Tässä kirjoitus, jossa hauskasti ja kepeästi kerrotaan se tosiasia, että Rkp:n antama yltiöpositiivinen kuva ruotsinkielisitä ei in the real world pidä paikkaansa ja että kun suomenkielinen menee ruotsinkielisten kantabaariin, harha haihtuu hetkessä. Kirjoitus on varsin kiltti. sen olisi voinut kirjoittaa vieläkin suoremmin::
pohjalainen.fi:
"Meni niin kuin Maxmossa
torstai 20.09.2012 Kommentit0
Istuin paremman puoliskoni kanssa alkukesästä iltaa paikallisessa suomenruotsalaisten suosimassa yökerhossa. Olen aikaisemmin pyörinyt vain sellaisissa paikoissa, joissa puhutaan suomea. Näköjään vierailu naapurileirissä avartaa katsantokantoja.
Vekkarin lähestyessä puoltayötä tein suorastaan käsittämättömän havainnon: jylhän purjehtijakansan riveissä on samanlaisia lippispääjuntteja kuin oman kieliryhmäni edustajissa.
Totesin kumppanilleni, että tämä on kuin luontodokumenttia seuraisi, kun baarijakkaralla lojuvalla, ruotsia solkkaavalla asiakkaalla kauhtunut Karjala-lippis nökötti takaraivon päällä aivan kuin suomenkielisen ammattikoulun tupakkapaikalla.
Myytti riuskoista, ruskettuneista ja hyvähampaisista suomenruotsalaisista murtui ryminällä. Olen kotoisin Kaustiselta ja muutin Vaasaan vasta pari vuotta sitten. Keski-Pohjanmaan periferiassa stereotypiat kukoistavat.
Tämä reissu jäi pitkäksi aikaa jumiin alitajuntani syövereihin, kunnes se päätti ilmoittaa itsestään eräänä aamuna idean muodossa. Arvoisa FST, en halua tästä keksinnöstä mitään rojalteja, sillä toteutan vain kansalaisvelvollisuuttani. Sivistys on meidän yhteinen asiamme.
Havainnoistani hämmästyneenä olen mielessäni luonnostellut kokonaan uutta televisio-ohjelmaa. Koska meillä on jo Strömsö, tehdään sen rinnalle Maxmo, joka nostaa vaietun kansanosan ihmisten tietoisuuteen.
Ihanien käsitöiden ja alituisen onnistumisen sijaan Maxmo opettaa, miten viritetään mopoa, mistä nappiverkkarit kannattaa ostaa ja kuinka kiljupönttö piilotetaan vaatekaappiin.
Sarjassa voitaisiin myös opastaa, kuinka vanhaan Toyotaan taiotaan kymmenen hevosvoimaa lisää, kun konepeltiin kiinnitetään uppokantaruuveilla pulkanpuolikkaasta askarreltu ilmanottoaukon korvike.
Suomenruotsalaisille olisi hyvä myös kertoa, miten pirssiin askarrellaan puoli-ilmainen tehoputki. Rautakanki survotaan pakoputkeen ja tämän jälkeen mopoautokin kuulostaa pommikoneelta.
Ohjelman niksiosuudessa kerrotaan, mitä kaikkea voi korjata nippusiteillä, rautalangalla ja ilmastointiteipillä. Ensimmäisessä osassa kotiteatterin johtoviidakko siivotaan teipillä kiinni jalkalistoihin ja repsottava astiakaapin ovi palautetaan iskukuntoon muutamalla nippusiteellä.
Ruutuaikaa on pakko antaa myös omien kaiutinkoteloiden tekemiseen. Mitä tehdä, kun pöntön sisälle tarkoitettu lasivilla loppuu? Käytänkö joululahjaksi saamani villapaidan vai vierailenko välikatossa? Voiko sähköjohtoa käyttää hätätapauksessa kaiutinkaapelina?
Koska korjaukset tehdään teipillä ja nippusiteillä, patentit eivät kestä ikuisuuksia. Kun korjaus pettää ja asiat menevät pieleen, voitaisiin sanoa, että meni niin kuin Maxmossa.
