Hei,
onko kellaan kokemuksia X-342:sista? Pituisekseen vaikuttaa varsin kevyeltä ja varalaitaa ei ole nimeksikään. Onko tämä ihan skabari, vai enemmän kuitenkin matkaveneeksi suunniteltu.
http://sailboatdata.com/viewrecord.asp?class_id=1305
onko kellaan kokemuksia X-342:sista? Pituisekseen vaikuttaa varsin kevyeltä ja varalaitaa ei ole nimeksikään. Onko tämä ihan skabari, vai enemmän kuitenkin matkaveneeksi suunniteltu.
http://sailboatdata.com/viewrecord.asp?class_id=1305
Vastaukset 20
Vanhimmat
Ihan tarpeeksi on massaa ja eikä purjealakaan ole päätä huimaava. GPH 659.4, eli on niitä nopeampia tuon pituisia.
http://www.avomeripurjehtijat.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=551&Itemid=174
Matkavene siis on x-342 eikä mikään herkkä raaseri.
Muttei Bavariakaan? (provo)
Löytyisikö tästä vähän lisää tietoja. Varalaita näyttää todella matalalta ja sisätilat aika ahtailta - onko varalaita poikkeuksellisen matala, vai valehteleeko kuvat? Miten asuttavuus onko tämä matkapurjehduksessa ihan ok?
Korkean varalaidan lisätila on monissa veneissä jäänyt hukkatilaksi, esim. kaapistot eivät yllä ylös asti. Tuo lisätila on vain silmiä varten, sisänäkymä tuntuu näin avaralta. Turhasta korkeasta varalaidasta on pelkästään harmia. Tuuli tarttuu siihen herkemmin huonontaen purjehdusominaisuuksia ja vaikeuttaen satamamanööverejä.
Varalaidat ja sisätilat verrattuna mihin? X:ssä ja IOR-veneissä on matala varalaita. Varalaidat ovat kaikissa kuitenkin kasvaneet jatkuvasti. X-342:n varalaita on suurempi kuin X-99:n, mutta pienempi kuin X-332:n, nykyisestä X-34:stä puhumattakaan.
X-342 pohjautuu pitkälti 80-luvun IOR 3/4-tonnariin, kuten niin moni muukin tuon aikakauden vene. Se ei kuitenkaan ole IOR-kisavene koskaan ollut.
Korkealla tai matalalla varalaidalla on mitalin toinenkin puoli. Dufourissani on aika korkea, jota esteettisistä syistä piiloitellaan raidoilla ja maalaamalla myrkky korkealle. Broutsissa tai vastaavassa tilanteessa leen puolelta sittlåda täyttyy vedellä. Joskus iso aalto tulee kryssissäkin leestä "sisään". Tavaksi on tullut asentaa moottorin mittaritaulut niin matalalle (vrt X-veneet), että ne jäävät hetkeksi veden alle. Muutaman vuoden vanhana vesitiiviys on kyseenalainen. Volvon taulu kaikessa yksinkertaisuudessaan maksaa n.1000€, mikä on aika hurja hinta muutamasta nappulasta. Eli ottaisin cruiseriin vieläkin korkeamman laidan. Lisäbonuksena saisi kuivemman veneen kryssissä, mahdollisuuden esim. hyvään pilottibunkkaan ja tietenkin pienessä korkealaitaisessa muutenkin sisätilat ovat avarat eikä vain näennäisesti. Kun purjehdin Pohjosmaisella 22:lla leen kansi veden alla niin Folkkari oli niin korkealaitainen, että jotkut kutsuivat "lautatapuliksi". Laitakorkeus on koko ajan kasvanut ja varmaan kehitys kehittyy edelleenkin.
Hupsista vaan, kyllä saa olla varsin erikoinen aalto joka iskee perästä reippaasti kapenevan 80-luvun konstruktion istumalaatikkoon, varsinkin kun siinä on huikean korkeat sarjat kuten 342:ssa. Nykyiset silitysraudat saavat varmasti ihan toisella tavalla vettä sisäänsä. Tuli juuri 30v täyteen pikku ja isosiskolla ja vielä kertaakaan eivät ole housut laatikossa kastuneet. Mitenköhän on mahdollista, että tuon ajan Xsissä on korkeampi seisomakorkeus kuin uusissa? Taitavat nyt mennä ketka ja varalaita vähän sekaisin, keulahan on yleensä se terävä pää... Se kyllä kastuu, perä (se tylpempi) ei.
Samaa mieltä kuin nimim. X. Toisaalta se housujen kastuminen (ulkopuolelta) on olosuhteista kiinni. Kaikissa veneissä kastuu, kun keli kovenee tarpeeksi.
En lainkaan usko seppomartin ajatukseeen, että laitakorkeudet jatkaisivat yhä kasvuaan ja että laitakorkeuden kasvattamisesta olisi pelkkää hyötyä. Mitä korkeampi laita sitä isompi tuulipinta.
