Olen 19 vuotias, opiskeluni juuri päättänyt nainen. Työtön olen tällä hetkellä, ikävä kyllä:( Olen seurustellut mieheni kanssa 2.5 v, joista kihloissa ollaan oltu 1.5 vuotta. Mieheni on 20 vuotias ja armeijassa tällä hetkellä. Mulla on tosiaan vauvakuume ollut jo 2 vuotta ja tuntuu, että pahenee vain pahenemistaan. Mieheni ei tähän asti ole ollut vielä valmis yrittämään lasta, vaikka olen hänelle asiasta puhunut. Nyt kuitenkin sovimme alustavasti että yritettäisiin vauvaa, ensi vuonna kun hän pääsee armeijasta kotiin. Me todellakin siis rakastetaan toisiamme sydämen pohjasta ja naimisiinkin on tarkoitus tulevaisuudessa mennä. Minua pelottaa kuitenkin se, että jos mies ei sitten haluakkaan yrittää lasta menetänkö järkeni kun olen jo niin kauan haaveillut omasta pikkuisesta. Mainittakoon vauvakuumeeni laadusta sen verran, että olen ostellut jo jonkin verran vauvanvaatteita ym. pikku tarvikkeita varastoon, että on sitten kun niitä tarvitaan.
Järkyttävä vauvakuume
16
2708
Vastaukset
- Nuori, mutta aikuinen
Kaipaan siis kommentteja tai ihmiset teidän omia kokemuksia?? Kaikki kelpaa:)
- tyttö86
mä oon 13 vuotiaasta seurustellu aivan ihanan jätkän kanssa se on mua 4 vuotta vanhempi.. ei se oo koskaan haitannu yhä ollaan yhessä nyt ollaan puhuttu et jos vuoden päästalettais yrittää kun saan koulun loppuun... ymmärrän kyllä sun tunteen mulla on ittellä kauhee vauva kuume mut kai se on pakko odottaa et tää viimenen vuosi on ohi mut älä luovu unelmasta saada oma pieni.. puhut sen sun poika ystävän kanssa kyllä se siitä tsemppiä...
- Nuori, mutta aikuinen
tyttö86 kirjoitti:
mä oon 13 vuotiaasta seurustellu aivan ihanan jätkän kanssa se on mua 4 vuotta vanhempi.. ei se oo koskaan haitannu yhä ollaan yhessä nyt ollaan puhuttu et jos vuoden päästalettais yrittää kun saan koulun loppuun... ymmärrän kyllä sun tunteen mulla on ittellä kauhee vauva kuume mut kai se on pakko odottaa et tää viimenen vuosi on ohi mut älä luovu unelmasta saada oma pieni.. puhut sen sun poika ystävän kanssa kyllä se siitä tsemppiä...
VOisitko kenties antaa mailiosotteen..Ois kiva mailailla sellasen kanssa jolla sama unelma:)
- kypsä äidiksi
Voi hyvät ihmiset!! Koita nyt hillitä vielä sitä kuumettasi!! Olet tosiaankin nuori ja asianne eivät vielä ole sillä mallilla, että kannattaa vauvaa ruveta värkkäämään. Eikö olisi ensin hyvä luoda "hyvä pohja"? Eli opiskelut hoidettu, työpaikat ym... Olette kovin nuoria ja seurustelleet kovin vähän aikaa!! Suomi on nykyään pullollaan yksinhuoltajia ja sellaiseksi et kai ehdointahdoin halua!! Tuntuu, että poikaystäväsikään ei todellakaan ole valmis isäksi! Itselläni ei ole ikinä ollut vauvakuumetta, mutta nyt päätimme mieheni kanssa pienokaisen antaa tulla, koska ikää on jo sen verran (yli 30v). Opiskelut on opiskeltu ja vakituiset työpaikat. Olen muuten itse eronnut ja luojan kiitos emme tehneet sitä vauvaa ex-mieheni kanssa!!! Minustakin tuntui sinun ikäisenä, että ollaan tosi rakastuneita jne... mutta niin ne asiat vaan muuttuu!!! Ei ollut tarkoitus tehdä tästä mitään saarnakirjoitusta, mutta haluan vain varoittaa, että ette "pilaa" elämäänne!
