Että näin,

Perusturvalupaus

Hallitus lupasi parantaa pienituloisten perusturvaa 100 eurolla kuukaudessa. Käytännössä moni sai kuitenkin vain 25 euron korotuksen ja osa ei mitään. Lisäksi hallitus otti toisella kädellä pois vielä enemmän nostamalla arvonlisäveroja ja leikkaamalla kuntien palvelujen rahoitusta.

Kuntien palveluja leikataan

Hallitusohjelmassa luvattiin ”turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut koko maassa”. Jo samassa ohjelmassa hallituspuolueet sopivat kuitenkin, että kuntien valtionosuuksia leikataan 631 miljoonaa euroa, opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia 100 miljoonaa ja yhteisövero-osuuksia noin 260 miljoonaa. Keväällä hallitus päätti menokehyksissä leikata kunnilta ensi vuoden alusta vielä lisää 580 miljoonaa.

Rahoitusta leikkaamalla ja kuntia velvoittavilla kriteereillä hallitus ajaa nykyisten 336 kunnan yhdistämistä 70:een – asukkaiden ja kuntien vastustuksesta piittaamatta. Vielä rajumpaan lähipalvelujen karsimiseen tähtää valmisteilla oleva pakkolaki, jolla sosiaali- ja terveyspalvelut siirretään 25 – 37 sote-alueelle.

Työllisyys

Vaikka työllisyysnäkymät heikkenivät, leikkasi hallitus tämän vuoden budjetissa työllisyysrahoista 50 miljoonaa. Samaan aikaan se on antanut vapaat kädet Nokialle ja muille suuryhtiöille työntekijöiden irtisanomisiin. Kuntauudistuksen yhteydessä aiotaan lopettaa myös kunnista yli 40 000 työpaikkaa.

Mitään ohjelmaa laman torjumiseksi hallituksella ei ole, päinvastoin se pahentaa tilannetta julkisia menoja leikkaamalla ja reaalipalkkoja alentavalla tupo-linjalla. Nuorille luvataan ”yhteiskuntatakuu”, mutta ei kunnollista työtä kunnon palkalla.

Eläkeikä ja vanhuspalvelut

SDP julisti yhdeksi hallitusneuvottelujen kynnyskysymykseksi sen, että eläkeikää ei nosteta. Ei kulunut kuin yhdeksän kuukautta ja hallitus sopi työmarkkinajärjestöjen kanssa eläkeiän nostamisesta. Ensivaiheessa nostetaan eläkeputken ja osa-aikaeläkkeen ikärajoja ja lopetetaan varhennettu vanhuuseläke. Lisäksi on sovittu jatkovalmistelu eläkeiän nostamisesta.

Vanhuspalvelulain pääkysymys piti SDP:n ja VAS:n vaaliohjelmien mukaan olla sitovien normien saaminen henkilöstömitoituksista. Nyt hallitus tekee lakia, jossa ei ole sitovia normeja.

Kohti tasaveroa

Hallitus on lisännyt ns. tasaverojen osuutta nostamalla välillisiä veroja ja ajamalla kunnat nostamaan kunnallisveroja. Näillä raskaimmin pienituloisiin kohdistuvilla veroratkaisuilla kerätään lisää veroja kymmenen kertaa enemmän kuin lievällä pääomatulojen verotuksen tiukentamisella.

EU:n talouskuri

VAS esiintyi vielä ennen vaaleja Kreikan, Portugalin ja Irlannin EU-tukipaketteja ja niihin kuuluvia julkisten menojen leikkausohjelmia vastaan. SDP edellytti sijoittajien vastuuta. Mutta hallituksessa puolueet ovat mukana vaatimassa vaikeuksissa olevilta mailta entistä rajumpaa julkisten palvelujen, työpaikkojen ja sosiaaliturvan leikkaamista sekä yksityistämistoimia. Sijoittajavastuun sijasta on siirretty pankkien ja sijoittajien riskejä eurooppalaisten veronmaksajien kannettavaksi.

