Itsellä 10 v lukihäiriöinen poika ja aina, kun on ns. kehityskeskustelu opettajien kanssa, peräänkuulutetaan kodin tukea oppimisille koulussa. Eikö riitä, että käyn töissä, vaatetan, syötän, huolehdin lapsen hygienista ja levosta, läksyjen teosta yms. ja keskustelen päivittäin lapsen kanssa päivän tapahtumista. Olen aidosti kiinnostunut, miten hänellä on sujunut ja kerron myös omat kuulumiseni. Tämän lisäksi opiskelen itse kaikki koulukirjat lävitse, koska muutoin en osaa auttaa esim. matikan tehtävissä, joissa tietyt "metodit" muuttuneet sen jälkeen, kun itse kävin koulua. Iltaisin menee kaikki aika läksyihin ja siihen, että itse sisäistän tai opettelen uudestaan kaikki asiat. Mitä muuta tässä voi enää tehdä? Kun lapsi ei menesty koulussa, niin heti se on vanhempien syytä.
Mikä on "tarpeeksi" kodin tukea lapsen opiskelussa ?
Hermo menee,meni jo
312483
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Niinhän se on, aina kaikki on kodin ja lapsen syytä.
Mutta kun hyvin menee, sitten se opettajan aikaansaannosta. Niin se vaan menee, opettajat eivät kykene myöntämään omia virheitään.
Sinä tuet lasta juuri oikealla tavalla. Itellä on myös lukihäiriöinen lapsi, tosin nyt jo aikuinen. Silloin eka ja toka luokalla se oli todella vaikeaa, kun opettaja oli niin ilkeä lasta kohtaan, ja juuri samoin syytteli meitä ja lasta. Itse ei ottanut mitään vastuuta.
Meidän oli pakko muuttaa uudelle paikkakunnalle ja uuteen kouluun, jossa lapsen asia otettiin aivan toisella tavalla. Hän sai koulussa lukiopetusta, ja asiat menivät todella hyvään suuntaan.
Sanoisin, että jos mahdollista, tekisitte niitä läksyjä aina yhdessä, ja pelaisitte sanapelejä ym muistipelejä, se auttaa lasta. Me teimme usein omia sanapeljä ja tavupelejä, numeroista ym. Ei vaadi edes kaupasta ostettavia kalliita pelejä, senkun keksii itse. Esim tavut kis sa eri paperipalalle ja monta muuta tavua, siten sekoitat ja annat lapsen etsiä oiekat tavut... näitä voi keksiä paljon erilaisia.
Tärkein on olla vaan lapsen puolella, vaikka opettaja miten mollaa tai vauhkoo ja syyttelee.
Sekin on tukemista että olet lapsen puolella.
Meillä auttoi paikkakunnan vaihto, koska tämä opettaja oli niin hirivö, että olisi ollut rikollista jättää lapsi siihen kouluun. Kun lapsi tulee itkein kotiin ja itkee aamuisin ettei halua mennä kouluun, niin tiein että jos en nyt ota lasta pois koulusta ja vaihda toiseen, lapsi menee niin rikki että mitkään avut ei enää auta.
Nyt hän on työssä, ja avoliitossa, ja kaikki on hyvin.
Sanoisin vielä että kyllä ne opettajatkin kiusaa, ei vain oppilaat.
Lukihäiriöhän ei tavallaan poistu, muta lievenee. Meidän kyseinen lapsi edelleenkärsii kirjoitusvirheistä ja asioiden nimeämisistä oikein, mutta se ei haittaa elämää.
Tsemppiä teille, äläkä ota kovin vakavasti sitä, mitä opettaja teille sanoo, hän on kykenemätön arvostelemaan ja myöntämään omat virheet, on helpompi syyttää muita. Sillä tavalla hän saa oman vastuun omilta harteiltaan.
Opettajan kuuluu olla se, joka opettaa ja neuvoo, sen tähden he ovat opettajia. MOnilta vaan se ammattitaito puuttuu ja yritetään mennä alemman riman alta.
