Kyllä tässä matkan varrella on sen verran kasvanut ihmisenä että asioista olisi puhuttava niiden oikeilla nimillä ja kohdattava järisyttävä ihastus vaikka olisi mitä, ja miksi pettää itseään ja valehdeltava itselleen asioista. Hienoista ujoutta, jonkinmoista häpeää, ymmärtämättömyyttä ja käsittämättömyyttä on, mutta tämä tunne olisi selvittämisen arvoista, todellakin. En minä tietenkään hetimiten pystyisi kaikista tunteistani hänelle puhumaan päin naamaa vaan hiljaa edeten, katsastellen miten toinen reagoi. Havaitsemalla, eleillä ja sanattomalla viestinnällä on suuri osuus, ensimmäinen halauskin olisi jo jotakin. Aivan kaikkea on turhaa (etukäteen) miettiä liikaa ja pohtia koska omalla painollaan asiat etenevät, niitä hieman avittamalla. Hmm hormoonit, ja mikä olikaan se erittyvä hormoni kun on tosi kyseessä, en muista nyt kilpailijoillakin ennen suoritusta erittyvä tai koe tilanteissa...?
Ihmisiä tunteiden edessä
:-8)
8138
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
adrenaliinia
jep sitäpä sitä :)
sanoppas muuta.
Hieno on tekstissä. Mutta hymiön jotenkin härski.
En petä enää itseäni tai valehtele itselleni. Totuus mun kohdalla on se etten kelvannut ikinä muille ihmisille. Kun tuon olen ymmärtänyt ja hyväksynyt, en enää odota elämältä yhtään mitään. Mulle ei ollut mitään. Mun ihastumisetkin olivat aina ykspuolisia, aika säälittävää vai mitä. Joten enää en edes katsele ketään, koska mitä se hyödyttää, eihän kukaan ennenkään ollut minusta millään tavalla kiinnostunut. Parempi kun unohdan ihastumiset ja muut tunteillut kokonaan. Ei minulla ollut minkään valtakunnan mahdollisuuksia ihmissuhdeasioissa.
No onpas hienoo laittaa aina sama teksti ! Olisko muuta levyä ?
Kertaushan on opintojen äiti vai miten se meni
Olen vastannut kaikkiin kysymyksiin ja kohdannut ihastuksenkin.
Tämä taitaa mennä niille ,jotka ei sitä viellä ole tehneet.