KANNABIS JA PSYKOMOTORIIKKA
– kannabis on vaaraksi liikenteessä
Kaakkois-Suomen työterveyslääkärilehdessä 6.4.2001 päihdelääkäri Juha Kemppinen toteaa kannabiksen vaarallisuudesta liikenteessä mm.
Kansainväliset tieteelliset lehdet keskustelevat kannabiksen käytöstä vaikeiden sairauksien hoidossa. Näistä kirjoituksista monet päätyvät johtopäätökseen, että kannabiksen käyttö tulisi sallia kaikille.
Kannabis ei ole mieto huume
Yleisesti julkisuudessa on hellitty käsitystä, että kannabis ja sen vaikuttavin aine, Delta-9-tetrahydrokannabinoidi (THC) vaikuttaisi ihmiseen vain vähän tai ei ollenkaan. Jo yhden poltetun kannabissavukkeen jälkeinen THCn metabolia näkyy ihmiselimistössä 6 viikon ajan.
On selvää näyttöä, että varhain aloitettu kannabiksen käyttö (alle 17-vuotiaana) johtaa aivojen harmaan aineen vähenemiseen ja valkean aineen lisääntymiseen ja siten aivojen rakenteen pysyviin muutoksiin (W. Wilson et al, 2000, Brain Morphological Changes and Early Marihuana Use).
Kannabiksen käyttö heikentää lyhytaikaismuistia, uuden oppimista ja ylläpidettyä tarkkaavaisuutta (B. Phariss, 1998, Psychological and Psychiatric consequences of Cannabis).
Kannabiskokeilujen jatkamiseen vaikuttavat eniten kannabiksen farmakologiset ominaisuudet – ei sosiaalipsykologia eikä ns. onneton lapsuus (L. Bailey, 1992, Predicting Continued Use of Marihuana Among Adolescents).
Vaikutukset psykomotoriseen suorituskykyyn – esimerkkinä lentäjät
Tutkittiin kolmella koejärjestelyllä ammattilentäjien taitoa laskeutua lentokonesimulaattorilla, joka pyrki matkimaan luonnollisia olosuhteita (v.O. Leirer, Marihuana Carry-Over Effects on Psychomotor Performance, 1993).
Ensimmäisessä koejärjestelyssä 5/8 lentäjistä ei päässyt kohtuullisen sosiaalisen (10 – 20 mg THC) annoksen jälkeen ilman huumaavia aineita tehdylle suoritustasolle 24 tuntia marihuanan polttamisen jälkeen, vaikka itse arvioivat suoriutuneensa normaalisti (Yesavage et al, 1985).
Toisessa kokeessa oli yhdeksän pilottia, jotka joutuivat lentämään erilaisessa säässä (tyyni ja kohtalaisen turbulentti sää). Tutkijat päättelivät, että epätavallisissa olosuhteissa tai huomiota vaativassa äkkitilanteessa marihuanan polttaminen aiheuttaa lisääntyneen turvallisuusriskin vielä 24 tunnin jälkeenkin (monimutkainen tarkkaavaisuuden jakamistilanne eli sustained divided attention).
Kolmannessa kokeessa pilottien tuli ohjatessaan keskustella samanaikaisesti lennonjohdon kanssa. Tämä koe paljasti, että suoritukset huononivat tilastollisesti merkitsevästi jo 15 minuutin kuluttua ja vielä 24 tunnin kuluttua thc-savukkeen nauttimisesta. Psykomotorista huonontumista ei havaittu enää 48 tunnin jälkeen. Mainittakoon vielä, että ammattipilotit itse uskoivat toimineensa hyvin 24 tunnin kohdallakin.
Kannabis lisää onnettomuusriskiä
U.S. National Transportation Safety Board (2/1999) tutki 182 onnettomuutta, joissa oli osallisena 86 rekka-autoa. Onnettomuuksissa kuoli 210 ihmistä. Kolmasosalla uhreista tavattiin joko alkoholia tai muita päihteitä seuraavassa järjestyksessä: Marihuana 12,8 %, Alkoholi 12,5 % ja Kokaiini 8,5 %
C. Söderström et al (1988) tutkivat 1023 traumauhria (moottoriajoneuvoja ei-moottoriajoneuvo-onnettomuuksia). Marihuanaa löydettiin 34.7 %:ssa ja alkoholia 33,5 %:ssa tapauksia. Kannabiksen käyttö yleistyessään – puhumattakaan siitä, että kannabiksen käyttö dekriminalisoitaisiin – lisäisi liikenneonnettomuusriskiä merkittävästi.
