"Takavuosikymmeninä tapahtui Jukka Tarkan mielestä kauheita asioita, jotka panevat kysymään, että oliko tämä todella tarpeellista. Pohjanoteeraukset liittyivät ennen muuta henkilökysymyksiin.
Presidentti Urho Kekkonen ei esim. nimittänyt Max Jakobsonia ulkoministeriön valtiosihteeriksi ja potkaisi Keijo Korhosen ulkoministerin paikalta. Kummassakin tilanteessa kyse oli siitä, että Neuvostoliitto ei hyväksynyt näitä herroja. Kekkonen myös myönsi, että Puolustusvoimain komentajan Lauri Sutelan jatkokausi riippui Neuvostoliiton tuesta."
Presidentti Urho Kekkonen ei esim. nimittänyt Max Jakobsonia ulkoministeriön valtiosihteeriksi ja potkaisi Keijo Korhosen ulkoministerin paikalta. Kummassakin tilanteessa kyse oli siitä, että Neuvostoliitto ei hyväksynyt näitä herroja. Kekkonen myös myönsi, että Puolustusvoimain komentajan Lauri Sutelan jatkokausi riippui Neuvostoliiton tuesta."
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tarkallahan nyt on tuo traumansa Kekkosesta, samoin kuin Rautkalliolla vielä patologisemmassa muodossa. Heidän sepustuksillaan saattaa olla kirjoittajilleen terapeuttinen arvo, mutta objektiivista arviota Kekkosesta, hänen ajastaan ja saavutuksistaan ne eivät anna. Kekkonen oli ruhtinas. Kekkosen aika, YYA-sopimuksen, idänkaupan ja luottamuksen aika, oli Suomen kulta-aikaa, Suomen vahvuuden ja ylpeyden aikaa. Tämä käy yhä selvemmäksi, mitä enemmän Suomen asema heikkenee Suomen ajelehtiessa surkeana ajopuuna globalisaation ja Euroopan integraation virrassa. Tunarit eivät kykene Suomea ohjaamaan. Siihen tarvitaan valtiomiehiä kuten Paasikivi, Kekkonen, Väyrynen.
Sinulla on tuo objektiivinen näkemys tietyistä asioista säilynyt yhtä hyvin kuin Kekkosen luut haudassaan?
Kekkonen ohjaili sadattuhannet suomalaiset Ruotsiin töihin.
Kekkonen oli Neuvostoliiton juoksupoika.
Kun Suuri ja Mahtava Neuvostoliitto sanoi kekkoselle, että hyppää, korkeushyppääjä kekkosen täytyi vain kysyä, kuinka korkealle kulloinkin täytyy "hypätä"?
Kekkonen tunnettiin paitsi pikajuoksijana ja korkeushyppääjänä myös kolmiloikkaajana. Kaikissa SM-tasoa:
"Myös Kekkosen urheilutaustasta tuli osa hänen legendaansa. Vuonna 1924 hän voitti vauhdittomien hyppyjen SM-kisoissa korkeushypyn ja kolmiloikan. Saman vuoden Kalevan kisoissa hän voitti korkeushypyn ja sijoittui toiseksi sivulajissaan 100 metrin juoksussa. Korkeushypyssä Kekkonen saavutti lisäksi kolme pronssia Kalevan kisoissa vuosina 1923, 1927 ja 1928. Hänen hallussaan oli vauhdittoman kolmiloikan Suomen ennätys (972 cm). Myös Kekkosen aika 100 metrin juoksussa oli varsin hyvä: 11,0 sekuntia (käsiaika). Hänen korkeushypyn ennätystuloksensa oli 185 cm ja kolmiloikan 14,06 metriä."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Urho_Kekkonen#Lapsuus_ja_nuoruus
"Kekkonen myös myönsi, että Puolustusvoimain komentajan Lauri Sutelan jatkokausi riippui Neuvostoliiton tuesta."
Muistankohan väärin, kun muistelen Kekkosen joskus haukkuneen Sutelan päin naamaa? Ellei sitten selän takana?
Jospa Kekkonen jotenkin tunsi Sutelan ohittaneen hänet?
"Hän (Sutela) ei myöhemmin pelännyt Kekkosta, ei suomalaisia stalinisteja eikä neuvostoliittolaisia. Nämä halusivat vuodesta 1972 alkaen yhteisiä sotaharjoituksia, se puolustusministeri Ustinovin ehdotus (vuonna 1978) oli vain viimeinen juttu. Sutela katkaisi neuvottelut, että homma oli selvä."