Olen opiskellut nyt kaksi vuotta pääaineenani yleinen historia. En ole pahemmin suunnitellut mikä minusta tulee vaan pikemminkin pitänyt kaikki ovet avoinna josta johtuen minulla on nyt tajuton määrä aloitettuja opintokokonaisuuksia eri aineista. Nyt on kuitenkin aika ruveta miettimään mitä haluan. Ongelmaksi muodostuu se, että opiskellako "varman päälle" eli opettajaksi (perusopinnot tehty jo) vai niitä aineita mitkä enemmän kiinnostaa (mun tapauksessa psyka ja taiteentutkimus esim taidehistoria)? Töitäkin haluaisin joskus saada... Huomatkaa myös, että historianopettajaksi aikovan tulee lukea myös yhteiskuntatieteen opintokokonaisuus 35ov voidakseen opettaa yhteiskuntaoppia. Pelkät aineenopettajan opinnot ei siis riitä.
Ottakaa kantaa!
Ottakaa kantaa!
Vastaukset 1
Vanhimmat
No, vaikka kyllä kannatan sitä ajatusta että opiskele sitä mikä oikeasti kiinnostaa, niin toisaalta järkisyyt kannattaa silti ehdottomasti huomioida.
Olen itse kielen opiskelija, mutta en sitten ole sivuaineekseni kuitenkaan valinnut toista (opetettavaa) kieltä kuten aika perinteisesti tehdään, vaan jotain joka enemmän aikanaan itseäni kiinnosti. Kuitenkin nyt kun on valmistuminen lähellä ja miettii työmahdollisuuksia, niin onhan se vaan niin, että kahdella opetettavalla kielellä olisi noita duuneja huomattavasti enemmän tarjolla.
Mutta miksi ei historia psyka yhdistelmä käy?
Kai niitä nyt sellaisiakin virkoja on, joissa on yhdessä hissan ja psykan opetus, vai eikö siis ole? Siis mitä tuo tarkoittaa, että on pakko olla yhteiskuntatieteellinen opintokokonaisuus?
(sosiologiako?)
Niin ja mikset voi kuitenkin lukea nuo opettajan duunia varten vaaditut opinnot ja siinä ohessa sitten taidehistorian/psykan myös? Siis rankkaahan se varmaankin on - ainakin jos näistä haluaa laajat opinnot tehdä.
Tai sitten teet niin, että varman päälle opiskelet nuo opettajaksi vaadittavat opinnot ja teet taidehissasta ja/tai psykasta vain perusopinnot, ja sitten jatkat näitä valmistumisen jälkeen ikään kuin harrastuksena työn ohessa.
Itselläni on juuri se juttu myös, että niin hirveän moni asia kiinnostaisi (myös muuten taidehistoria :). Olenkin ajatellut homman sitten niin, että ainahan sitä voi avoimessa opintoja suorittaa, vaikka loppuelämänsä.
Ja kun on jo yliopistotutkinto tehtynä, niin avoimen opintojen suorittaminenhan on melkein kuin leikkiä vaan. Siis tarkoitan sitä, että yo-opinnot antavat niin hyvät opiskelurutiinit ja -taidot, että avoimen tavallista yliopistoa mielestäni enemmän vaatima itsenäinen opiskelu onnistuu helpohkosti.