- Nuori, mutta aikuinen
Opiskelut on osaltamme opiskeltu. Nykyään on vain monesti kumma käsitys siitä, että ennen kuin perhettä ruvetaan perustamaan täytyy olla vakityö, oma asunto jne. Eipä nekään sitä onnea tuo, vaikka myönnän että helpotusta. Mutta olen kylläkin sitä mieltä, että rakkaus, suvaitsevaisuus ja toisen ihmisen kunnioittaminen on tärkeämpää kun perhettä aletaan perustamaan. Missä mittapuussa lieneekään sitten "hyvä pohja" suhteelle. Olemme kuitenkin tunteet toisemme 7 vuotta, että vieraita ei todellakaan oltu kun aloimme seurustelemaan. Sanokaa muut mitä sanotte, mutta tämä rakkaus kestää sen minä tiedän ja myös sen, että en todellakaan halua lapsia vasta 30 vuotiaana, jos vain sitä ennen meille suodaan pikkuinen. Mikään kun ei ole itsestäänselvää!
- Laura
Nuori, mutta aikuinen kirjoitti:
Opiskelut on osaltamme opiskeltu. Nykyään on vain monesti kumma käsitys siitä, että ennen kuin perhettä ruvetaan perustamaan täytyy olla vakityö, oma asunto jne. Eipä nekään sitä onnea tuo, vaikka myönnän että helpotusta. Mutta olen kylläkin sitä mieltä, että rakkaus, suvaitsevaisuus ja toisen ihmisen kunnioittaminen on tärkeämpää kun perhettä aletaan perustamaan. Missä mittapuussa lieneekään sitten "hyvä pohja" suhteelle. Olemme kuitenkin tunteet toisemme 7 vuotta, että vieraita ei todellakaan oltu kun aloimme seurustelemaan. Sanokaa muut mitä sanotte, mutta tämä rakkaus kestää sen minä tiedän ja myös sen, että en todellakaan halua lapsia vasta 30 vuotiaana, jos vain sitä ennen meille suodaan pikkuinen. Mikään kun ei ole itsestäänselvää!
itse olen 20v opiskelija ja vauvakuumetta oon potenu VAKAVASTI yli 2 vuotta. En ymmärrä niitä jotka sanoo että vasta yli 30v ois valmis äidiksi..jokainen varmasti itse tietää paremmin omat tuntemuksensa!!
Siskoni on kahden lapsen naimisissa oleva äiti (22v) ja oon tosi ylpeä hänestä koska hän uskalsi toteutta haaveensa saada lapset nuorena.. ja kun mieskin halusi niin mikäs siinä!!
oma avopuolisoni vielä kypsyttelee vauva-ajatusta ja minä vain kärsiväillisesti yritän odottaa.. olisin valmis pitämään koulusta (AMK) taukoa ja hoitamaan vauvaa kotona..
Juttele vielä miehesi kanssa kunnolla ja jos kumpikin olette VARMOJA halustanne kasvatta lapsi niin siitä vaan yrittämään!! Ei lapsi arvosta omistusasuntoa tai äidin uraa vaan rakkautta jota vanhemmat antavat! - Nuori, mutta aikuinen
Laura kirjoitti:
itse olen 20v opiskelija ja vauvakuumetta oon potenu VAKAVASTI yli 2 vuotta. En ymmärrä niitä jotka sanoo että vasta yli 30v ois valmis äidiksi..jokainen varmasti itse tietää paremmin omat tuntemuksensa!!
Siskoni on kahden lapsen naimisissa oleva äiti (22v) ja oon tosi ylpeä hänestä koska hän uskalsi toteutta haaveensa saada lapset nuorena.. ja kun mieskin halusi niin mikäs siinä!!
oma avopuolisoni vielä kypsyttelee vauva-ajatusta ja minä vain kärsiväillisesti yritän odottaa.. olisin valmis pitämään koulusta (AMK) taukoa ja hoitamaan vauvaa kotona..
Juttele vielä miehesi kanssa kunnolla ja jos kumpikin olette VARMOJA halustanne kasvatta lapsi niin siitä vaan yrittämään!! Ei lapsi arvosta omistusasuntoa tai äidin uraa vaan rakkautta jota vanhemmat antavat!Hienoa, että joku on kanssani samaa mieltä. Rakkauttahan se lapsi eniten tarvii:) Mieheni myös vielä kypsyttelee vauva-asiaa, mutta olen kyllä valmis sinnittelemään ja odottamaan siihen saakka kun hänkin on valmis ottamaan ison vastuun!
- kypsä äidiksi
Laura kirjoitti:
itse olen 20v opiskelija ja vauvakuumetta oon potenu VAKAVASTI yli 2 vuotta. En ymmärrä niitä jotka sanoo että vasta yli 30v ois valmis äidiksi..jokainen varmasti itse tietää paremmin omat tuntemuksensa!!
Siskoni on kahden lapsen naimisissa oleva äiti (22v) ja oon tosi ylpeä hänestä koska hän uskalsi toteutta haaveensa saada lapset nuorena.. ja kun mieskin halusi niin mikäs siinä!!
oma avopuolisoni vielä kypsyttelee vauva-ajatusta ja minä vain kärsiväillisesti yritän odottaa.. olisin valmis pitämään koulusta (AMK) taukoa ja hoitamaan vauvaa kotona..
Juttele vielä miehesi kanssa kunnolla ja jos kumpikin olette VARMOJA halustanne kasvatta lapsi niin siitä vaan yrittämään!! Ei lapsi arvosta omistusasuntoa tai äidin uraa vaan rakkautta jota vanhemmat antavat!että vasta yli kolmekymppisenä on kypsä äidiksi!!! Minun kohdallani vaan on niin - olen halunnut olla ja mennä, opiskella, hankkia työpaikan jne...Ja niin kuin totesin, että en halua saarnata, vaan varoittaa!! Ja tosiaankin olet työtön... eipä siitä paljon äitiyspäivärahaa kerry. Jotenkin luin rivien välistä, että miehesi ei ole vielä kypsä ajatukselle. Mutta jokainen tekee elämällään mitä tahtoo, mutta se ei ikävä kyllä aina mene niin!!
- ex-teiniäiti
Nuori, mutta aikuinen kirjoitti:
Opiskelut on osaltamme opiskeltu. Nykyään on vain monesti kumma käsitys siitä, että ennen kuin perhettä ruvetaan perustamaan täytyy olla vakityö, oma asunto jne. Eipä nekään sitä onnea tuo, vaikka myönnän että helpotusta. Mutta olen kylläkin sitä mieltä, että rakkaus, suvaitsevaisuus ja toisen ihmisen kunnioittaminen on tärkeämpää kun perhettä aletaan perustamaan. Missä mittapuussa lieneekään sitten "hyvä pohja" suhteelle. Olemme kuitenkin tunteet toisemme 7 vuotta, että vieraita ei todellakaan oltu kun aloimme seurustelemaan. Sanokaa muut mitä sanotte, mutta tämä rakkaus kestää sen minä tiedän ja myös sen, että en todellakaan halua lapsia vasta 30 vuotiaana, jos vain sitä ennen meille suodaan pikkuinen. Mikään kun ei ole itsestäänselvää!
"Nykyään on vain monesti kumma käsitys siitä, että ennen kuin perhettä ruvetaan perustamaan täytyy olla vakityö, oma asunto jne. Eipä nekään sitä onnea tuo, vaikka myönnän että helpotusta."
Juu tällainen käsitys on kyllä vallalla eikä missään nimessä suotta!Kun perheellä on vakaa taloudellinen tausta ja raha-asiat kunnossa, voivat tuoreet vanhemmat keskittyä vain lapsen hoitamiseen, eikä tarvitse murehtia raha-asioista ja sen sellaisista. Lapseen menee uskomaton määrä rahaa, jo ennen sen syntymää!Ja monet haluavat tarjota lapselleen kaikista parasta!Jokainen joskus opintotuilla/työttömyysrahoilla kitkutellut tietää, että rahaongelmat kiristävät joskus pariskunnankin välejä......Mitäs jos lapsi onkin sairas ja tarvitsee joskus pitkäaikaisia ja kalliita hoitoja...jne?(niin kuin meille kävi, emmekä olleet ollenkaan osanneet varautua tällaiseen...)
"Mutta olen kylläkin sitä mieltä, että rakkaus, suvaitsevaisuus ja toisen ihmisen kunnioittaminen on tärkeämpää kun perhettä aletaan perustamaan."
Kyllä kyllä, mutta etpähän sinä noilla arvoilla ja aarteilla sitä rahatilannetta paranna ollenkaan vaikka kuinka miestäsi rakastaisit!!!No joo..kukin taaplaa tyylillään, mutta kyllä sinulta vielä nuo raa'at realiteetit ovat vähän hukassa!!
Ja näistä asioista minulla on ihan omakohtaista kokemusta, sillä olen ensimmäisen lapseni saanut 17 vuotiaana ja rakkautta ja kunnioitusta meiltä ei mieheni kanssa puuttunut, taloudellisia resursseja kylläkin...Olen nyt 26vuotias, valmistunut ja töissäkin olen ollut 3 vuotta.Nyt sain toisen lapseni ja voin sanoa, että olo on ollut paljon turvallisempi ja elämä helpompaa, kun on oma talo,auto ja hieman rahaa säästössä pahan päivän varalle.
- moralisti
Olet työtön. Entä miehesi, onko hänellä työ, mihin mennä armeijasta tai vaihtoehtoisesti koulutus, jonka avulla työtä saa?
Vaikka vauvalle on tärkeintä saada rakkautta, vanhemmat tarvitsevat hiukka materiaaliakin vauvan kasvattamiseen ja elättämiseen. Eikä ole kohtuullista panna yhteiskuntaa elättämään koko porukkaa.
Ja sitä paitsi vanha sanonta "Kun köyhyys astuu ovesta sisään, lentää rakkaus ikkunasta pihalle", pätee ihan liian useissa tapauksissa nykyisinkin.
Eli ei tarvitse odottaa kolmikymppiseksi. Mutta työpaikka kannattaa hankkia kuitenkin ensin.- Nuori, mutta aikuinen
Miehelläni on siis kyllä töitä tiedossa, kun hän palaa armeijasta. Että ei siis ihan rahattomiakaan olla. Tottakai töitä yritän löytää parhaani mukaan. Tarkoitukseni onkin siis etsiä ensin töitä ennen kuin vauva-asiat pistetään työnalle.
- Vauvakuumeinen
Olen tässä tovin potenut vauvakuumetta ja sain sen tartutettua myös aviomieheeni (olemme 24-vuotiaita) alkukesästä, jolloin päätimme myös siitä, että juhannuksen jälkeen saa e-pillerit lentää roskikseen. Ehdimme "yrittää" kuukauden ajan, kunnes minulla lykästi töiden suhteen (tähän asti olen tehnyt pätkätöitä milloin missäkin yo-opiskelun ohella) ja sain tosi hyväpalkkaisen projektipestin vuodeksi.. Tarkoittaa siis sitä, että jatkamme vauvaprojektia sitten joulukuussa, kun en kehtaisi kesken tämän toisen projetin jäädä äitiyslomalle, jos vaikka sattuisi tärppäämään. Niin, asiaan. Itse vastustin pitkään ajatusta lapsista (aina viime kevättalveen asti) ja olin jopa valmistautunut ajatukseen, että meidän avioliittoon ei koskaan lapsia syntyisikään. Uran luominen tuntui tärkeältä ja tuntui, että avioliitto uran rinnalla saa riittää. Olen valmistunut AMK:sta muutama vuosi sitten ja jatkanut opintoja yliopistossa ja sitten viime keväänä tuli mitta täyteen. Halusin töitä ja niitä hainkin erittäin ahkerasti helmikuusta alkaen. Mikään vakipaikka ei tärpännyt, opiskelut ei toistaiseksi jaksaneet kiinnostaa ja sitten luonto ajoi tämänkin tikanpojan puuhun. Silmissä vilisi vain vauvoja ja suuria, kauniita vatsoja ja käsi hiipi salaa omankin vatsan päälle, että miltähän tuollainen tuntuisi.. Ja se alkoi tuntua aina vain paremmalta ajatukselta, vaikka oma tilanne ei ollutkaan paras mahdollinen lapsen tulla. Järkeilin, että ilmeisesti minun ikäisen avioliitossa olevan naisen (jolla on koulutustakin paljon) on vaikea saada vakipaikkaa, koska työnantajat ajattelevat minun kuitenkin jäävän pian äitiyslomalle.. Siitä sitten päättelin, että nyt on oikea aika laskea yksi plus yksi ( =3). Aviomies oli aika pian samaa mieltä (pitkien keskustelujen jälkeen) ja nyt