Päihtymiskäyttäytyminen ei oikeuta väittämään päihteiden käyttöä pelkästään yksityisasiaksi, koska päihteiden käyttö yleisesti ja huumeiden käyttö erityisesti koskettaa vakavasti muitakin kuin käyttäjää itseään.
– kannabis on vaaraksi liikenteessä
Kaakkois-Suomen työterveyslääkärilehdessä 6.4.2001 päihdelääkäri Juha Kemppinen toteaa kannabiksen vaarallisuudesta liikenteessä mm.
Kansainväliset tieteelliset lehdet keskustelevat kannabiksen käytöstä vaikeiden sairauksien hoidossa. Näistä kirjoituksista monet päätyvät johtopäätökseen, että kannabiksen käyttö tulisi sallia kaikille.
Kannabis ei ole mieto huume
Yleisesti julkisuudessa on hellitty käsitystä, että kannabis ja sen vaikuttavin aine, Delta-9-tetrahydrokannabinoidi (THC) vaikuttaisi ihmiseen vain vähän tai ei ollenkaan. Jo yhden poltetun kannabissavukkeen jälkeinen THCn metabolia näkyy ihmiselimistössä 6 viikon ajan.
On selvää näyttöä, että varhain aloitettu kannabiksen käyttö (alle 17-vuotiaana) johtaa aivojen harmaan aineen vähenemiseen ja valkean aineen lisääntymiseen ja siten aivojen rakenteen pysyviin muutoksiin (W. Wilson et al, 2000, Brain Morphological Changes and Early Marihuana Use).
Kannabiksen käyttö heikentää lyhytaikaismuistia, uuden oppimista ja ylläpidettyä tarkkaavaisuutta (B. Phariss, 1998, Psychological and Psychiatric consequences of Cannabis).
Kannabiskokeilujen jatkamiseen vaikuttavat eniten kannabiksen farmakologiset ominaisuudet – ei sosiaalipsykologia eikä ns. onneton lapsuus (L. Bailey, 1992, Predicting Continued Use of Marihuana Among Adolescents).
Vaikutukset psykomotoriseen suorituskykyyn – esimerkkinä lentäjät
Tutkittiin kolmella koejärjestelyllä ammattilentäjien taitoa laskeutua lentokonesimulaattorilla, joka pyrki matkimaan luonnollisia olosuhteita (v.O. Leirer, Marihuana Carry-Over Effects on Psychomotor Performance, 1993).
Ensimmäisessä koejärjestelyssä 5/8 lentäjistä ei päässyt kohtuullisen sosiaalisen (10 – 20 mg THC) annoksen jälkeen ilman huumaavia aineita tehdylle suoritustasolle 24 tuntia marihuanan polttamisen jälkeen, vaikka itse arvioivat suoriutuneensa normaalisti (Yesavage et al, 1985).
Toisessa kokeessa oli yhdeksän pilottia, jotka joutuivat lentämään erilaisessa säässä (tyyni ja kohtalaisen turbulentti sää). Tutkijat päättelivät, että epätavallisissa olosuhteissa tai huomiota vaativassa äkkitilanteessa marihuanan polttaminen aiheuttaa lisääntyneen turvallisuusriskin vielä 24 tunnin jälkeenkin (monimutkainen tarkkaavaisuuden jakamistilanne eli sustained divided attention).
Kolmannessa kokeessa pilottien tuli ohjatessaan keskustella samanaikaisesti lennonjohdon kanssa. Tämä koe paljasti, että suoritukset huononivat tilastollisesti merkitsevästi jo 15 minuutin kuluttua ja vielä 24 tunnin kuluttua thc-savukkeen nauttimisesta. Psykomotorista huonontumista ei havaittu enää 48 tunnin jälkeen. Mainittakoon vielä, että ammattipilotit itse uskoivat toimineensa hyvin 24 tunnin kohdallakin.
