Lahden hullu on kirjoittanut romahduslaskureitaan kuukausitolkulla tällä palstalla. Romahduspuheita hän on lietsonut netlarissa, täällä, jippiissä ja kaikkialla, mistä häntä ei ole suljettu pois, jo vuosia. Hän on spammannut samoja uutisia tuhansia ja taas tuhansia kertoja eri foorumeille.
Selvästi hän on alkanut jo itse uskomaan romahdushumppaansa ja ollut näkevinään, kuinka pyynnit ja varsinkin toteutuneet (taksimiesten kertomien tarinoiden mukaan) hinnat ovat kevään aikana suorastaan romahtaneet. On tehty hurjia tarjouksia -97% alle pyyntien ja saatu toteutumaan -123% alle pyyntien. Kun näihin hurmoshenkisiin humppapuheisiin on ruvennut uskomaan ja saanut muutaman muunkin aivopestyä niihin, on alkanut pitämään niitä totena.
Nämä romahduspuheisiinsa uskovat (tai ainakin yksi superaktiivinen) on odottanut Tilastokeskuksen 30.07 tiedotetta kuin kuuta nousevaa; ähäkutti sittenhän näette, että toteutuneet hinnat ovat romahtaneet 5-10%, vuosineljänneksessä, vaikka pyynnit eivät olekaan laskeneet!
No nyt kävi toisin. Tilastokeskus julkaisi raporttinsa, joka puhuu karua kieltään. Kiinteistövälittäjät ovat olleet oikeassa, hinnat jatkavat nousuaan suorastaan kiihtyvään tahtiin useimmilla alueilla. Varsinkin kasvukeskuksissa ja niiden lähialueilla!
Koko maassa kerrostalojen hinnat nousivat keskimäärin 2,5% kolmessa kuukaudessa! Se on 10% vuosivauhtia!
http://www.tilastokeskus.fi/tup/tiedotteet/v2004/167asus.html
http://www.kaleva.fi/html/JTpage420051.html
http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076153365785
Selvästi hän on alkanut jo itse uskomaan romahdushumppaansa ja ollut näkevinään, kuinka pyynnit ja varsinkin toteutuneet (taksimiesten kertomien tarinoiden mukaan) hinnat ovat kevään aikana suorastaan romahtaneet. On tehty hurjia tarjouksia -97% alle pyyntien ja saatu toteutumaan -123% alle pyyntien. Kun näihin hurmoshenkisiin humppapuheisiin on ruvennut uskomaan ja saanut muutaman muunkin aivopestyä niihin, on alkanut pitämään niitä totena.
Nämä romahduspuheisiinsa uskovat (tai ainakin yksi superaktiivinen) on odottanut Tilastokeskuksen 30.07 tiedotetta kuin kuuta nousevaa; ähäkutti sittenhän näette, että toteutuneet hinnat ovat romahtaneet 5-10%, vuosineljänneksessä, vaikka pyynnit eivät olekaan laskeneet!
No nyt kävi toisin. Tilastokeskus julkaisi raporttinsa, joka puhuu karua kieltään. Kiinteistövälittäjät ovat olleet oikeassa, hinnat jatkavat nousuaan suorastaan kiihtyvään tahtiin useimmilla alueilla. Varsinkin kasvukeskuksissa ja niiden lähialueilla!
Koko maassa kerrostalojen hinnat nousivat keskimäärin 2,5% kolmessa kuukaudessa! Se on 10% vuosivauhtia!
http://www.tilastokeskus.fi/tup/tiedotteet/v2004/167asus.html
http://www.kaleva.fi/html/JTpage420051.html
http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076153365785
Vastaukset 8
Vanhimmat
Lahden mies oli joku onneton vuokralainen, kai se on nyt toiveissaan pettynyt ja hirttäny itsensä...
omien ennusteideni vastaista on ollut tämä toisen vuosineljänneksen kehitys. sinänsä tuo tilastokeskuksen julkaisema tieto ei enää yllättänyt, sillä ihan silmämääräisesti olen nyt kesällä huomannut, etteivät pyyntihinnat ole ainakaan laskeneet. tämän lisäksi tarjontaa on ollut vähän, siihen kyllä vaikuttaa lomakausikin, joten todellisen tilanteen tarjonnan suhteen näkee elo-syyskuussa.
on hyvin mahdollista, että veikkaukseni tämän vuoden hintakehityksestä ns. kusee. koska kuitenkin uskon keskiarvoon palautumiseen, en näillä hinnoilla uskalla enää ostaa. sillä alas kyllä tullaan, mitä korkeammalta, sen komeammin.
samasta syystä tein aikoinani päätöksen, ettei nokian osakkeeseen uskalla koskea, osakkeen hinnassa oli aivan liian paljon riskiä alas, mikä tämän päivän tietämyksellä osoittautuikin oikeaksi arvioksi.
ja älkää nyt tulko sanomaan, ettei asunto- ja osakemarkkinoita voi verrata. kyllä vain voi, samat lainalaisuudet pelaavat molemmilla markkinoilla. keskiarvoon palaudutaan aina jollakin aikavälillä.
lahden miehelle toivottelen jaksamisia. tällaiset kovat ajat syövät miestä, mutta kannattaa jatkaa sitkeästi valitsemallaan tiellä. vielä se uurastus palkitaan.