On muuten ollut elämys päästä gastiksi "ikivanhaan" matalalaitaiseen Swan 36:een. Siinä, jos missään, on avomeriveneeksi matala laitakorkeus ja silti kyseessä on erinomainen kryssivene - kovassa avomerikryssissä ihan yhtä märkä kuin muutkin, mutta ei tarvetta kisan keskeyttämiseen ja ihan hyvä nukkua salongissa vesilinjan alapuolella olevissa meripunkissa.
Korkealla olevat "pilottipunkat" eivät ole mukavampia, vaan niiden tarkoitus on hyödyntää vapaavuorolla nukkuvan miehistön paino luuvartille. Mitä korkeammalla punkka sitä enemmän g-voimia. Käytännössä pilottipunkasta on matkapurjehduksilla eniten hyötyä vaatehyllynä. Ilmankin pilottipunkkia pärjää.
Mukavin paikka merenkäynnissä nukkumiseen on keskiveneessä mahdollisimman alhaalla, korkealaitaisessa ja riittävän kapeassa meripunkassa. Kunnollisten meripunkkien puuttuessa joissain veneissä jouduttiin/joudutaan nukkumaan salongin turkilla. Sekin oli kovassa merenkäynnissä mukavampi nukkumispaikka kuin keulan tai perän leveät tuplapunkat.
Seppomartti on aivan oikeassa siinä, että moottorin mittaritaulut kärsivät suolavedestä (vaikka eivät joutuisi veden alle). Venetyypistä riippumatta paras paikka olisi ruffin suojassa eikä avotilassa, jos puhutaan rankasta avomerikäytöstä eikä saaristoretkeilystä.
Ei taida korkea varalaita itsessään vielä taata kuivaa avotilaa, vaan muutkin asiat vaikuttavat. HR 29:n kanssa ei ole vielä kertaakaan avotilaan tullut aalto sisään, vaikka varalaita on nykyveneisiin nähden matala keskellä venettä, nousee tosin reilusti keulaa kohti. Sivukansi on ollut lähes kokonaan vedenalla, mutta korkeat avotilan reunukset pitivät silloinkin meriveden loitolla. Perästa kapeneva runko yhdessä kunnon avotilan reunusten kanssa vaikuttaisi olevan hyvä yhdistelmä tässä suhteessa.
Syvärunkoisessa veneess lattiataso saadaan matalalle, joten seisomakorkeus saavutetaan pienemmällä ruffin/varalaidan korkeudella.
Kahdessa veneessä olen kokenut tilanteen, jossa vettä tulee leen puolelta istumalaatikkoon, 6 mR:ssä ja Tema 6:ssa. Muissa ei, vaikka kansi kastuisi ruffin reunaa myöden ja tuulta 20 m/s. Luun puolelta kyllä sitten lentää vaikka tynnyrikaupalla, eikä siihen juuri varalaita auta. Perän puolelta voi myös saada murtuvasta aallosta isolla merellä tonnin vettä niskaansa, eikä siihenkään varalaita auta.
Matalalla oleva meripunkka saattaa olla vielä hivenen mukavampi kuin ylhäällä oleva. Mun veneessä on ne loma-ajan vaatehyllyt, mutta kisassa miehistö toistuvasti kiittelee niiden mukavuutta ja toimivuutta kelissä. Vanhoissa S&S-konstruktioissa pilottipunkat oli aivan vakiona ja kovin tyytyväinen olen, kun mullakin sellaiset on, vaikkei S&S-designia olekaan. Nukkumapaikalle on paljon oleellisempaa, että se sijaitsee keskiveneessä ja että siellä varmasti pysyy. Veneen peräkin käy, jos ei tartte sillä tuplapunkalla puolukan lailla pyöriä, eikä putoilla reunalta.
Jos et ole kastellut housujasi eikä sittlådaan ole tullut vettä niin sitten se on vielä edessä ja tarvitset purjehduskokemuksia lisää. Vettä olen saanut sisään useamman kerran leen puolelta paitsi laidan yli niin myös takahytin, veskin ja pentterin ikkunoista eikä silloin ole kyse roiskeista. Ikkunat ovat pari metriä vedenpinnan yläpuolella satamassa. Ei varalaidan korkeudella venettä kuivaksi saa mutta saattaa vähän enemmän helpottaa kuin mitä tuulenvastuksen lisääntyminen veden pinnalla korkeudella haittaa.
Olen sen verran enemmän ja pitempään purjehtinut kuin "X", että olen havainnut kummassa päässä veneessä on keula. Näillä palstoilla pyritään aivan liikaa leimaamaan erilaisia mielipiteitä esittävät tietämättömiksi, vajaaälyisiksi ja kokemattomiksi sekä korostetaan omaa erinomaista kokeneisuutta. Sehän on vain positiivinen asia, ettei ole olemassa yhtä totuutta mutta kielenkäyttöä sopisi siistiä.