Tällaiselle ohjelmalle olisi selkä tilaus, sillä en voi mitenkään uskoa, että olisin ainoa, jolla on ennakkoluuloja suomenruotsalaisista.
Kai nämä ennakkoluulot toimivat toisinkin päin, tai niin ainakin haluaisin kuvitella. Toivottavasti minä näytän suomenruotsalaisten silmissä ruskettuneelta, salskealta ja hyvähampaiselta purjehtijanuorukaiselta enkä kulahtaneeseen Atari-paitaan ja pillifarkkuihin ahtautuneelta humanistilta.
Juho Kuorikoski
Kirjoittaja on uutistoimittaja"
pohjalainen.fi:
"Meni niin kuin Maxmossa
torstai 20.09.2012 Kommentit0
Istuin paremman puoliskoni kanssa alkukesästä iltaa paikallisessa suomenruotsalaisten suosimassa yökerhossa. Olen aikaisemmin pyörinyt vain sellaisissa paikoissa, joissa puhutaan suomea. Näköjään vierailu naapurileirissä avartaa katsantokantoja.
Vekkarin lähestyessä puoltayötä tein suorastaan käsittämättömän havainnon: jylhän purjehtijakansan riveissä on samanlaisia lippispääjuntteja kuin oman kieliryhmäni edustajissa.
Totesin kumppanilleni, että tämä on kuin luontodokumenttia seuraisi, kun baarijakkaralla lojuvalla, ruotsia solkkaavalla asiakkaalla kauhtunut Karjala-lippis nökötti takaraivon päällä aivan kuin suomenkielisen ammattikoulun tupakkapaikalla.
Myytti riuskoista, ruskettuneista ja hyvähampaisista suomenruotsalaisista murtui ryminällä. Olen kotoisin Kaustiselta ja muutin Vaasaan vasta pari vuotta sitten. Keski-Pohjanmaan periferiassa stereotypiat kukoistavat.
Tämä reissu jäi pitkäksi aikaa jumiin alitajuntani syövereihin, kunnes se päätti ilmoittaa itsestään eräänä aamuna idean muodossa. Arvoisa FST, en halua tästä keksinnöstä mitään rojalteja, sillä toteutan vain kansalaisvelvollisuuttani. Sivistys on meidän yhteinen asiamme.
Havainnoistani hämmästyneenä olen mielessäni luonnostellut kokonaan uutta televisio-ohjelmaa. Koska meillä on jo Strömsö, tehdään sen rinnalle Maxmo, joka nostaa vaietun kansanosan ihmisten tietoisuuteen.
Ihanien käsitöiden ja alituisen onnistumisen sijaan Maxmo opettaa, miten viritetään mopoa, mistä nappiverkkarit kannattaa ostaa ja kuinka kiljupönttö piilotetaan vaatekaappiin.
Sarjassa voitaisiin myös opastaa, kuinka vanhaan Toyotaan taiotaan kymmenen hevosvoimaa lisää, kun konepeltiin kiinnitetään uppokantaruuveilla pulkanpuolikkaasta askarreltu ilmanottoaukon korvike.
Suomenruotsalaisille olisi hyvä myös kertoa, miten pirssiin askarrellaan puoli-ilmainen tehoputki. Rautakanki survotaan pakoputkeen ja tämän jälkeen mopoautokin kuulostaa pommikoneelta.
Ohjelman niksiosuudessa kerrotaan, mitä kaikkea voi korjata nippusiteillä, rautalangalla ja ilmastointiteipillä. Ensimmäisessä osassa kotiteatterin johtoviidakko siivotaan teipillä kiinni jalkalistoihin ja repsottava astiakaapin ovi palautetaan iskukuntoon muutamalla nippusiteellä.
Ruutuaikaa on pakko antaa myös omien kaiutinkoteloiden tekemiseen. Mitä tehdä, kun pöntön sisälle tarkoitettu lasivilla loppuu? Käytänkö joululahjaksi saamani villapaidan vai vierailenko välikatossa? Voiko sähköjohtoa käyttää hätätapauksessa kaiutinkaapelina?