Annan sinulle järkevän ja hyvin perustellun neuvon.
Jos olet ostamassa asuntoa sellaiselta alueelta, jonne ei enää voi rakentaa lisää, kuten isojen kaupunkien ydinkeskustat, ja asuntojen hinnat näyttävät pitkän aikavälin käppyrässä olevan muuhun hintaindeksiin verrattuna yläkantissa, voit odottaa korjausliikettä alaspäin ja ostaa sitten.
Jos olet ostamassa asuntoa muuttotappioalueelta, Suomen tyhjenevältä maaseudulta tai jostain Pohjois-Karjalan kunnista, joiden saama yhteiskunnan tuki vähenee ja työttömyys pysyy korkeana, odota, sillä hinnat tulevat laskemaan.
Jos taas olet aikeissa asua kasvukeskusten vaikutuspiirissä, kuten uudenmaan kehyskunnissa, vertaa hintoja rakentamisen kustannuksiin. Siellä, missä vanhojen asuntojen hinnat ovat asunnon kunnosta riippuen melko lähellä uustuotannon hintoja, ei ole pelkoa suuresta hintojen noususta (mikäli siis tilaa uustuotannolle on). Näilläkin alueilla voi olla asuntoja ja asuinalueita, joiden sijainti ja ympäristö ovat parempia, mitä uustuotannolle on enää tarjolla, jolloin vanhojen hinnat voivat ylittää rakennuskustannukset. Mutta pääsääntöisesti kasvualueilla, joissa on rakentamiselle tilaa kohtuu hyvin, asettuvat hinnat rakennuskustannusten tuntumaan (tietty alle) ja hintakehitys noudattaa rakentamisen hintakehitystä. Eli ostopäätöksen voi tehdä siltä pohjalta.
Niillä osin muuttovoittoisilla kasvualueilla, esim. kehyskunnissa, joissa vanhojen asuntojen hinnat ovat vielä reilusti uustuotantoa/rakennuskustannuksia halvemmat, kannattaa toimia nopeasti, jos aikoo olla voittajien joukossa. Kasvualueilla hinnat tulevat nousemaan lähelle rakentamisen kustannuksia väistämättä. Näin käy esim. uudellamaalla n. tunnin etäisyydellä pääkaupunkiseudusta kaikkialla, ainakin asuinkeskuksissa, joissa on tarjolla kunnalliset peruspalvelut.
Vertailusi Nokian osakkeeseen ontuu siinä mielessä pahoin, että pörssiosakkeissa on usein valtavasti odotusarvoa, kun taas asuntojen hinnat ovat lukuunottamatta ydinkeskuksia, joihin ei voi enää rakentaa, sidoksissa rakennuskustannuksiin=todelliseen realiarvoon. Jos ostat kämpän jostain Vihdistä, Karkkilasta, Lohjalta, Riihimäeltä tms. kasvavalta alueelta, jonne vielä on mahdollista rakentaa l. hyviä tontteja on saatavilla, muodostuu asunnon hinta hyvin pitkälle todellisen kohteeseen sitoutuneen pääoman mukaan eli rakennuksen materiaalit ja sen rakentamiseen sitoutunut työ sekä tontin arvo. Uudellamaalla, joka on yksi Suomen muuttovoittoisia alueita, ovat hinnat monin paikoin asettuneet rakennuskustannusten määräämään tasoon, joten mitään ylihinnoittelua ei ole ilmassa.
Eli asuntojen hinnat, niiden ollessa substannisarvon tuntumassa, eivät ole verrannollisia pörssiosakkeiden hintoihin silloin, jos osakkeen hinta huitelee moninkertaisesti osakekohtaisen substanssiarvon yläpuolella.
Kirjoitat paljon asiaa. Kysyisin kuitenkin
mitkä on tällä hetkellä todelliset rak.kustannukset per neliö asuntotyypeittäin? Kerros-, rivi-, ja omakotitalot jne, niissä lienee hieman erilainen kustannusrakenne?
Miten vaikuttaa asunnon vanheneminen, onko
siihen jotain kaavaa esim.? Tunnetustihan
vanhaa pitää peruskorjata (=kustannuksia) ja
on myös olemassa tiettyjen aikakausien
tyypillisiä rakennusvirheitä yms..