Kannabis lisää onnettomuusriskiä
U.S. National Transportation Safety Board (2/1999) tutki 182 onnettomuutta, joissa oli osallisena 86 rekka-autoa. Onnettomuuksissa kuoli 210 ihmistä. Kolmasosalla uhreista tavattiin joko alkoholia tai muita päihteitä seuraavassa järjestyksessä: Marihuana 12,8 %, Alkoholi 12,5 % ja Kokaiini 8,5 %
C. Söderström et al (1988) tutkivat 1023 traumauhria (moottoriajoneuvoja ei-moottoriajoneuvo-onnettomuuksia). Marihuanaa löydettiin 34.7 %:ssa ja alkoholia 33,5 %:ssa tapauksia. Kannabiksen käyttö yleistyessään – puhumattakaan siitä, että kannabiksen käyttö dekriminalisoitaisiin – lisäisi liikenneonnettomuusriskiä merkittävästi.
Päihtymiskäyttäytyminen ei oikeuta väittämään päihteiden käyttöä pelkästään yksityisasiaksi, koska päihteiden käyttö yleisesti ja huumeiden käyttö erityisesti koskettaa vakavasti muitakin kuin käyttäjää itseään.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Vastine
Alkuperä: http://www.hamppu.net/hupu2/hupu2.html#4.4.3
MYYTTI : Kannabis tuhoaa aivoja.
SELITYS : Kannabiksen psykoaktiiviset aineet eivät aiheuta minkään aivojen osien hajoamista tai tuhoutumista (Hall & Solowij 1998). Kannabis vaikuttaa elimistössä olevien kannabisreseptorien kautta, toisin kuin esim. alkoholi, joka vaikuttaa suoraan hermosoluihin (ja myös kaikkiin muihin elimistön soluihin) kemiallisesti. Kannabisreseptoreja on ainakin kahta eri tyyppiä, joista toiset (CB1) sijaitsevat aivoissa ja sitovat psykoaktiivisia kannabinoideja ja toiset (CB2), paikantuvat perifeerisiin kudoksiin ja sitovat enemmän ei-psykoaktiivisia kannabinoideja. On totta, että kannabis muuttaa aivokemiaa päihtymyksen ajaksi, mutta tuo muutos ei ole tuhoava vaan palautuu normaaliksi päihtymyksen jälkeen.
MYYTTI : Kannabis aiheuttaa flashback-ilmiöitä.
SELITYS : Ihminen saattaa kokea jonkin asian selvinpäin erikoisena, koska on kiinnittänyt siihen erityistä huomiota kannabispäihtyneenä. Ilmiötä voidaan verrata dejavu-ilmiöön, mutta todellista flashback-efektiä ei ole olemassa.
MYYTTI : Kannabis aiheuttaa väkivaltaisuutta.
SELITYS : Tutkimukset kumoavat tämän väitteen (Abel 1977). On mahdollista että, joku yksilö on kannabispäihtyneenä väkivaltainen, mutta tämä on yksilön ominaisuus - ei kannabiksen.
MYYTTI : Kannabis varastoituu kehon rasvakudoksiin ja vaikuttaa kuukausienkin kuluttua.
SELITYS : Myytti on totta siltä osin, että kannabiksen rasvaliukoiset hajoamistuotteet (metaboliitit) varastoituvat kehoon. Tässä suhteessa kannabista voidaan verrata esimerkiksi rasvaliukoiseen D-vitamiiniin; rasvakudoksiin varastoituneet metaboliitit muuttuvat vähitellen vesiliukoisemmiksi ja poistuvat elimistöstä. Rasvakudoksesta vapautuvat psykoaktiiviset aineet esiintyvät niin pieninä pitoisuuksina, ettei niiden vaikutusta ihmiseen ole voitu mitata - psykoaktiivisesti vaikuttavat määrät kannabisyhdisteitä näkyisivät tehdyissä tutkimuksissa.
MYYTTI : Kannabiksen kerta-annos vaikuttaa jopa viikkoja.
SELITYS : Kannabispäihtymyksen kesto riippuu annoksesta ja nautintatavasta; poltettuna kannabis vaikuttaa tyypillisesti 1-4 tuntia, syötynä vaikutukset voivat kestää pidempäänkin. Kannabiksen vaikuttavat ainesosat - THC ja CDB - kuitenkin hajoavat tai varastoituvat kehon rasvaan varsin nopeasti. Kannabiksen hajoamistuotteet eivät ole psykoaktiivisia, ja kuten edellisessä myytissä todettiin, ei rasvaan varastoitunut psykoaktiivinen aine vaikuta. Myytti on syntynyt siitä, että kannabiksen hajoamistuotteet voidaan testata vielä viikkojenkin jälkeen, vaikka varsinainen päihtymys on kadonnut aikapäivää sitten.
