Olen nainen ja kuljen mielläni Puijon kauniissa maisemissa. Polkua sinne, toista tänne. Usein marjakoppa tai kamera mukana. Pariin kertaan on käynyt niin, että metsä alkaa risahdella. ja kun katson, paikalle hiipii nuorehko mies reppu selässään. Jää kymmenen metrin päähän tuijoyttamaan, ei sano mitään, jonkinlaista hymyä on. Jää siihen toljottamaan.
Minua suoraan sanoen pelottaa. Pitääkö aina odottaa, että saa jonkun ystävän turvaksi mukaan?
Minua suoraan sanoen pelottaa. Pitääkö aina odottaa, että saa jonkun ystävän turvaksi mukaan?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Jos suht pitkä ja laiha niin sama kuuhelo on vaikuttanut jo kymmenisen vuotta. Alkujaan neulamäestä kunnes muutti Rypysuolle. Melko erikoinen tapaus, ei tietääkseni ole kimppuun käynyt, mutta ei kannata juttusille ruveta. Hulluista kun ei ikinä tiedä....
Onko miehellä silmälasit ja ei kauheasti hiuksia??? Ja yleensä jotkut henkseliulkoiluhousut ja lenkkarit??
Taitaa olla sama mies.
Jos pystyt ota siitä valokuva jos vielä näet. Mistä voi tietää mikä psyko siellä liikkuu. Meet vaikka mettään ja kuvaat jonki puun takaa. Kauheeta ja pelottavaa!! Mistä tuon tietää millon sitten käy kimppuun, mieluummin yli varovainen kuin liian rohkee..
Ettei vaan olis Erkki? Oisko ettimässä ekohenkisiä äänestäjiä?
eeeewww
Kuka tässä se hullu on? "IIK, joku käveli metsässä ja hymyili minulle!"
Ehkä kaveri oli vain hyvillään, kun näki jonkun muunkin samoilevan.
Meitä ihmisiä on erilaisia. Kaikista ei tarvitse pitää , mutta toimeen on tultava.
Hyvät kiihkoilijat, menkää itseenne.
Minusta ei ole tervettä tai normaalia tulla vieraan ihmisen lähelle ja pysähtyä pitkään tuijottamaan sanomatta sanaakaan. Tervehtisi edes.
Yleensähän hulluuden merkkinä voidaan pitää sitä, että henkilö ajattelee itse olevansa terve, ja että muut eivät ole "terveitä" ja "normaaleja".
Mietipä sitä, perspelle.
Sinä npp tunnut hullut tuntevan. Onko omaa kokemusta.