Esim. jos ostaisin Vihdistä vm. -80 olevan
75 m2 rivarin, miten suhteutan sen rakennus-
kustannuksiin?
Mistä muuten päättelet että pk-seutu (tai muut
kasvukeskukset) edelleen kasvavat (=lisää
väkeä -> kehyskunnat täyttyy -> asuntojen
hinnat niissä nousevat)?
Itselläni on hieman erilainen näkemys, eli
kehyskunnissa otetaan eniten pudotusta kun
lasku joskus alkaa. Keskustoissa taas riittää
aina kiinnostuneita ostajia..
Lisäksi mielestäni ei ole suurta merkitystä
miten asunnon hinta pomppii esim. 20 lainavuoden
aikana, vaan osto- ja myyntihinnat
ratkaisevat "kannattavuuden" jos pelkkää rahaa
ajatellaan... Tässä siis toki oletuksena että
lainan hoito onnistuu ok koko ajalta.
" Kysyisin kuitenkin
mitkä on tällä hetkellä todelliset rak.kustannukset per neliö asuntotyypeittäin? Kerros-, rivi-, ja omakotitalot jne, niissä lienee hieman erilainen kustannusrakenne? "
Jos haluat tuohon selvyyttä, käytä omakotitaloissa esim. osuuspankin rakennuskustannuslaskuria, se on asiantuntijoiden ja myös rakentajien mielestä hyvin suuntaa antava eli antaa melko luotettavan ja ennen kaikkea realistisen kuvan.
Kerros- ja rivitalojen kohdalla suosittelen katsomaan rakennusliikkeiden rakentamien kohteiden hintoja ja tutustumaan samojen yhtiöiden tilinpäätöksiin, josta voi katsoa paljonko on yhtiön puhdas voitto kulujen jälkeen (yleensä muutamia prosentteja).
Siten ne selviää.
" Miten vaikuttaa asunnon vanheneminen, onko
siihen jotain kaavaa esim.? Tunnetustihan
vanhaa pitää peruskorjata (=kustannuksia) ja
on myös olemassa tiettyjen aikakausien
tyypillisiä rakennusvirheitä yms.. "
Mitään kaavaa ei voi käyttää, koska yksilöhajonta on asunnoittain suuri. Silti vanhojen asuntojen hinnat korreloivat rakennuskustannusten kanssa. Huonommat ja huonompikuntoiset maksavat esim. 50-70% uuden hinnasta, paremmat ja huippukuntoiset (esim. hyvin saneeratut) 70-95% uuden hinnasta. Kuitenkin, kun rak. kustannukset nousee, nousee myös vanhojen hinnat.
" Mistä muuten päättelet että pk-seutu (tai muut
kasvukeskukset) edelleen kasvavat (=lisää
väkeä -> kehyskunnat täyttyy -> asuntojen
hinnat niissä nousevat)? "
Se on looginen kehitys, johon vaikuttaa mm. EU:n jäsenyys. Ennen Suomen valtio tuki maaseutua ja maataloutta voimakkaammin. Nämä tuet ovat vähitellen, hyvin pitkälle EU:n myötä poistumassa ja suuret sisämarkkinat kiristävät muutenkin yritysten välistä kilpailua. Tämä johtaa väistämättä siihen, että tehokas tuotanto johtaa keskittymiin. Näinhän on käynyt kaikkialla maailmassa, missä hajautettua asumista ei tueta. Ihmiset pakkaavat pienille alueille. Tämä kehitys tulee vain voimistumaan. Kovin kauaa ei enää pohjois-karjalan kaupungit ole loistokkaammassa kunnossa kuin etelän vastaavat, koska subventiot häviää. Yritykset ja työvoiman tarve keskittyvät ja ihmisten on pakko muuttaa työn perässä.
Kehyskunnat ovat työssäkäyntialuetta ja tällä hetkellä niihin keskittyy myös teollisuutta. Esim. uudenmaan kehyskunnissa teollisuuskylät täyttyvät ja se onkin Suomen kilpailukyvyn kannalta pakollista. Yritykset ja ihmiset keskittyvät pienemmille alueille.
Kaksi kuumaa kuukautta (huhti-toukokuu) ja yksi hiljainen (kesäkuu). Trendi ei näy vielä. Kolmen kuukauden päästä näkyy. Hintojen nousu on romahtanut.
Jaa, sekä se ROMAHDUS nyt sitten onkin?
"Hintojen nousu on romahtanut"
Hyvä että tuli tääkin selväksi, vuoden ajan olen luullut ettö asuntojen hinnat ROMAHTAVAT, nyt tajusin että se onkin hintojen päälle tapahtuva nousu joka ROMAHTAA, ts. hinnat pysyvät samana. Okei. Kiitos selvennyksestä.
hyvä että selvisi ;)