akkua, jotka kytketään rinnan samanmittaisilla kaapeleilla. Ja sitten itse asiaan: säätimeltä tulevat samanpituiset piuhat. Toinen A akun napaan , toinen B akun - napaan. Jos akkuja on 3 tai 5 niin aina akkuketjun toisesta päästä ja toisesta - . Sama juttu invertterillä, joka ei mene säätimen kautta. Oikein vai väärin?
Ei ole oikein tai väärin. On huono ja hyvä.
Tee kytkennät niin että jokaiseen akkunapaan on kytketty vain yksi kaapeli. Silloin ylimenovastukset ovat varmimmin pienet. Se edellyttää koontikiskoja.