Lapsi on kulussa sen tähden että oppii, ei sen tähden että osaisi jo asiat!!
Opettajan vika? opettajako teille sen lukihäiriöisen lapsen pani aluille? Jos ap joudut joka hemmetin asian opiskelemaan kirjasta pystyäksesi auttamaan lasta ja siihen menee koko ilta, niin lienee varsin perinnöllisiä nuo ongelmat... ei millään pahalla, mutta ei se opettajakaan ihmeitä pysty tekemään. Jos on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia.
ÄLÄ OLE TYPERÄ!! Ri kukaan ole niin sanonut että se on opettajan vika, eikä se ole lapsen eikä kodinkaan vika!
Opettajan pitää tukea lasta ja jos ei osaa koulussa on erityisopettajat jotka auttaa lukihäiriöisä lapsia, hänen olisi pitänyt ohjata lapsi sinne.
Me vaihdoimme koulua ja paikkakuntaa sen tähden, että opettaja oli niin tyhmä että syytteli lasta ja meitä, mutta itsessä ei ollut vikaa ei sittenm illään. Hän ei osannut tukea lasta eikä ymmärtänyt ohajta lukiopettajan luokse.
Uudessa koulussa lapsi pääsi heti pari tuntia viikossa lukiopettajan oppiin ja hyvinmeni sen jälkeen, nyt lapsi on aikuinen ja menestyy. En uskalla edes kuvitella miten olisi jos olisimme jättäneet lapet tyhmän opettajan luokalle, huh huh!!
Jotkut opettajat vaan haluavat päästä helpolla ja syyllistää muita mutta ei itseään.
Sen tähden kouluun mennään, että siellä opitaan, ei kukaa ole jo oppinut kun kouluun menee.
Opettajilla vaan on kumma suojaus omiin virheisiin, he eivät ole syyllisiä mihinkään, aina vika on lapsessa tai kodissa.
Kun vertaa muihin työpaikkoihin, niin jos pankissa virkailija tekee virheen se onhänen syy, ei siitä asiakasta syytellä.
Opettajien pitää uskaltaa ohajta lapsi tukiopetukseen jos tuntuu että ei kaikki onnistu, eikä syyllistää vanhempia, vaikka niin pääsee helpommalla, kun sorsii lasta ja haukkuu häntä huonoksi ja ym ym...
kummaa toimintaa,
Sinun missiosi taitaa olla vain se, että saat haukkua opettajia.
Jokainen opettaja järjestää kyllä mielellään oppilailleen lisäohjausta, jos resursseja vain on. Opettajahan ei niitä useimmiten määrittele.
Käytännön tasolola heikoilla lapsilla on ajoittain myös heikot vanhemmat. Yhä edelleenkin kouluihin esim. tulee lapsia, joille kukaan ei ikinä ole lukenut mitään. Samoin, heillä ei välttämättä ole juurikaan kokemusta kynän käytöstä. Pelikone kyllä on saatettu käteen lyödä jo 3-vuotiaalle.
Koulu ei voi ihan kaikkea tehdä, vaikka sitä miten toivoisi. Oma kokemukseni on osoittanut sen, että läheskään kaikki heikot oppilaat eivät saa kotoa tarvitsemaansa tukea. Joillekin jo opettaminen vastuullisuuteen on vaikeaa: vaikka jauhaisin joka päivä sitä, että lapsen kotitehtävien tekoa voisi hieman edes seurailla, mikään ei muutu.
Ymmärrettävää on toki se, että jos perheessä on monta lisätukea tarvitsevaa lasta, vanhempien energia ei ehkä riitä. Sitä varten NYKYISIN on olemassa erilaisia keinoja helpottaa lasten koulunkäyntiä. Resurssit tosin ovat yhä edelleenkin kortilla. Moni asia riippuu lapsen kotikunnasta ja koulusta.
Lapsen oppimisongelmista ei voi syyttää ketään. Sen sijaan, lapsen tukeminen on ihan jokaisen asia. Jokainen vastuullinen vanhempikin tekee parhaansa.