Hallitusvasemmisto on sitoutunut EU:n talouskurisopimukseen, jolla siirretään osa jäsenmaiden talouspoliittisesta ja budjettivallasta demokratian ulkopuolelle, EU-komissiolle ja Euroopan vakausmekanismin hallintoneuvostolle. Sopimuksen velvoitteet rajoittavat mahdollisuuksia suhdannepolitiikkaan ja luovat automaattisen menoleikkurin.

Esimerkiksi VAS:n edustajat hallituksessa ja eduskunnassa eivät ole edes esittäneet muutoksia näihin ratkaisuihin, joita Euroopan vasemmisto ja ammatillinen yhteisjärjestö vastustavat.

Missä vasemmiston strategia?

Politiikan suunnan muuttamisen ja uudistusten sijasta SDP:n ja VAS:n hallitukseen osallistumisen perusteluista on jäänyt jäljelle lähinnä hokema siitä, että ”on parempi vaikuttaa hallituksessa kuin ruikuttaa oppositiossa”. Käytännössä hallitukseen osallistuminen on kuitenkin muuttanut SDP:n ja erityisesti VAS:n linjaa kokoomuksen, EU:n ja finanssimarkkinoiden asettamiin raamien mukaiseksi.

Isot rakenteelliset ratkaisut, kuten sitoutuminen julkisten menojen leikkaamiseen, EU:n talouskurisopimuksiin ja kuntien palvelujen keskittämiseen, määräävät hallituksen linjan ja vievät tilan uudistuspolitiikalta. Hallitusvasemmisto ”etenee” tappiosta toiseen
4<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Vasemmiston edustajien motiivi hallituksessa oloon on hallituksessa olo - ministerin titteli, Audi-kyydit, suuri palkka yms. Niillä ei ole edellytyksiä ministerin virkaan, mutta niistä on kiva leikkiä ministeriä, sama se miten muilla menee.

Äänestä

Ihan hyvä ja analyyttinen kirjoitus. Jotakuinkin myös totuudenmukainen kuvaus tapahtuneesta.

Äänestä

Kannattaisi jokaisen joka aikoo äänestää vasemmistoa lukea läpi.. ja miettiä sitten toisen kerran!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Totuudentorvi kirjoitti:

Perusturvalupaus

Hallitus lupasi parantaa pienituloisten perusturvaa 100 eurolla kuukaudessa. Käytännössä moni sai kuitenkin vain 25 euron korotuksen ja osa ei mitään. Lisäksi hallitus otti toisella kädellä pois vielä enemmän nostamalla arvonlisäveroja ja leikkaamalla kuntien palvelujen rahoitusta.

Kuntien palveluja leikataan

Hallitusohjelmassa luvattiin ”turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut koko maassa”. Jo samassa ohjelmassa hallituspuolueet sopivat kuitenkin, että kuntien valtionosuuksia leikataan 631 miljoonaa euroa, opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia 100 miljoonaa ja yhteisövero-osuuksia noin 260 miljoonaa. Keväällä hallitus päätti menokehyksissä leikata kunnilta ensi vuoden alusta vielä lisää 580 miljoonaa.

Rahoitusta leikkaamalla ja kuntia velvoittavilla kriteereillä hallitus ajaa nykyisten 336 kunnan yhdistämistä 70:een – asukkaiden ja kuntien vastustuksesta piittaamatta. Vielä rajumpaan lähipalvelujen karsimiseen tähtää valmisteilla oleva pakkolaki, jolla sosiaali- ja terveyspalvelut siirretään 25 – 37 sote-alueelle.

Työllisyys

Vaikka työllisyysnäkymät heikkenivät, leikkasi hallitus tämän vuoden budjetissa työllisyysrahoista 50 miljoonaa. Samaan aikaan se on antanut vapaat kädet Nokialle ja muille suuryhtiöille työntekijöiden irtisanomisiin. Kuntauudistuksen yhteydessä aiotaan lopettaa myös kunnista yli 40 000 työpaikkaa.