Koska korjaukset tehdään teipillä ja nippusiteillä, patentit eivät kestä ikuisuuksia. Kun korjaus pettää ja asiat menevät pieleen, voitaisiin sanoa, että meni niin kuin Maxmossa.
Tällaiselle ohjelmalle olisi selkä tilaus, sillä en voi mitenkään uskoa, että olisin ainoa, jolla on ennakkoluuloja suomenruotsalaisista.
Kai nämä ennakkoluulot toimivat toisinkin päin, tai niin ainakin haluaisin kuvitella. Toivottavasti minä näytän suomenruotsalaisten silmissä ruskettuneelta, salskealta ja hyvähampaiselta purjehtijanuorukaiselta enkä kulahtaneeseen Atari-paitaan ja pillifarkkuihin ahtautuneelta humanistilta.
Juho Kuorikoski
Kirjoittaja on uutistoimittaja"
Vastaukset 19
Vanhimmat
Rkp-media on halunnut luoda stereotypioita ja Kuorikoski on huomannut, että esim. Kaustisilla ne on otettu kriitikkömästi vastaan.
Sama ilmiö on esim. Kuopiossa, Joensuussa lukioissa; siellä ollaan ihan omaksuttu Rkp:n kertomukset, että "Illman pakkoruotsia ette pärjää Kuopion ulkopuolella..."
Kun sitten luonnossa näkee, millaista on ruotsinkielisten elämä oikeasti on esim. Vaasassa, huomaa että se ei ole strömsöötä ollenkaan. Strömsö on Rkp:n Yle:ssä levittämää propagandaa, totuus on toinen. Strömsöössä ihmiset nauravat kaiken aikaa kuin huumeissa olisivat, mutta oikeasti ruotisnkieliset eivät ole sellaisia.
Jos joku kaivelisi esinm. millaisia kauheuksia piilee esim. Närpiössä, Korsnäsissa, Larsmossa, kauhistuisi. Mutta kukaan ei tuo niitä esille. Ne vaietaan, koska Rkp on alueella niitä vaientamassa. Lapsenmurhat, pedofilia, perintöjen kavallus, väärennökset ym. jäävät pimentoon. Kuten ne ovat toki muillakin paikkakunnilla jääneet, koska maailma oli ennen pieni.
Ero on vain siinä, että ruotsinkielisissä kunnissa maailma on edelleen ahdas. Närpiössä kuntavaaleissa Rkp pitää edelleen kaikki paikat, samoin Korsnäsissä. Mutta äänestysprosentti ei nouse yli 60:nen...
Vasta kun kepukunnissa alkoi murtua kepuvalta, valo kajasti. Rkp-kunnissa rkp-valta on vielä ja pimento on siksi edelleen niissä.
Yksi sana ;-) Kiitos...!
Närpiössä, jossa asuu vain ruotsinkielisiä ja 600 ns. vierastyöläistä, nuoriso juo itsensä umpikänniin joka viikonloppu. Ei puhettakaan strömsööstä.
"Suuparfest" eli ryyppyjuhlat alkavat perjantaisin. Jonkun on oltava kuski, se velvollisuus kiertää..
Fagerössä järjestetään n. 4 kertaa vuodessa tanssit. (Pojat eivät kuitenkaan tanssi, vaan juovat.) Siellä otetaan yhteen, kun on kossupullo tyhjänä ja sestosterooni ja verenpaine alhaalla.
Åbo Akademin teoriat(että ruotsinkieliset ovat iloisia, hyvinvoivia, terveitä, sosiaalisia, pitkäikäisiä, verrattuna huonoihin finnareihin) haituvat kuin tuhka tuuleen muutamassa hetkessä.
Täytyy myöntää, että Kuorikosken idea "Maxmo" kyllä vastaa enemmän sitä kuvaa paikallisista suruista mitä minulla on, kuin tämä "Strömsö" tai ankkiksen hehkutukset "petre luokan acadeemisista kyldyyreistä".