MYYTTI : Kannabiksen käyttäminen johtaa muiden huumeiden käyttöön.
SELITYS : Kannabiksen fyysisistä tai henkisistä vaikutuksista mikään ei johda toisten huumeiden kokeilemiseen. Sen sijaan yksilön omat motiivit saattavat saada pontta kannabiksen kokeilemisesta. Suurin ongelma on siinä, että kannabis on laitonta. Huumekauppiaalle on kannattavampaa tyrkyttää muita aineita kuin kannabista, sillä kannabiksen riippuvuuspotentiaali on alhainen, mutta esimerkiksi heroiinin riippuvuuspotentiaali on hyvin korkea. Nämä ongelmat ovat sosiaalisia ja lainsäädännöllisiä, eivätkä ne aiheudu kannabiksen vaikutuksista. Ongelma voitaisiin ainakin osittain ratkaista erottamalla esimerkiksi Hollannin tapaan kannabismarkkinat kovien huumeiden markkinoista.
MYYTTI : Kannabis on huume.
SELITYS : Tyypillisesti huumeina pidettyjen aineiden ominaisuuksiksi lasketaan korkea addiktiopotentiaali, kallis hinta, laittomuus, käyttäjien todellisuuspakoisuus ja syrjäytyminen, vahva kytkös ammattirikollisuuteen ja väkivalta, sekä aineesta johtuvat kuolemat ja riippuvaisten tekemät rikokset. Kannabiksen ominaisuuksista "huumeen" kriteerit täyttävät lähinnä laittomuus, ja jossain tapauksissa kytkös ammattirikollisuuteen - nämäkin ovat yksinomaan lainsäädännöllisiä ominaisuuksia. Esimerkiksi alkoholi täyttää huomattavasti enemmän kohtia "huume-kriteerilistalta" kuin kannabis. Vaikutuksia tarkasteltaessa kannabiksesta olisi parempi puhua päihteenä kuin huumeena.
Lähdeluettelo
Abel, E. : The relationship between cannabis and violence: A review. Psychological Bulletin 84 (1977) , 193-211.
Adams, I. & Martin, B. : Cannabis: Pharmacology and toxicology in animals and humans. Addiction 91 (1996) , 1585-1614.
English, D. & Hulse, G. : Maternal cannabis use and birth weight: A meta-analysis. Addiction 92 (1997) , 1553- 1560.
Hall, W. & Solowij, N. : Adverse effects of cannabis. Lancet 352 (1998) , 1611-1616.
Heishman, S. & Arasteh, K. & Stitzer, M. : Comparative effects of alcohol and marijuana on mood, memory and performance. Pharmacology, Biochemistry and Behavior 58 (1997) , 93-101.
Kiianmaa, K. & Hyytiä, P. : Päihteiden vaikutusten neurobiologinen perusta. Teoksessa: Salaspuro, M. & Kiianmaa, K. & Seppä, K. (toim. ) : Päihdelääketiede. Helsinki: Duodecim, 1998.
Kurzthaler, I. & Hummer, M. & Miller, C. & Sperner- Unterweger, B. & Günther, V. & Wechdorn, H. & Battista, H. -J. & Fleischhacker, W. : Effect of cannabis use on cognitive functions and driving ability. Journal of Clinical Psychiatry 60 (1999) , 395-399.
Lyketsos, C. & Garrett, E. & Liang, K. -Y. & Anthony, J. : Cannabis use and cognitive decline in persons under 65 years of age. American Journal of Epidemiology 149 (1999) , 794-800.
Tien, A. & Anthony, J. : Epidemiological analysis of alcohol and drug use as risk factors for psychotic experiences. Journal of Nervous and Mental Disease 178 (1990) , 473-480.
näyttää olevan copypaste miehiä... sitä se kannbis tekee...
Ja toisin kuin alkuperäinen lähettäjä, Äijä myös laittaa lähdelinkin. Sitä se kannabis teettää.
ettet asu naapurissani. Täällä kyllä on kylällä yks mies joka muun kaupanteon ohessa tekee jotain kamakauppaa. Ootan vaan koko ajan koska se jää kiinni. Paikallinen nuoriso on joutunut sen koukuun. Tiedetään että monet asuntomuurrot on sen aikaansaamia joskaan ei ite tekemiä. Tietenkään. Kyl kai poliisitkin sen tietää mut pitäs saaha näyttöö.
Mistä päättelet minun olevan diileri?
Välillä tuntuu oikeasti siltä että koitan kirjoittaa suomeksi tekstiä ihmisille jotka puhuvat ugandaa.
Omaan käsitykseeni moraalista ei kuulu myyminen, eikä liioin alaikäisten kokeiluiden tukeminen.
En pidä lainkaan siitä että nimimerkistä "Naapurin äijä" koitetaan tehdä jotain saatanan reinkarnaatiota joka syöttää vauvoille tuttipullossa kannabiskaakaota.
Näistä asioista EI VOI puhua olemalla puhumatta niistä!
Naapurin äijä
kannabismyönteinen
h u u m e v a s t a i n e n
Elämä itsessään on jo aikamoinen riskitekijä -kuolleisuus on vielä tänäkin korkean teknologian päivänä 100%. No, ehkä tulevaisuudessa tähänkin saadaan muutos.
Jos eläisimme kuunnellen tutkimuksia joissa on todettu vähän joka toisen inhimillisen toiminnan heikentävän mahdollisuuksia elää hyvin vanhaksi, emme grillaisi kesäisin makkaraa, emme söisi ranskanperunoita, emme puhuisi kännykkään, emme joisi yli kahta annosta alkoholia päivässä noin muutamia mainitakseni.
Tottahan on, että jos uskottaisiin kaikkiin terveyttä koskeviin tutkimuksiin ja elettäisiin niiden oppien mukaan, niin elämä olisi pelkkää riskien arviointia.
Esim. Grillaisinko kyljyksiä illalla? Ei taida kannattaa, niistä saa karsinogeenejä ja pahaa rasvaa, joka lihottaa ja aiheuttaa verisuoni-tauteja. Toisaalta lihaa pitää syödä proteiinin takia. Entäpä mitä laittaisi leivän päälle? margariiniako? Ei, se sisältää ihmisen ruuansulatukselle haitallisia lisäaineita (esim muovia?!? älkää kysykö miksi, mutta niin ne ruotsalaiset väittää) No entäpä voi? Ai ai, se on pahaksi sydämmelle...
Totta puhut kuomaseni. Ilmankos Vietnamin sotakin aikoinaan meni vituiks, kun kaikki pilotit lussutti heinää!
Lääketieteellisten tutkimusten valossa lähestulkoon mikä tahansa nautintoaine voidaan kvalitatiivisella otannalla saada näyttämään kuolettavalta myrkyltä. Esim kristillisdemokraattinen ystävämme, tohtorismies Pekka Reinikainen on jo vuosia esittänyt alkoholinvastaista argumentaatiotaan, jonka perusteella voi vain ihmetellä miten voi olla hengissä yhden grogilasillisen jälkeen, jne...
Olen poltellut kannabista säännöllisesti 25 vuotta ja maltillisesti ottanut viinaakin välillä, mutta eipä mieleeni ole juolahtanut etukenossa paasata kenellekään kummankaan päihteen edullisista vaikutuksista. Autoilen kyllä, mutta vasta psykomotorisiin toimintoihin vaikuttavien aineosien poistuttua elimistöstäni. Tämä tapahtuu n 6 tunnin kuluttua jointin pottamisen jälkeen (antidoping toimikunnan pj Tri Seppänen).Turvallista matkaa!
Marijuana Shows No Adverse Impact On Driving Performance, Study Says
http://www.norml.org/index.cfm?Group_ID=5920
"The results showed that for those who had smoked ... cannabis: 80 percent demonstrated superior reaction times; 60 percent finished a lap faster; 70 percent experienced a lower number of collisions; 60 percent reached a higher level in the game," the Evening News reported.
In head to head match-ups versus non-users, cannabis users performed better in eight out of ten match-ups. However, when the dosage was increased to the equivalent of two marijuana cigarettes, non-users won the majority of one-on-one contests.