Mitään ohjelmaa laman torjumiseksi hallituksella ei ole, päinvastoin se pahentaa tilannetta julkisia menoja leikkaamalla ja reaalipalkkoja alentavalla tupo-linjalla. Nuorille luvataan ”yhteiskuntatakuu”, mutta ei kunnollista työtä kunnon palkalla.

Eläkeikä ja vanhuspalvelut

SDP julisti yhdeksi hallitusneuvottelujen kynnyskysymykseksi sen, että eläkeikää ei nosteta. Ei kulunut kuin yhdeksän kuukautta ja hallitus sopi työmarkkinajärjestöjen kanssa eläkeiän nostamisesta. Ensivaiheessa nostetaan eläkeputken ja osa-aikaeläkkeen ikärajoja ja lopetetaan varhennettu vanhuuseläke. Lisäksi on sovittu jatkovalmistelu eläkeiän nostamisesta.

Vanhuspalvelulain pääkysymys piti SDP:n ja VAS:n vaaliohjelmien mukaan olla sitovien normien saaminen henkilöstömitoituksista. Nyt hallitus tekee lakia, jossa ei ole sitovia normeja.

Kohti tasaveroa

Hallitus on lisännyt ns. tasaverojen osuutta nostamalla välillisiä veroja ja ajamalla kunnat nostamaan kunnallisveroja. Näillä raskaimmin pienituloisiin kohdistuvilla veroratkaisuilla kerätään lisää veroja kymmenen kertaa enemmän kuin lievällä pääomatulojen verotuksen tiukentamisella.

EU:n talouskuri

VAS esiintyi vielä ennen vaaleja Kreikan, Portugalin ja Irlannin EU-tukipaketteja ja niihin kuuluvia julkisten menojen leikkausohjelmia vastaan. SDP edellytti sijoittajien vastuuta. Mutta hallituksessa puolueet ovat mukana vaatimassa vaikeuksissa olevilta mailta entistä rajumpaa julkisten palvelujen, työpaikkojen ja sosiaaliturvan leikkaamista sekä yksityistämistoimia. Sijoittajavastuun sijasta on siirretty pankkien ja sijoittajien riskejä eurooppalaisten veronmaksajien kannettavaksi.

Hallitusvasemmisto on sitoutunut EU:n talouskurisopimukseen, jolla siirretään osa jäsenmaiden talouspoliittisesta ja budjettivallasta demokratian ulkopuolelle, EU-komissiolle ja Euroopan vakausmekanismin hallintoneuvostolle. Sopimuksen velvoitteet rajoittavat mahdollisuuksia suhdannepolitiikkaan ja luovat automaattisen menoleikkurin.

Esimerkiksi VAS:n edustajat hallituksessa ja eduskunnassa eivät ole edes esittäneet muutoksia näihin ratkaisuihin, joita Euroopan vasemmisto ja ammatillinen yhteisjärjestö vastustavat.

Missä vasemmiston strategia?

Politiikan suunnan muuttamisen ja uudistusten sijasta SDP:n ja VAS:n hallitukseen osallistumisen perusteluista on jäänyt jäljelle lähinnä hokema siitä, että ”on parempi vaikuttaa hallituksessa kuin ruikuttaa oppositiossa”. Käytännössä hallitukseen osallistuminen on kuitenkin muuttanut SDP:n ja erityisesti VAS:n linjaa kokoomuksen, EU:n ja finanssimarkkinoiden asettamiin raamien mukaiseksi.

Isot rakenteelliset ratkaisut, kuten sitoutuminen julkisten menojen leikkaamiseen, EU:n talouskurisopimuksiin ja kuntien palvelujen keskittämiseen, määräävät hallituksen linjan ja vievät tilan uudistuspolitiikalta. Hallitusvasemmisto ”etenee” tappiosta toiseen

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu