usko ihmisiin on poissa. Useita vuosia kasasin särkyneen sydämeni palasia. Sanojesi jälkeen niin pahasti se oli hajalla. Toivoin, että edes yhden palasen olisit laittanut paikoilleen, edes yksi kaunis sana. Kauan siihen meni ja lopulta kasasin sen itse pala palalta.
Opetit mut varovaiseksi
Sinisilmäinen....
6503
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Hyvä,Sinä !
Juuri näin. En rikon sun palasiksi ja kun olet saanut itsesi kasaan olet valmis.
Minulle tapahtui juuri sama ja nyt olen valmis.
Miten pahasti sanoilla voikaan rikkoa. Vuosiksi! Tietävätkö nämä ihmiset edes mitä toisilleen tekevät.
Ehkä jotkut ihmiset eivät vaan tajua että sanoilla ja teoilla voi rikkoa toisen ihmisen. Toiset selviävät, toiset kantavat haavoja läpi elämänsä ja jotkut eivät selviä. Ja tietysti on niitäkin jotka tajuavat mutteivät välitä tai saavat siitä jopa sairasta tyydytystä.
Sori. : )
Niin halusin tehdä, mutta tunsin nyt jälkikäteen kierossa mielessäni, että kuinka halusinkaan pyytää anteeksi. Harhaiset käsitykset sinusta ja sinun touhuista oli kuintekin liian voimakkaat joten en sitä ikinä tehnyt. Kaikesta sain syyttää itseään, vaikka aluksi pidin sitä hänen tahtonaan ja koin hänen jättäneen. Jos hän katkeruuden takia vihaa, niin vihatkoon.
Aistin hänen katseestaan vihaa ja katkeruutta edelleen. Kai ne vanhat asiat edelleen kolkutelee takaraivoa.
Yritin vuosi sitten lähestyä, ehkäpä olisin halunnut pyytää anteeksi?