tuntuu, että miestäni pikkuisen harmittaa, että "vauvanteko" meni hetkeksi jäihin. Asumme omassa talossa ja miehelläni on hyvä työpaikka ja nyt sitten minäkin onnistuin saamaan töitä, ainakin vuodeksi. Ei ole voinut muuta ajatella kuin, että joku korkeampi voima se tätä elämää ohjailee ja meille kävi loppujen lopuksi aika hyvin. Jos vauva on tullakseen sitten, kun yritystä jatkamme, niin minäkään en jää ihan minimiäippäpäivärahoille ja CV:kin saa komean merkinnän loppuun suoritetusta projektista. Ja se vauva on aina vain toivotumpi. Yhteenvetona voisin siis jaaritella, että me kaikki olemme niin erilaisia, että on vaikeaa määritellä sitä oikeaa aikaa lapsien saamiselle. Minä en aikoinaan ollut pitkiin aikoihin valmis äitiyteen ja luulenpa, että siihen ei ole koskaan valmis, jos asiaa niin alkaa ajatella. Lapsi kasvattaa vanhempansa vanhemmiksi ja tekee sen useimmiten niin taidolla, että pitää ihan miettiä, kenelle niitä kasvatustieteen maisterinkin papereita lykätään.. Jokainen taaplaa tyylillään ja tämä on minun tarinani. Onnea sinulle elämääsi ja samoin kaikille muille vauvajuttuja pohdiskeleville! =)
- n-84
Mulla on myös suuri vauvakuume..Mieheni 25v vain ei ole vielä kovin innokas hankkimaan lapsia..Miten saisin tartutettua vauvakuumeen häneenkin? :)
- tämä
muakin on vaivannu tuo vaavikuume pidempään,miehestäni en oo ihan varma...mites ootte asiat järjestäny?kumpi jääny kotiin?toki haluisin ite mut oon ollu vasta hetken työelämässä mukana...yrittäjänä...no kyllä tässä taloudessa toivottavasti parin vuoden sisään on yks jalkapari lisää lattiaa kuluttamassa
- repe sorsa
Ainoastaan oleminen mahdollisimman paljon lapsiperheiden parissa, jotak eivät höösää turhaan kersojaan ja tuntuvat elävän ihan normaalia perhe-elämää voi olla hyväksi ja nopeuttaa vauvan yrityspäätöstä. Itse olen sinua muutaman vuoden vanhempi ja mieheni sinun miehesi ikäinen. Minulle on vasta tämän vuoden aikana iskenyt vauvakuume ja yhdessä olemme olleet kymmenen vuotta. Mieheni ei ole innostunut lasten hankinnasta, sillä mikäs vika tässä tilanteessa on? On kyllä pikkuhiljaa alkanut ymmärtää pointtini, että ikää tulee ja voihan olla, että sitä jälkikasvua ei tule tilauksesta. Vaikka mun koulu on vielä kesken, niin ei meillä tulis hätää mistään, kyllä elämä kantaa. Yhteiskunta ei ainkaan meidän perhettä joutuisi elättämään, lapsilisätkin voitais säästää lapselle opiskelurahoiksi.
Viestini on kuitenkin se, että et sä pysty sitä juuri nopeuttamaan, puhut vaan asiasta ja koetat saada senkin ajattelemaan tulevaisuutta ja sitä, mikä todella on tärkeätä maailmassa. Onko se ura vai perhe. Oma mieheni on onneksi aina vastannut, että perhe on tärkein. - NAINEN PUUTTUU
OIS KIVA KUN OIS SEMMOINEN JONKA KANSSA VOISI SAADA LAPSIA JOSKUS
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1101917
Mika Muranen juttu tänään
Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras91569Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."
Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum131519Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.811487- 1511425
- 1071370
- 231317
Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta
Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt6481239Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa
On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida161157Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."
Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih81118