Minun äitini on aina ollut äärettömän tyhmä ja sen lisäksi narsistinen, ehkä hyvä, että onkin lapsellisen narsistinen sillä jos hän olisi nähnyt todellisen itsensä olisi saattanut järkyttyä ja ajautua, vaikkapa itsemurhaan. Hän on vähän päälle 60, mutta ei ymmärrä kunnolla yksinkertaisempia asioitakaan. Hän ei osaa laskea edes laskukoneella yhteenlaskuja. Ei tiedä normaalista yleistiedosta paljoakaan ja näkee asiat todella pienestä suppeasta näkökulmasta jonka on senkin muovannut oman näköisekseen/mieleisekseen. Kukaan ei valehtele itselleen niin täydellisesti kuin hän ja hän näkeekin itsensä ihan eri näköisenä kuin muut ihmiset. Tuolla hän varmasti onkin tähän päivään asti selvinnyt, tosin välissä hän herää jotenkin todellisuuteen ja tajuaa esim. valokuvista minkä näköinen oikeasti on ja masentuu hirveästi sillä sairaus on vienyt hänet todella kurjan ja oudon näköiseksi. Sitten taas menee hetki hän repii kuvansa ja palaa todellisuutta pakenevaan maailmaansa ja on taas oma tyytyväinen itsensä.
Se on maailma jossa hän näkee itsensä teinikaunottarena ja kuvittelee, että oli nuorempanakin maailman kaunein joka ei todellakaan ole ollut vaan ihan tavallinen ehkä jopa tavallista rumempikin. Hän kuvittelee jokaisesta miehestä joka edes sattuu katsomaan häneen päinkään saati juttelee, että mies on heti hänestä seksuaalisesti kiinnostunut ja pitää häntä haluttavana ja kauniina. Hän saattaa jatkuvasti peilin edessä tälläytyä ja kokeilla eri vaatteita jopa tuntikausia ja näyttelee niitä minullekin kun olen paikalla. Hän saa muiden ihmisten parissa jotenkin ovelasti kaikki ihmiset aina kehumaan häntä, uskon, että ihmiset kehuvat häntä säälistä kun näkevät kuinka hän on sairas ja menettänyt ulkomuotonsa täysin sairautensa takia ja sen kuinka lapsellisella ja naiivilla tavalla hän kalastelee kehuja ja jopa itseään vähättelemällä hän saa muut kehumaan itseään joka onki hänen perimmäinen tarkoitus omalla oudolla käänteispsykologiallaan.
Hän muistelee usein nuoruuttaan kun hän oli usein miesten ympäröimänä ja ihannoimana ja kuinka onnistui saamaan kaupungin komeimman miehen tosin hän ei tajua tuon miehen tasoa, isäni kun oli alkoholisti (luuseri juoppo) pikku rikollinen jota kukaan normaali nainen ei olisi huolinut, mutta tätä pikkuseikkaahan ei äitini ota huomioon eikä varmaan edes tajuaisi. Eikä isäni komein edes olut, mutta narsistin mielessähän kaikki kääntyy aina maailman komeimmaksi ja kauneimmaksi. Ja yleensäkin ne miehet jotka hänen peräänsä olivat muistan lapsuudestani, että ne olivat kaikki aina kännissä joten jos hän onnistui täydessä humalassa olevan miehen saamaan peräänsä se ei tarkoita, että kaikki miehet olisivat olleet kiinnostuneita eihän kukaan normaali ja menestyvä mies varmasti edes vilkaissut häneen saati liikkunut niissä känniräkälöissä joissa äitini liikkui.
Hän ei ajattele paljoa muuta kuin ulkonäköä ja itseään kuten joku teini, hän ei ole koskaan kasvanut aikuiseksi teini-iästään. Harmi sinänsä kun tuollaisen ihmisen annettiin kasvattaa yksin lasta (minua) ja eihän tuollaisen "sairaan" yksinhuoltajan kasvattamasta lapsesta voinut tulla koskaan ihan normaalia.
Se on maailma jossa hän näkee itsensä teinikaunottarena ja kuvittelee, että oli nuorempanakin maailman kaunein joka ei todellakaan ole ollut vaan ihan tavallinen ehkä jopa tavallista rumempikin. Hän kuvittelee jokaisesta miehestä joka edes sattuu katsomaan häneen päinkään saati juttelee, että mies on heti hänestä seksuaalisesti kiinnostunut ja pitää häntä haluttavana ja kauniina. Hän saattaa jatkuvasti peilin edessä tälläytyä ja kokeilla eri vaatteita jopa tuntikausia ja näyttelee niitä minullekin kun olen paikalla. Hän saa muiden ihmisten parissa jotenkin ovelasti kaikki ihmiset aina kehumaan häntä, uskon, että ihmiset kehuvat häntä säälistä kun näkevät kuinka hän on sairas ja menettänyt ulkomuotonsa täysin sairautensa takia ja sen kuinka lapsellisella ja naiivilla tavalla hän kalastelee kehuja ja jopa itseään vähättelemällä hän saa muut kehumaan itseään joka onki hänen perimmäinen tarkoitus omalla oudolla käänteispsykologiallaan.
Hän muistelee usein nuoruuttaan kun hän oli usein miesten ympäröimänä ja ihannoimana ja kuinka onnistui saamaan kaupungin komeimman miehen tosin hän ei tajua tuon miehen tasoa, isäni kun oli alkoholisti (luuseri juoppo) pikku rikollinen jota kukaan normaali nainen ei olisi huolinut, mutta tätä pikkuseikkaahan ei äitini ota huomioon eikä varmaan edes tajuaisi. Eikä isäni komein edes olut, mutta narsistin mielessähän kaikki kääntyy aina maailman komeimmaksi ja kauneimmaksi. Ja yleensäkin ne miehet jotka hänen peräänsä olivat muistan lapsuudestani, että ne olivat kaikki aina kännissä joten jos hän onnistui täydessä humalassa olevan miehen saamaan peräänsä se ei tarkoita, että kaikki miehet olisivat olleet kiinnostuneita eihän kukaan normaali ja menestyvä mies varmasti edes vilkaissut häneen saati liikkunut niissä känniräkälöissä joissa äitini liikkui.
Hän ei ajattele paljoa muuta kuin ulkonäköä ja itseään kuten joku teini, hän ei ole koskaan kasvanut aikuiseksi teini-iästään. Harmi sinänsä kun tuollaisen ihmisen annettiin kasvattaa yksin lasta (minua) ja eihän tuollaisen "sairaan" yksinhuoltajan kasvattamasta lapsesta voinut tulla koskaan ihan normaalia.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kuulostaa että sinulla on paljon käsittelemättömiä tunteita äitiäsi kohtaan. Katkeruutta. Asiat kannattaa työstää niin että pääset elämässä eteenpäin, kaeruus ja "menneessä roikkuminen" vie voimia ja vetää mustaan suohon. Nimim.kokemusta on