Tiedän kaikki suomalaiset X-veneiden omistajat vuosilta 1982-1985 ja yhdelläkään ei ole ollut koko ajan tai enää Xää. Seppomartti: sinua ei ole! Jotta merivartiosto ei joutuisi hakemaan sinua mereltä, suosittelisin kyljellään purjehtiessa pitämään ikkunat kiinni ja/tai tiivistämään ne ihan turvallisuutesi takia. Henkilöksi joka moittii muiden kirjoituksia seppomartti on ihmeen taitava tietämään muiden purjehduskokemuksen pituuden ja määrän. Nyt kun seppomartti on päässyt kuivapurjehdusoppikirjassaan keula-peräluvun loppuun, hän voisi hypätä tutkimaan purjeiden skuuttauksen ja kallistuskulman välisiä yhtälöitä. Broachit, tavalliset ja kiinalaiset, tulevat sitten laajemmassa oppimäärässä.
Mun veneissä on ollut korkean varalaidan sijaan leveät sivukannet ja se on ollut tietoinen valinta. Se suojaa varalaitaa paljon paremmin leestä sisään pyrkivältä vedeltä. Uusissa cruisereissa taas tiloja on maksimoitu sivukannesta tinkien. Joissain isommissakaan sinne ei ole jätetty edes kengän leveyttä.
Mutta sitten on iso osa purjehtijoita jotka eivät suostu käkkimään avotilan penkeillä selkänojaan nojaten, eihän sieltä edes näe mitään. Meidän avotiloissa ei ole selkänojan selkänojaa, paitsi kaiteet. Eikä myöskään penkkejä, kannen reunalla on paras paikka istua.
Purjehdusvaatteet on keksitty.
http://www.youtube.com/watch?v=MVHW3wtX--s&feature=related
"sisätilat aika ahtailta...Miten asuttavuus "
Purjeveneellä on mittaa noin 50 jalkaa, jotta sisätilat edes jotenkin kilpailisi 20m2 mummonmökin kanssa. Siispä jos purjeveneen sisätilojen koko on merkittävä aspekti, kannattaa vakavasti harkita kesämökin hankintaa tai pysyä kotona.
En välitä jatkaa tämän jälkeen X:n tyylillä. "Kuivapurjehdusoppikirjan selaamisen" sijaan olen viimeisen vuoden kuluessa purjehtinut avomerellä 11500mailia ja ennen vuoden loppua on 4000 edessä- Inscallah. Veneen olen omistanut 1962 lähtien. Työssä käyvän on vaikea purjehtia enempää mutta kuivapurjehtijaksi moittiminen ehkä ei kuitenkaan ole kohtuulllista.
Ehkä nyt kuitenkaan ap kysyjä ole lähdössä X-342 veneellä tykittämään 11900 mpk:ta vuodessa valtamerelle. Suomalainen palsta, suomalaiset vedet ja tuulet. Itämeri on järvi.
X-342 mallia rakennettiin 1988-2004 yhteensä 105 kpl eli kohtalaisen suosittu vene. Se oli "kesytetty" jatkumo X-Yachtsin menestyksekkäästä X-102 ja X-3/4 ton sarjasta, mutta kuitenkin luonteeltaan "sporttinen matkavene" veistämön tapaan. Vene-lehti koepurjehti sen 18 m/s tuulessa ja kiitti sen kovan tuulen ominaisuuksia.
Varalaita on nykymittapuun mukaan hieman matala, mutta korkeat roiskereunat aivan varmasti pitävät aallot poissa avotilasta. Satamassa veneen pienempi tuulipinta jopa helpottaa manöövereita kovalla tuulella verrattuna "asuntovaunuihin". Asuttavuus varmaankin kestää vertailun aikalaistensa kanssa.
X-342 rakennettiin joko mastonhuippurikillä tai osatakilalla, jossa oli liki suorat saalingit ja barduunat. Viimeksimainittu on tehokkaampi, mutta myös hieman työläämpi matkapurjehduksessa. Seuraajassa eli X-332:ssa, josta tuli X-yachtsin suurmenestyjä, oli helppokäyttöisempi, nykyään suositumpi osatakila taaksepäin suunnatuilla saalingeilla ilman barduunoita.
Kiitokset informatiivisesta viestistä. Molempia on ilmeisesti valmistettu sekä ratilla, että pinnalla? Onko sulla tietoa paljonko seisomakorkeutta kyseiset veneet tarjoavat?
Mitä väliä purjeveneen seisomakorkeudella, sisällähän enimmäkseen istutaan tai maataan. Korkeat kansirakenteet vain lisäävät painoa. Purjeveneen keveys on merkittävä ominaisuus sen ohella että oikaiseva paino on oikeassa paikassa.