pelkkä ulkoasiainvaliokunnan hyväksyminen riittää. Ulkoasiainvaliokunnan paperit voidaan salata.
96 §
Eduskunnan osallistuminen Euroopan unionin asioiden kansalliseen valmisteluun
Eduskunta käsittelee ehdotukset sellaisiksi säädöksiksi, sopimuksiksi tai muiksi toimiksi, joista päätetään Euroopan unionissa ja jotka muutoin perustuslain mukaan kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan.
Valtioneuvoston on toimitettava kirjelmällään 1 momentissa tarkoitettu ehdotus eduskunnalle viipymättä siitä tiedon saatuaan eduskunnan kannan määrittelyä varten. Ehdotus käsitellään suuressa valiokunnassa ja yleensä yhdessä tai useammassa sille lausuntonsa antavassa muussa valiokunnassa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeva ehdotus käsitellään kuitenkin ulkoasiainvaliokunnassa. Suuri valiokunta tai ulkoasiainvaliokunta voi tarvittaessa antaa ehdotuksesta lausunnon valtioneuvostolle. Puhemiesneuvosto voi päättää tällaisen asian ottamisesta keskusteltavaksi myös täysistunnossa, jolloin eduskunta ei kuitenkaan tee päätöstä asiasta.
Valtioneuvoston on annettava asianomaisille valiokunnille tiedot asian käsittelystä Euroopan unionissa. Suurelle valiokunnalle tai ulkoasiainvaliokunnalle on ilmoitettava myös valtioneuvoston kanta asiassa.
97 §
Eduskunnan tietojensaantioikeus kansainvälisissä asioissa
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan tulee pyynnöstään ja muutoinkin tarpeen mukaan saada valtioneuvostolta selvitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevista asioista. Eduskunnan suuren valiokunnan tulee vastaavasti saada selvitys muiden asioiden valmistelusta Euroopan unionissa. Puhemiesneuvosto voi päättää selvityksen ottamisesta keskusteltavaksi täysistunnossa, jolloin eduskunta ei kuitenkaan tee päätöstä asiasta.
Pääministerin tulee antaa eduskunnalle tai sen valiokunnalle tietoja Eurooppa-neuvoston kokouksessa käsiteltävistä asioista etukäteen sekä viipymättä kokouksen jälkeen. Samoin on meneteltävä valmisteltaessa muutoksia niihin sopimuksiin, joihin Euroopan unioni perustuu.
Eduskunnan asianomainen valiokunta voi edellä tarkoitettujen selvitysten tai tietojen johdosta antaa valtioneuvostolle lausunnon.
96 §
Eduskunnan osallistuminen Euroopan unionin asioiden kansalliseen valmisteluun
Eduskunta käsittelee ehdotukset sellaisiksi säädöksiksi, sopimuksiksi tai muiksi toimiksi, joista päätetään Euroopan unionissa ja jotka muutoin perustuslain mukaan kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan.
Valtioneuvoston on toimitettava kirjelmällään 1 momentissa tarkoitettu ehdotus eduskunnalle viipymättä siitä tiedon saatuaan eduskunnan kannan määrittelyä varten. Ehdotus käsitellään suuressa valiokunnassa ja yleensä yhdessä tai useammassa sille lausuntonsa antavassa muussa valiokunnassa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeva ehdotus käsitellään kuitenkin ulkoasiainvaliokunnassa. Suuri valiokunta tai ulkoasiainvaliokunta voi tarvittaessa antaa ehdotuksesta lausunnon valtioneuvostolle. Puhemiesneuvosto voi päättää tällaisen asian ottamisesta keskusteltavaksi myös täysistunnossa, jolloin eduskunta ei kuitenkaan tee päätöstä asiasta.
Valtioneuvoston on annettava asianomaisille valiokunnille tiedot asian käsittelystä Euroopan unionissa. Suurelle valiokunnalle tai ulkoasiainvaliokunnalle on ilmoitettava myös valtioneuvoston kanta asiassa.
97 §
Eduskunnan tietojensaantioikeus kansainvälisissä asioissa
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan tulee pyynnöstään ja muutoinkin tarpeen mukaan saada valtioneuvostolta selvitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevista asioista. Eduskunnan suuren valiokunnan tulee vastaavasti saada selvitys muiden asioiden valmistelusta Euroopan unionissa. Puhemiesneuvosto voi päättää selvityksen ottamisesta keskusteltavaksi täysistunnossa, jolloin eduskunta ei kuitenkaan tee päätöstä asiasta.
Pääministerin tulee antaa eduskunnalle tai sen valiokunnalle tietoja Eurooppa-neuvoston kokouksessa käsiteltävistä asioista etukäteen sekä viipymättä kokouksen jälkeen. Samoin on meneteltävä valmisteltaessa muutoksia niihin sopimuksiin, joihin Euroopan unioni perustuu.
Eduskunnan asianomainen valiokunta voi edellä tarkoitettujen selvitysten tai tietojen johdosta antaa valtioneuvostolle lausunnon.
Vastaukset 16
Vanhimmat
jauha paskaa.
Suomen perustuslaki 1.3.2000 on kirjoitettu siten, että EU-asian käsittely eduskunna(n täysistunno)ssa nimenomaan KIELLETÄÄN ja keskustelukin on sallitua AINOASTAAN johtajien luvalla, jos he sellaisen sattuvat myöntämään.
Oikeusministeriö on jakanut Suomen perustuslain joka kotiin. Meillä se on Ulla Puolanteen "Verotus kevenee" ja piispa Huovisen "Vähä-Katekismuksen" välissä kirjahyllyssä.
sementtiin lakeines. Kyseessä on kansainvälinen sopimus, joka käsitellään samoin kuin muutkin kansainväliset sopimukset.
Luepa tarkkaan 94-95. pykälä. Siellä puhutaan sopimusta laajemmin kansainvälisestä VELVOITTEESTA, mikä tarkoittaa tietenkin sellaisia asioita, mitkä laukeavat eteen tarkemmin määrittelemättömän turvatakuun tai muun syyn vuoksi, mistä ei ole voinutkaan olla selkeää sopimusta.
EUn perustuslaki on EUssa päätettävää asiaa, minkä vuoksi EUn perustuslakia ei tarvitse tuoda eduskuntaan lainkaan, vaan ulkoasiainvaliokunta voi päättää siitä, että Suomen perustuslaki mitätöidään toissijaisena ja otetaan käyttöön EUn perustuslaki.
"Eduskunta käsittelee ehdotukset sellaisiksi säädöksiksi, sopimuksiksi tai muiksi toimiksi, joista päätetään Euroopan unionissa ja jotka muutoin perustuslain mukaan kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan."
Ulkoasiainvaliokunnan kansanedustajien ei edes tarvitse kertoa, mitä mieltä ovat olleet, koska pöytäkirjat salataan.
Tosiasiassa valtioneuvosto hallitsee ulkoasiainvaliokuntaa ja Suomea perustuslain 96. pykälän poikkeusvaltuuksin poikkeustilaa julistamatta.
"Eduskunta käsittelee ehdotukset sellaisiksi säädöksiksi, sopimuksiksi tai muiksi toimiksi, joista päätetään Euroopan unionissa ja jotka muutoin perustuslain mukaan kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan."
=> Teksti tarkoittaa sitä, että valtiopäiväjärjetys on tässä tapauksessa erilainen kuin muutoin perustuslakiin vaikuttavissa asioissa perustuslain 73. pykälän mukaan. Muutoinhan ei olisi ollut pakko kirjoittaa, että eduskunta päättää siitä, mistä eduskunnan on päätettävä ja jatkaa, ettei eduskunta päätäkään asiasta, vaan valtioneuvosto ja ulkoasiainvaliokunta kahdestaan ILMAN eduskunnan (täysistunnon) suostumusta.
Kun perustuslain 1. pykälä (Suomi on TÄYSIVALTAINEN tasavalta, perustuslain 73. pykälä (perustuslakia muutetaan samassa eduskunnassa julistamalla se kiireelliseksi 5/6 enemmistöllä tai seuraavassa eduskunnassa 2/3 enemmistöllä, jolloin eduskuntavaali on sama kuin EU-kansanäänestys) on ristiriidassa perustuslain 95. pykälän (kansainvälisen velvoitteen toimeenpano on käsiteltävä 2/3 enemmistöllä asiaa lepäämään JÄTTÄMÄTTÄ) ja 96. pykälän kanssa, missä todetaan, että eduskunta päättää sen päätettäväksi kuuluvat asiat siten, ettei eduskunta päätäkään, vaan ulkoasiainvaliokunta kahdestaan valtioneuvoston kanssa.
nimittäin 1. pykälässä, 73. pykälässä, 94. pykälässä, 95. pykälässä ja 96. pykälässä, on tietenkin selvää, että ei tarvita kuin (ammutun) Soisalo-Soinisen tai Paavo Nikulan kaltainen mato oikeuskansleriksi niin Suomi-syönti jälleen onnistuu.
Tekikö hän jotain väärää?
Prokuraattori (oikeuskansleri) Eliel Johnsson hyväksyi yleisvaltakunnallisen lainsäädännön, mikä nakersi perustuslaillisten loukkaamattomana pitämää Suomen valtiosääntöä.
Siksi hänet ammuttiin "sortovallan" puolustajana.
http://vivisimo.com/search?query=Soisalo-Soininen&v:sources=Web&x=0&y=0
vetoa?
>EUn perustuslaki on EUssa päätettävää asiaa,
>minkä vuoksi EUn perustuslakia ei tarvitse
>tuoda eduskuntaan lainkaan, vaan
mitäs mieltä?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000352&posting=22000000004142360
hänet ammuttu? Milloin ja missä?
Suomen perustuslain mitätöimiskeinot on kirjoitettu 94-96. pykäliin siksi, ettei ole uskottu monenkaan poliittisen toimittajan jaksavan lukea sinne asti.
Sisälukutaidon korvaavat mm. Antero Jyränki, Paavo Nikula, Janne Virkkunen, Seppo Tiitinen ja monet muut ammatikseen mielikuvia maalaavat.
Viimeistelyn suorittaa hyvin puoluekuritetut perustuslaki- ja ulkoasiainvaliokunnat, missä ei ole ainuttakaan opposition edustajaa mukana.
Voimme siis sanoa, että 1.3.2000 perustuslakiin sisältyy myös poikkeusvaltuutus valtioneuvostolle antaa käytännössä ulkoasiainvaliokunnan avulla maalle uusi EUn perustuslaki eduskuntaa kuulematta.
Tätä voidaan verrata Saksan hallituksen 1933 saamiin valtuuksiin hallita ilman valtiopäiviä määräajan.
http://www.genealogia.fi/genos/34/34_73.htm
Suomen perustuslain tulkinta oli käytännössä Venäjän hallituksen ja Suomen suuriruhtinas Nikolai II:n lisäksi hänen edustajansa kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin ja oikeuskanslerin tehtävää vastanneen prokuristin käsissä. Prokuristin tuli oikeuskanslerin tapaan toimia maan ylimpänä laillisena oikeusvalvojana.
Eliel Johnsson tulkitsi Suomen valtiosääntöä, Kustaa III:n hallitusmuotoa 23.8.1772 sekä 3.4.1789 yhdistys- ja vakuuskirjaa 27.3.1809 perusteella siten, että yleisvaltiollinen lainsäädäntö on ensisijainen Suomen lainsäädäntöön nähden, mikä mitätöi Suomen autonomian.
23.8.1772 hallitusmuoto
http://wikisource.org/wiki/Regeringsform_1772
http://www.const.sns.se/dokum/urkunder09_rf1772.htm
3.4.1789 yhdistys- ja vakuuskirja (Förenings- och säkerhetsakten)
http://www.const.sns.se/dokum/urkunder10_fsa1789.htm
27.3.1809 Aleksanteri I:n hallitsijanvakuutus
http://www.histdoc.net/historia/alex1.html
15.2.1899 helmikuun manifesti
http://www.histdoc.net/history/keisarik.html
Schauman ampui Suomen Senaatin portaikossa kenraalikuvernööri Bobrikovia kohti 16.6.1905, joka kuoli seuraavana päivänä saamiinsa vammoihin.
Kustaa III:n hallitusmuodosta:
http://www.kymenlaakso.net/anjalankoski_nootti.htm
http://www.teredo.net/ga_historia.html
http://www.turku.fi/kesvi/historia/silmays.html
Suomi Venäjän valtaan
http://www.turku.fi/kesvi/historia/suomi_venaja.htm
Autonomia liikkeessä
http://www.helsinki.fi/jarj/polho/polleI/autonomia.html
Ruotsin valtiosääntö 1634-1974
http://wikisource.org/wiki/Wikisource:Historiska_dokument
Helmikuun manifesti ja Sibelius
http://www.kaleva.fi/cf/juttu.cfm?j=362045
http://www.kolumbus.fi/multi.pulkkinen/Historiikki.html
Helmikuun manifesti ja eduskunta
http://www.eduskunta.fi/fakta/historia/fin/index_3.htm
Kronologiaa
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/Suomen-historia.htm
Chapter XXXII
http://www.histdoc.net/history/stefansson.html
Yhdenvertaisuuslaki
17.6.1910 / (21.6) 4.7.1910 http://www.histdoc.net/history/c1910.html
perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja olla opposition edustaja.
>Viimeistelyn suorittaa hyvin puoluekuritetut
>perustuslaki- ja ulkoasiainvaliokunnat, missä
>ei ole ainuttakaan opposition edustajaa mukana.
Voit aivan vapaasti sanoa mitä tahansa, totta se kuitenkaan ei ole.
>Voimme siis sanoa, että 1.3.2000 perustuslakiin
>sisältyy myös
Onko Suomen Natoon pian tai vuoden 2007 kansanäänestyksellä haluava "puolue" jokin oppositiopuolue eduskunnan puhemieheen nähden?
joka ei ole hallituksessa kuuluu oppositioon.
kiltimpi toivoessaan pääsevänsä SDPn kanssa edes seuraavaan hallitukseen.