Heips,
Saan viikonloppuna kokonaan täyspäiväiseen hoitooni 2½ vuotiaan ihanan tyttölapsen. Minulla on toki kokemusta 2-vuotiaista lapsista, mutta ei noin intensiivisen pitkää ajanjaksoa ja nyt tavallaan mietinkin, että miten tehdä ajasta lapselle mahdollisimman kiva ja nautittava viikonloppu?
Vinkkejä siis yhteiseen tekemiseen ja oikeastaan kaikki resurssit käytössä:)
Ihan kaikki pikkujututkin, arkisetkin on erittäin toivottuja myös isompien ideoiden joukkoon:)
ps. Laitoin tänne äitien jutut-osioon, kun ajattelin jos Teillä äideillä olisi täällä hyviä vinkkejä laittaa jakoon!
Saan viikonloppuna kokonaan täyspäiväiseen hoitooni 2½ vuotiaan ihanan tyttölapsen. Minulla on toki kokemusta 2-vuotiaista lapsista, mutta ei noin intensiivisen pitkää ajanjaksoa ja nyt tavallaan mietinkin, että miten tehdä ajasta lapselle mahdollisimman kiva ja nautittava viikonloppu?
Vinkkejä siis yhteiseen tekemiseen ja oikeastaan kaikki resurssit käytössä:)
Ihan kaikki pikkujututkin, arkisetkin on erittäin toivottuja myös isompien ideoiden joukkoon:)
ps. Laitoin tänne äitien jutut-osioon, kun ajattelin jos Teillä äideillä olisi täällä hyviä vinkkejä laittaa jakoon!
Vastaukset 8
Vanhimmat
2,5-vuotiasta lasta on vielä aika helppo viihdyttää, siihen ei tarvita paljoa muuta kuin läsnäoloa, mukavaa yhdessä leikkimistä (käynti puistossa, askartelu, piirtäminen... jne). Kannattaa tosiaan olla ulkona paljon, rauhoittaa syöntitilanteet ja yrittää pitää kiinni tutusta rytmistä syömisten ja nukkumisten suhteen.
En usko että sen kummempaa tarvitsee, varsinkin jos on ensimmäinen yökyläily sun luona. :)
Lapsi voi auttaa kodinhoitotöissä, leipomisessa. Kuulostaa tylsältä, mutta meidän 2,5 vuotias tyttö rakastaa auttaa kotitöissä. Kuten äskeisessä viestissä tuli kannattaa paljon mennä ulos, sillä lapsi on paljon rauhallisempi ja ruoka/uni maistuu paremmin. Ulkona voi hassutella, hyppiä kaivojen päällä ja menkää vaikka metsään katsomaan tulisiko peikkoja, menninkäisiä ym. vastaan. lapsilla on kova mielikuvitus :)
Kyllä se ulkonaolo on SE juttu lapselle. Minulla oli juuri 4-vuotias yökylässä ja parasta oli se ulkoilu edelleenkin kuten aina on ollut. Sitten mentiin kotiin ja syötiin tai otettiin välipala riippuen ajasta ja sitten päiväunet. Sitten oli hänellä leikkiä leluilla, jotka meillä on erilaisia kuin kotona, siis kiinnostavia. Luin pikku pätkiä kirjoista ja lauleskeltiin mukavia lasten lauluja ( en ole hyvä laulaja, mutta lapsen mielestä on kuitenkin kivaa kun hänen kanssaan laulelee). Muumilaakson tarinoita hän katseli noin puolisen tuntia videolta. Eikä siinä tarvitse koko ajan olla niin kauheasti tekemistä, kunhan on mukavan lämmin olla yhdessä. Tietenkin jos viitsii leipoa vaikka sämpylät tai pullat, niin sehän on jo extraa. Se kaikki menee ihan omalla painollaan ja molemmat ovat tyytyväisiä, yhdessäolo on se tärkein juttu.
Ja vielä mahtavampaa on, kun meette ulos ja otat eväät mukaan :D
Meillä neiti nauttii leipomisesta, kato yhteishyvästä perunarieskan ohje, sen osaat tehdä vaikka olisit millanen poropeukalo ja saatte samalla ne eväät sinne retkelle! Myös maalaaminen on todennäköisesti hauskaa ja rakentakaa maja petivaatteista yms.
Haluaisin vielä lisätä tähän aloituspostaukseeni sen verran, että olin tosiaan tälle kyseiselle lapselle jota menen hoitamaan, niin lastenhoitajana marraskuu 2011-maaliskuu 2012 ja vietettiin aikaa päivittäin yhdessä sellaiset 10tuntia. Me tultiin todella läheisiksi ja välillä tuntui, että lapsi hakeutui enemmän minun seuraani kuin äitinsä.
Joka tapauksessa, en ole lasta nähnyt tuon maaliskuun jälkeen eli tästä on jo 6kk aikaa, mutta miten uskotte kuinka hyvin uskotte lapsen muistavan minut(ikää lapsella nyt tuo 2½). Skypessä juteltiin ja kyllä hän nimeäni innokkaasti toisteli ja lähetteli pusuja ja haleja.
Ja nyt vietän sitten la-ma tytön kanssa kahdestaan vanhempien jonkin tärkeän työjutun takia - kuinka hyvin 2½v. käsittää tuollaisen, että nyt ollaankin yhtäkkiä kahdestaan koko viikonloppu ja mietinkin, että mitä jos lapsi on unohtanut minut, vaikka silloin oltiin todella läheisiä ja lapsi oli todella kiintynyt minuun kuten minä häneen.
En halua lapselle traumoja:)
Et halua lapselle traumoja, no kukapa haluaisi.
Oletetaan, että nyt kertoisimme sinulle lapsen traumatisoituvan viikonlopustanne, niin kuinka luulisit sen vaikuttavan lapsen hoitotilanteeseen?
Peruisiko lapsen vanhemmat työjuttunsa vai etsisivätkö lapselle mahdollisesti sinua tutumman hoitajan?
Ei muuttaisi mitään, vaikka kertoisitte täällä kuinka se olisi ja on traumatisoivaa. Oikeastaan kysyn pitkälti oman kiinnostuneisuuteni vuoksi ja sen vuoksi, että osaan itse siten olla parempi hoitaja lapsen kanssa.
Lasten sakset, puuvärejä ja muovailuvahaa sisälle. Leikkipuisto, trampoliini ja vesilammikoita pihalle. Siinä resepti siihen, että olisit meidän 2 ja puolivuotiaasta aivan huipputyyppi. Ja äläkä unohda käyttää uimahallissa tai kylpylässä!