Heikot lapset.
Heikot vanhemmat.
Ahaa.. heikkoja opettajia ei ole lainkaan?????????????????
Mitä minä juuri sanoin, opettajat syyllistävät aina lapsen ja vanhemmat, mutta ei itseään.
Jäitpä taas kiinni.
"Mitä minä juuri sanoin, opettajat syyllistävät aina lapsen ja vanhemmat, mutta ei itseään."
Missä kohti syyllistin kaikki vanhemmat?
Nämä on sun sanojasi!!! Hienovaraisesti syyllistäminen piilotettu, mutta minä osaan lukea rivienkin välistä, mitä tarkoitat!!!
Käytännön tasolola heikoilla lapsilla on ajoittain myös heikot vanhemmat. Yhä edelleenkin kouluihin esim. tulee lapsia, joille kukaan ei ikinä ole lukenut mitään. Samoin, heillä ei välttämättä ole juurikaan kokemusta kynän käytöstä. Pelikone kyllä on saatettu käteen lyödä jo 3-vuotiaalle.
heikot oppilaat eivät saa kotoa tarvitsemaansa tukea. Joillekin jo opettaminen vastuullisuuteen on vaikeaa: vaikka jauhaisin joka päivä sitä, että lapsen kotitehtävien tekoa voisi hieman edes seurailla, mikään ei muutu.
Eikös lapsille sitten pidä lukea?5667
Että näin.
Onko sitten väärin, jos huomauttaa jonkin toimen tai tekemättä jättämisen aiheuttavan ongelmia?
Ymmärtääkseni käytin sanoja kuten "ajoittain", "joillekin" jne. Sehän EI tarkoita kaikkia, vai tarkoittaako?
Onko sinusta sitten hyvä, jos lapselle oikeasti ei ikinä lueta tai 3-vuotiaalle lyödään pelikone käyttöön? Onko väärin sanoa siitä?
Jos sinulla menee 10-vuotiaan lapsen läksyjen kanssa koko ilta, jossakin on paha ongelma. 10-vuotias lienee neljännellä. Asiat eivät ole vielä sillä luokka-asteella hirvittävän vaikeita. Olen opettanut 3-4 luokat läpi useita kertoja, joten tiedän, mistä puhun.
Jos asiat ovat lapsellesi jatkuvasti liian vaikeita omaksua, hän saattaa olla lukihäiriön lisäksi muutenkin liian heikko oppiakseen asiat ilman tukea koulustakin. Saako hän sitä?
Nykypäivänä on käytössä ns. kolmiportainen erityisopetuksen malli. Jos ensimmäinen aste - yleinen tuki - ei riitä, joitakin oppiaineita voidaan yksilöllistää joko nimikkeillä tehostettu tuki tai erityinen tuki.
Jos lukihäiriö on vaikea, on selvää, että esim. englanti on vaikea aine. Sama koskee luonnollisesti useita lukuaineita. Matematiikassa mekaanisten laskujen pitäisi onnistua lukihäiriöstä huolimatta. Niitä on esim. neljännellä luokalla runsaasti. Ylemmillä luokilla tilanne vähitellen muuttuu.
Eikö se kuulu opettajan työnkuvaan ohjata lapsi ja (ohjeistaa vanhempia) erityiopetuksen "piiriin"? Opettajalla on tietotaito, joten on hänen asia huolehtia, että lapsi saa varmasti kaiken tarvitsemansa tuen opiskeluunsa koulussa. Ja vanhemmille tietoa mitä tukea saa koulussa ja miten vanhemmat voivat tukea lapsen oppimista kotona. Ammattikasvattajan olisi nyt vaan hyväksyttävä, että teitä opettajiakin on moneen lähtöön, kuten tunnut vanhempiakin luokittelevan. Ihmetyttää vain tuo tarpeesi puolustella kritisoituja opettajia, joita et tunne henkilökohtaisesti, etkä tunne tapauksia joita täällä esitetään. Rivien välistä voisi jopa lukea, että oletkohan itse saanut kovasti kritiikkiä, kuin noin kovasti olet puolustuskannalla..?