Samalla lailla se lippis on väärinpäin vanhan Toyotan tai ruosteisen Bemun kuskilla, kun se pakoputki huutaen ja bassot jumputtaen kiertää korttelin toisten samankaltaiste ihailevien katseiden eteen, kuin suomenkielisilläkin alueilla, jos menee amiksen ohi. Tai joskus asuntolan ohi mennessäni, en ole huomannut että siinä olisi pahemmin skoolailtu tai oltu pikkusormi pystyssä, kun kaverit ovat pilluralliin valmistautuneet vetämällä siivut kossua.
Hyvin kirjoitettu ja ilkeän oikeaan osuva juttu.
VOI HEL-VETTI nyt musertuu eliittiin kuuluvan "ankdamin" ja "rautaako" maailma.
Mutta he ovatkin puhtaasti stadin hur-reja.
http://kuvat.kauppalehti.fi/uutinen/201205485025.jpg
Kiiitos taas Pohjolainen. Hauska pakina, todella.
Onhan sellainen yhteiskunta melko sairas, jossa jokin ryhmä korotetaan jalustalle jumaloitavaksi stereotypioiden avulla-
Näillä stereotypioilla on syvät juuret Suomessa.
Käsittääkseni ei ole oikein kunnolla analysoitu sitä rasistista nationalismia, joka on kaiken kielipoliittisen kukkoilun pohjalla. Valitettavasti tämä myös konkretisoituu lainsäädännössä, pakkoruotsina jne.
On aika tasoittaa ihmisnäkemys neutraaliksi kieliryhmien välillä. Pohjolainen tuntuu olevan siinä mielessä ihmeenllisen raikas tuuli ja HS taas oikea surkimus (Voi sitä jumalointia ja palvomisen määrää! Oikein punastuu Hesaria lukiessaan.).
YLE:hän toimii nyt kuin paraskin komsomolskaja pravda ruotsalaisuuden ideologian sanansaattajana. Se on tässä vaiheessa jo oma parodiansa.
Strömsö etenkin.
Tuo juttu valaisee sitä seikkaa, miksi Savo-Karjalasta nousee Suomen kovimmat svekot kuten Lipponen, Ahtisaari, Katainen jne.
Länsi-suomalaiset taas ovat kriittisempiä kaikella ruotsitukselle, koska ovat realisteja. He ovat nähneet. että svekopropaganda ei pidä paikkaansa.
Siksi,että me länsi-suomalaiset tunnemme surut,ei ole mitään syytä kumarraella
niiden edessä.
Samanlaisia ne on kuin suomenkielisetkin ainoastaan valtion puolesta
nostettu jollekin jalustalle kielensä takia.
Tosin heillä on kova pelko siitä,että sukuun naidaan suomenkielinen,joten
olisiko jonkinlaista rasisimia.
Onko se sitten samanlaista kuin juutalaisen ei sallittaisia naida muuhun
uskontokuntaan kuuluvaa.
Olet täysin pihalla mitä tulee käsitykseesi suomenruotsalaisten parisuhteista, sillä noin joka toinen suomenruotsalainen perustaa perheen suomenkielisen kanssa. Näiden perheiden lapset käyvät nykyisin useimiten ruotsinkielisen koulun ja rekisteröidään ruotsinkielisiksi, minkä johdosta ruotsinkielisiä on suhteessa enemmän noin alle 20-vuotiaissa kuin väestössä keskimäärin ja ruotsinkielisten absoluuttinen määrä on kasvanut joka vuosi jo monen vuoden ajan.
Kyllä nettisveko taas väänsi asian kieroon!
Kun suomenkielistaustaisia lapsia pakkoruotsitetaan, niin vain kiihkosveko näkee sen surujen lisääntymisenä. Noita 3/4-osaa ja vieläkin enemmän suomenkielistaustaisia "surunuoria" alkaa olla tosiaan enemmistö surunuorista.
Vain siten on surujen määrä saatu reksiteröinnissä piudettyä edes ennallaan. Mutta suhteellinen määrä laskee kuitenkin.
Kun nuo lähes kokonaan suomalaistaustaiset "surulapset" tulevat aikuisikään, niin he palaavat juurilleen. Varsinkin kun surujen etuoikeutettu asema puretaan lähitulevaisuudessa.
