Mikähän minulla on?

Tuntuu tutulta. Jos saan rauhassa ja verkalleen toimia, olen jopa älykäs, luova ja nokkela. Eksyn nopeasti ja liikkumien vähänkin uusissa pakoissa; suuret rakennukset ja kaupungit tuottavat vaikeuksia ja eksyn helposti. Nyt iäkkäämpäna ongelma on vain tullut selvemmin esille. Ehkäö olen saanut joitkain lieviä aivoverenkiertohäiröitä (muutaman teidänkin).
Varmaan kuulumme ihmisryhmään, joilla on lahoja, mutta aivomme toimivat hieman hitaamalla sytytyksellä. Kirjoittaessa tulee nykyään paljon virheitä ja tyylikin on tökeröä.
Kyllä se itsekkin huomaa ja hoksaa, missä tökkii, ja toiset ovat parempia. Ei me olla kaikki ruudinkeksijöitä, mutta onneksi ruuti on jo keksitty.
Sinulla on varmaan sitten joitakin vahvuuksia, joita pikaäylysillä ei ole. Jos asi on niin, niin valitse ammatti jossa saat toimia itsenäisesti ja hitaasti.

Ei vaivaa mikään. Kyse on synnynäisestä kyvykkyydestä jota voi jonkin verran harjoitella. Jos esim. kirjoitat joka päivä vastaavan jutun nettiin niin 10 vuoden päästä kirjoittaminen sujuu heittämällä.

Kuulostaa osin samalta, kun minun "oireeni". Kirjoitin tuonne ADHD-puolelle viime viikolla:

"Olen vähän alta kolmekymppinen nainen ja edelleen epäselvillä vesillä siitä, mikä todellinen diagnoosini olisi...

Olen saanut vuosituhannen alkupuolella (eli siis jo aikuisiällä) ADD-diagnoosin, mutta olen varma, että siinä ei ole kaikki. Lääkkeet meinaan eivät parantaneet tilaani ollenkaan ja aiheuttivat sivuoireita. Lisäksi tiedän joitakin ADD/ADHD-tapauksia, jotka näyttävät pärjäävän huomattavasti paremmin, kuin minä tässä elämässä. Erityisesti sosiaalisissa suhteissa.

Perus"oireitani" on se, että olen melki koko ajan ns. nollatilassa, jolloin päässäni ei pyöri oikein mitään järkevää. Lisäksi olen todella hidas ajattelemaan ja päättelemään ja useita asioita, mitä aikuisen ihmisen pitäisi tajuta, en vain hahmota. Kaverisuhteiden ylläpito on ollut minulle vaikeata yläasteelta lähtien. Kun yritän saada ystäviä, joudun usein naurunalaiseksi juurikin hitauteni ja poissaolevuuteni ja ymmärtämisvaikeuksieni takia. Blondi-sana ikävässä merkityksessään on tullut tutuksi...:(

ADD:tä minulla kuitenkin tutkittaessa ÄÖ-testeissä selvisin keskiverrosti - lahjakkaan tasoisesti. Kielellisesti olen lahjakas, jonka ansiosta olen myös päässyt yliopistolle opiskelemaan. (Opiskelu on minulla tosin todella hidasta verrattuna muihin ja tuloksetkaan eivät yllä muiden tasolle.) Ainut osuus, joka meni huonommin oli kokonaisvaltaista älykkyyttä mittaava palikkatesti (tehdään palikoista erilaisia kuvioita). Nyt olenkin siihen takertunut, että mitä, jos oikeasti olenkin jotenkin vähämielinen...!?

Onko kellään kokemuksia vastaavasta? Tai tunnetteko ketään, jolla olisi samanlaisia oireita, kuin minulla? Vertaisia olisi kiva löytää, sillä on todella masentavaa, kun ikinä ei oikein tunne sopivansa mihinkään porukkaan...:("

Yhtään tuttua sinulle?

Juu, sama juttu minulla että on vaikeaa ylläpitää kaverisuhteita.

Kärsin kyllä myös jonkin sorttisesta sosiaalisten tilanteiden pelosta, mutta se varmaan johtuu enimmäkseen juuri tuosta puheentuottamisen vaikeudesta ja ajattelun hitaudesta. En pysty kunnolla tutustumaan uusiin ihmisiin enää enkä uskalla toisten antaa tutustua minuun. Aina sitä tuntee itsensä huonommaksi toisten seurassa.

Toisaalta viihdyn ihan hyvin itseksenikin. Väsyn toisten ihmisten seurassa ja pystyn rentoutumaan vasta yksin ollessani. Ainoastaan perheenjäsenten, etenkin siskojen kanssa on oikeasti mukava olla.
Olisi kyllä mukava jos olisi muitakin joiden seurassa viihtyy.

Voisin laittaa sinulle mailia, jos laitat sposti-osoitteesi näkyviin... Minunkin on kyllä näkyvissä, jos haluat laittaa viestiä...