Avaa silmät.
Tuota... Tunnetko sinä avauksen tapauksen henkilökohtaisesti?
Opettajia on moneen lähtöön. Avaus kuitenkin kuvaiee varsin suppeasti tapahtumia. Avaaja ei ole kertnut pojastaan juuri mitään. Emme esim. tiedä muuta kuin pojan lukihäiriön. Emme tiedä sitä, saako poika mitään tukea koulusta tai mitä hänen kodilleen on ehdotettu. Emme tiedä koulun kokoa emmekä sitä, millaiuset resurssit koululla on käytössään.
Avaus on hyvin lyhyt ja pelkistetty. Juttu herättää lähinnä lisäkysymyksiä. Jos avaaja sattuu innostumaan siihen, että kertoo vähän enemmän, juttua on helpompi kommentoida.
"Rivien välistä voisi jopa lukea, että oletkohan itse saanut kovasti kritiikkiä, kuin noin kovasti olet puolustuskannalla..?"
Aina pitää lähteä tälle kettuilulinjalle. Voisinko minä sitten olettaa, että sinä kuulut vanhempiin, jotka eivät tue lapsensa koulunkäyntiä vaan haklevat syyllisen koulusta?
En kuitenkaan niin tee. Yritän keskustella asiasta. Tee sinäkin samoin. Jos haluat keskustella siitä, miten tee opettajantyöni, voit tehdä kysymyksiä. Vastaan sitten niihin. Keksin kyllä järkevämpiäkin keskustelunaiheita.
Ammattikasvattaja,
Onko väärin, jos huomauttaa jonkin toimen koulussa aiheuttavan ongelmia?
Ei ole tietenkään väärin huomauttaa asioista, mutta myös omien toimien tarkoituksenmukaisuus on syytä arvioida. Toki meistä jokaisella on vain oma näkökulmamme.
Avaus ei kaikesta huolimatta kerro tilanteesta vielä läheskään kaikkea tarpeellista. Johtopäätösten vetäminen on siis ennenaikaista.
Myönnä siis että vikaa on sinussakin. Et voi sysää omia ongelmia lasten ja heidän vanhempien niskaan.
Onhan se niinhelpompaa, oma syyllisyys ei koskaan ole yhtä kauheeta kun toisten!!
Eikö sulle opettajankoulussa opetettu että lapset tulevat kouluun oppiakseen, ei monikaan heistä ole osaaja. Jos e t sitä ymmärrä, olet väärällä alalla.
Opettjan tehtävä ei ole etisiä syyllisiä, vaan sinun tehtävä on opettaa.
Jos nyt opettaja olet, epäilen moisen asenteen omaavana ylimielisenä ihmisenä. Et näytä ainakaan olevan lapsirakas ihminen, ja sitä tarvii kun työskentelee lasten parissa.
nöyrry nöyrry!!!
Koeta keskustll asiasta äläkä jankkaa.
Samoin! Kuules kasvattaja, jospa siirtyisit kasvattamaan niitä papuja ja porkkanoita, niille voit huutaa yllinkullin miksei ne kasva ja kukoista!!!
Vai että ammattikasvattaja... on niin omituisia kannanottoja sulla. Jos ollisit ammattilainen, ymmärtäisit silloin lapsia ja heidän vanhempiaan ja neuvoisit mistä saa apua, etkä syyllistäisi lapsia ja vanhempia...
Eikä ammattilaiset ole juuri sitä varten että he TARJOAVAT APUA!!!!!!!!!!!
Niin minä olen käsittänyt.
En ole kiinnostunut papujen enkä porkkanoiden kasvattamisesta. Oletko itse kokeillut?
Annoin jo ylempänä neuvoni. Avaaja ei ole katsonut tarpeelliseksi kertoa asiasta enää lisää, joten hän lienee trolli.