Vanha suomalainen totuus pitää tässä paikkansa: " Ei kannettu vesi kaivossa pysy"!
Hauska! :-D))))))))))
Ja loistava ohjelmaidea! Kannatan koko sydämestäni. Olen niin kyllästynyt noihin stereotypioihin että jotain tuollaista todella kaivattaisiin.
No no Ankdam.
Sinä se levittelet stereo typioita pakkoruotsin vastustajista.
"Rkp:n antama yltiöpositiivinen kuva ruotsinkielisitä ei in the real world pidä paikkaansa"
Kyllä ennakkoluulot on keksitty ja kehitetty ihan itse. Strömsö oli aluperin tarkoitettu todella halvalla tuotetuksi huumoripläjäykseski, mutta sitten niin moni jäi koukkuun että siitä tehtiinkin pysyvämpi konsepti.
Mutta eihän Strömsöössä ole purjehtijakansaa tai perintömiljonäärejä. Siellä tehdään ruokaa, nikkaroidaan älyttömiä ja askarrellan vielä älyttömämpiä. Leveällä maalaismurteella useimiten. Suurin osa jengistä on siis lähinnä "juntteja", eikä suinkaan klisesitä ja myyteistä tuttuja "bättre folk".
Mutta niitähän elätetään maalaistukiaisilla.
Puhuuko nimerkki rautaako? yhteiskuntaluokista?
Voikin kysyä, miksi vastaavaa askarteluohjelmaa ei tehdä suomenkielisellä puolella.
Suomenkielisellä puolella istutaan studiossa, mikä on vielä halvempaa. Sitten siellä pohditaan ongelmia, loputtomasti ongelmia. Kasvot kurtussa.
Niin niitä stereotypejä luodaan.
On ikäänkuin kyse roolileikeistä, joissa tietylle ryhmälle annetaan tietynlainen rooli ja toiselle ryhmälle toisenlainen.
Tällainen konsepti, toimii samalla identiteetin luojana ja sehän onkin YLE:n tietoinen linja?
Suomenruotsalaiset keskustelijat "eivät pidä itseään parempina" vaan he pitävät suomalaisia huonompana. Jos et usko, niin lue Hufvudstadsbladin keskusteluja esim. kaksikielisistä kouluista. - Strömsössä esiintyy rehtiä ruotsinkielistä maalaiskansaa tavalla, joka tuo mieleen suomalaisen 'Kotiliesi'-lehden vuosikymmenien takaa. Jälkijättöistä, mutta kielenopiskelun kannalta ihan OK.
Kaikkein oudointa, kummitusmaisinta ja vinksahtaneinta on se, että ruotsinkielisen Fem TV-kanavan aamuohjelmassa on linjana, että kielipolitiikkaa ei tehdä ollenkaan. Aamuisin sen sijaan on se sama pakkonauru juontajilla kuin Strömsössäkin. Mieleen tulee, ovat pössytelleet jotain, mutta sitten huomaa, että se on käskettyä naurua, tarkoitus on esittää, että "me olemme onnellisia!"
Kielipolitiikan teon Rkp keskittää paperilehtiinsä, ja aamuTV:ssä se leikkii, että mitään kielipolitiikkaa ei ole olemassakaan.
Olisi esim. aivan normaalia, jos Fem:n aamuTV:ssä olisi kielipoliittisia keskusteluja, joissa olisivat vastakkain rkp-läiset ja suomenkieliset pakkoruotsin vastustajat.
Sen kielipoliittisen keskustelun, joka nyt käydään täällä, pitäisi tapahtua Yleisradiossa.
Niin kauan olisi keskusteltava, kun päästään selville vesille ja normaaliin länsimaiseen kielipolitiikkaan.
Vain tyhmät kannattavat pakkoruotsia. Ja Pisa-testithän ovat tieteellisesti osoittaneet, että ruotsinkielisissä kouluissa on tyhmintä sakkia.
Pakkoruotsittajat ovat tyhmiä.