Mulla on taustalla vähän rankka lapsuus ja nuoruus, olen siksi ollut vakavasti masentunutkin mutta parantunut siitä.
Mulle on tullut joitain pelkoja, suorastaan fobioita, koska ne rajoittavat vähän elämääni. Välillä pelkään enemmän, välillä vähemmän.
Yksi pahimpia pelkoja on sellainen että kun kuulen tai ajattelen jotain fyysisiä vammoja tmv. ihmisellä niin tulen pahoinvoivaksi ja tunnen pyörtyväni. Tähän liittyy muitakin oireita joita en nyt jaksa kuvailla.
Sain pelkosektionkin synnytyspelon takia (pelkäsin sektiotakin mutta vähemmän).
Mutta itse asiaan:
Kun olin sairaalassa sektion jälkeen niin sektion ajattelemisen takia sain 2 kertaa kohtauksen jonka takia en saanut henkeä. Ensimmäisellä kerralla se meni ohi kun sain happinaamarin. Toisella kerralla hoitaja sai rauhoiteltua minut niin että henki alkoi taas kulkea.
Viime viikolla sain taas samanlaisen kohtauksen kun mietin jotain ahdistavaa asiaa. Se oli varmasti hyperventilaatio ja tunne oli kamala kun tuntui etten saa henkeä vaikka tiesin että mistä on kyse. Se kesti varmaan puoli tuntia. En pelännyt kuolevani mutta pelkäsin että kuinka kauan hengenahdistus jatkuu.
Sen jälkeen aina kun ajattelen asiaa, alkaa ahdistaa samalla tavalla henkeä, ei onneksi niin pahasti.
Olen lukenut paniikkihäiriöstä mutta ei nuo oireet ihan täsmää sen kuvaukseen. Onko tämä nyt siis "normaalia" vai pitäisikö huolestua?
Mulle on tullut joitain pelkoja, suorastaan fobioita, koska ne rajoittavat vähän elämääni. Välillä pelkään enemmän, välillä vähemmän.
Yksi pahimpia pelkoja on sellainen että kun kuulen tai ajattelen jotain fyysisiä vammoja tmv. ihmisellä niin tulen pahoinvoivaksi ja tunnen pyörtyväni. Tähän liittyy muitakin oireita joita en nyt jaksa kuvailla.
Sain pelkosektionkin synnytyspelon takia (pelkäsin sektiotakin mutta vähemmän).
Mutta itse asiaan:
Kun olin sairaalassa sektion jälkeen niin sektion ajattelemisen takia sain 2 kertaa kohtauksen jonka takia en saanut henkeä. Ensimmäisellä kerralla se meni ohi kun sain happinaamarin. Toisella kerralla hoitaja sai rauhoiteltua minut niin että henki alkoi taas kulkea.
Viime viikolla sain taas samanlaisen kohtauksen kun mietin jotain ahdistavaa asiaa. Se oli varmasti hyperventilaatio ja tunne oli kamala kun tuntui etten saa henkeä vaikka tiesin että mistä on kyse. Se kesti varmaan puoli tuntia. En pelännyt kuolevani mutta pelkäsin että kuinka kauan hengenahdistus jatkuu.
Sen jälkeen aina kun ajattelen asiaa, alkaa ahdistaa samalla tavalla henkeä, ei onneksi niin pahasti.
Olen lukenut paniikkihäiriöstä mutta ei nuo oireet ihan täsmää sen kuvaukseen. Onko tämä nyt siis "normaalia" vai pitäisikö huolestua?
Vastaukset 1
Vanhimmat
On niin, että monelle sattuu noin.
Kysy lisää lääkäriltä ja pyydä pääst jonkun terapeutin tai jonkun muun puheille.
Olet oikeilla jäljillä kun huolestut vähän, se tarkoittaa sitä, että olet halukas selviämään.
Lääkärisi on parhain taho, jolta voit kysellä!
Onnea vain sinulle että olet saanut ihanan lapsen ja kaikkea menestystä!