Nämä palstat ovat täällä keskustelua varten. Onko sana tuttu? Jos täätä olettaa neuvoja saavansa tilanteeseen, jota ei ole perusteellisesti kuvaillut, on hakoteillä. Asialinjaa toteutan työssäni ja kyllä täälläkin, mikäli asiat kaikin puolin perusteelliseti kuvaillaan. Avaus ei ole kuin pintaraapaisu ja siis oletettavasti vain provoilua.
Koeta keskustella, äläkä jankkaa... Kuuleppa kun tälläkin palstalla on monia kirjoittajia, ei ainoastaan yksi joka "jankkaa"... Näette varmaan vanhemmat, ettei kannata enää jatkaa, kun huomattu on ettei "ammattikasvattaja" ymmärrä tai ole ymmärtävinään vanhempien näkökulmaa vaikka rautalangasta vääntäisi.
Kiitos ja näkemiin sinullekin. Oli kiva, kun kävit keskustelemassa.
Minun lapsellani oli opettaja, joka vaati jokaisen tehtävän tekemistä jokaisesta oppikirjasta. Mitään ei saanut jäädä väliin.
Hänellä oli jokin sairas ihanne ja hän halusi loistaa oppilaitten kustannuksella.
Lisäksi hän kielsi vanhempia ja koulunkäyntiavustajaa auttamasta läksyjen teossa, koska muutoin nämä eivät opi.
Hän laittoi oppilaat taistelemaan keskenään palkitsemalla esim. luokkaretkikassan kartuttajia. Seuraavana päivänä sama oppilas saatettiin käskeä luokan eteen ja muiden oppilaiden piti nauraa tälle. Oli siis tehnyt jotain ikävää, kuten myöhästynyt tai unohtanut läksynteon.
Rangaistuksia oli jälki-istunnosta toistokirjoituksiin saakka. Piti kirjoittaa satoja kertoja se asia, missä oli tehnyt virheen.
Lopulta hän löi nyrkillä kolleegaansa naamaan ja joutui vaihtamaan koulua saman kaupungin sisällä.
Siis, tässä ei nyt missään tapauksessa ollut tarkoitus syyllistää opettajia. Opet ihan OK, mutta miten vakuuttaa heidät, että kotona ihan oikeasti tuetaan opiskelua. Itsellä sen verran aikaa kouluvuosista, että opitut tiedot unohtuneet ja muuttuneetkin tietotekniikan kehityksen myötä. Päivittäin laskeskelen prosentteja; kuutioita,katteita sun muita juttuja, mutta en suinkaan paperilla vaan kalkulaattorilla. Kaikki tehdään tietsikalla nykyään. Ja mitä siihen tulee, että jos on "lusikalla annettu ei voi kauhalla vaatia" (kuten eräs älykäs tuolla tuumasi) niin voin rehellisesti kertoa, että kun tätä lukihäiriötä tutkin tarkemmin, niin kyllä minussakin niitä oireita selkeästi on = suuntavaisto olematon, vasen/oikea aina tarvii miettiä etc. Silti teen vaativaa duunia, missä tarvitaan mm. kielitaitoa, matematiikkaa, tilannetajua ja hyvin pärjään.
Muita erityisiä häiriöitä ei diagnosoitu, ainoastaan erittäin vaikea lukihäiriö. (tämä ammattikasvattajalle tiedoksi).
Kukaan ei tee koskaan asioita niin hyvin ettei opettajat hakemalla hakisi niistä huomautettavaa. Oli asia mikä tahansa, aina ne virkainoiset keksii keksimällä vikaa lapsissa ja heidän vanhemmissa.
Jos haukut opettajaa, siitäkin huomautetaan että kummallisia vanhempia kun haukkuu opettajaa... ei heitä saa moittia mistään, he ovat virheettömiä - omasta mielsetään ainakin.
Mutta kyllä me moititaan, he ovat meidän alaisia ja me opettajien pomoja. Mewidän koulussa itsevaltiaat saavat palautetta siinä missä muutkin. Yksi on jo saanu loparit ja toinen on uhan alla.
Pysyisit lissuseni pois tältä palstalta pomottamasta itseäsi viisaampia.
Tässä on kysymys siitä, että miten vakuutan opettajat siitä, että kotona todellakin tuetaan oppilasta. Kyllä niihin läksyihin ihan oikeasti menee aikaa, kun et ole esim. jakokulmaa käyttänyt 20 vuoteen ja itse joudut uudestaan harjoittelemaan asian, että pystyt lasta neuvomaan. Tosiasiassa laskentamenetelmä vielä muuttunut aiemmasta, joten pakko itsekin pähkäillä, että miten tämä nyt menee.
Mutta kun kauhalla saa, niin lusikalla on hyvä ottaa... vai miten se meni
Niin. Ehkä et ole trolli.
Joka tapauksessa, ongelmia on, mikäli aikaa tehtäviin loputtomiin menee. Lapsesi olettaisi ainakin jossain määrin pysyvän kärryillä opetuksesta, vaikka lukihäiriö olemassa onkin. Päävastuu koulusta on kuitenkin siirtymässä vähitellen hänelle itselleen.
Lapsesi vaikuttaisi tarvisevan tukea koulunkäynnissään. Saako hän sitä? Jos ei saa, miksi ei? Koulun tehtävä on tukea erityistukea tarvitsevia oppilaita ja se on nykyään kirjattu lakiinkin. Vanhempi voi tukea jopa vaatia, varsinkin, jos lukihäiriö on diagnosoitu. Kai nin on tehty?
En usko, että paljastat liikaa, vaikka vastaisitkin kysymyksiini. Lukihäiriöisiä riittää Suomessa - diagnosoituja ei-diagnosoituja,
Tai sitten vain hyväksyt ettei lapsestasi koskaan tule mitään akateemista älykköä. Ei kaikista ole siihen. Lopettakaa se stressaaminen ja pelatkaa niillä korteilla mitkä on jaettu. Koittakaa saada peruskoulu jotenkin luovittua läpi ja ohjaa hänet sitten jonkin kiinnostavan alan opintoihin, siis sellaisiin joissa käytännöllisyys on arvossaan enemmän kuin kirjaviisaus. Kyllä kaikille apikka tässä maailmassa löytyy, mutta pitää vaan tavoitella oikealta suunnalta.
Oletteko lukeneet professori Maaret Castrenin lapsista? Neljällä lapsella kaikilla dysfasia ja hänelle sanottiin, että hänen lapsistaan ei koskaan tule 'mitään', mutta päinvastoin on käynyt, johtuen kai siitäkin, että hän luki kaikki koulukirjat nauhalle.
Dysfaatikon äidiltä ihan hyviä neuvoja. Lukihäiriökään tosin ei ole nykyisin enää este opiskeluille vaikka sitten akateemiselle tasolle asti. Paljon riippuu siitä, mikä lasta kiinnostaa. Motivaation avulla vaikeudet voittaa.
Niinkuin jo kerroin:erittäin vaikea lukihäiriö diagnosoitu. Tämä ei siis keittiölääkärien tekemänä vaan ihan oikean neuropsykologin vastaanotolla . Muita häiriöitä esim. tarkkaavaisuus tms. ei havaittu. (tämä erinomainen asia)
Koulussa saa tukea pienryhmässä ja laaja-alainen opettaja on pestissä. (oikein mukava ope muuten). Voinko vielä vaatia muuta koulun tukea? Nämä edelliset ovat tulleet ns. pyytämättä, mutta onko vielä mahdollisuus saada jotain lisäjuttuja, jotka olisivat lapselle avuksi ?
Lastasi tuetaan jo vähintäänkin kohtuullisessa määrin. Jos koet tarvitsevasi lisäapua, keskustele koulun kanssa. Heidän tehtävänsä on selvittää, onko syytä esim. yksilöllistää jotakin oppiainetta tai lisätä tukea muilla keinoilla.