Miten olette päässeet hoitoon?

Kerrot jollekkin aikuiselle! (kouluterkkarille/kuraattorille/vanhemmille/varaat ajan terveyskeskukseen/ soitat nuorten auttavaan puhelimeen...) Nyt heti, pidä kiirettä.. voimia~

itse olen joutunut samaan ongelmaan useasti. bulimikoille ei oikein ole osastohoitoa. lääkärit aina sanoo että yrität vaan avohoidolla nyt elää ja syyä terveellisest. Pari kertaa psykiatrisel olleena, voin sanoo, et sinne pääsin vasta ku oli niitä itsetuhoisia ajatuksia. Siltikään hoito siellä ei bulimiaan kovin hyvää. Siellä sit vaa oot ja nukut ja käyt syömäs... Anorektikotha pääsee helpommi hoitoo, koska he ovat jo vaarallisen alipainoisia.

Se on surullinen tosiasia, että harvoin bulimikkoa laitetaan osastolle, vaikka olisi miten huono tilanne. Joku tutkimus joskus vuonna nakki on todennut, että bulimia hoituu paremmin avohoidossa, ja siihenhän niiden lääkäreiden on hyvä vedota. Helsingissä on mahdollista (ehkä jossain muuallakin, mutta helsinkiläisenä tiedän vain tämän) päästä, jos käy pirunmoinen tuuri, neljän viikon keskeyttämisjaksolle Psykiatriakeskuksen syömishäiriöosastolle. Sen aikana pyritään saamaan oksentaminen loppumaan ja antamaan ohjeita tulevaisuuden varalle. Bulimiaa sairastavia ei yleensä pidetä yli neljää viikkoa osastolla, koska joku fiksu lääkäri on joskus päättänyt, etteivät bulimikot hyödy yli neljän viikon osastohoidosta, jos nyt hyötyvät edes siitä osastohoidosta.

Syömishäiriöosastolle on yleensä kuitenkin niin pirunmoiset jonot ja bulimikot tippuvat jonon hännille. Anoreksiahan on niin paljon parempi ja vakavampi sairaus. (Huomatkaa sarkasmi.)

Taisi tulla nyt vähän vihamielinen vastaus, mutta olen itse sairastanut kahdeksan vuotta rajua bulimiaa ja sen aikana yrittänyt taistella itseäni syömishäiriöosastolle pääsemättä sinne ikinä. Eihän se haittaa, vaikka oksennan 20-30 kertaa päivässä, on rytmihäiriöitä, veriarvot ovat koko ajan raja-arvojen ulkopuolella ja muutenkin tilanne on täysin toivoton, kun enhän minä ole kuin sen kuusi kiloa alipainoinen. Kyllä silloin se anoreksiaa sairastava pieni keijukainen, joka on 20 kiloa alipainoinen, menee minun edelle.

Jos sinulla on kontaktia psyk.polille, niin kannattaa siellä sanoa lääkärille suoraan, että pistää lähetettä menemään syömishäiriöosastolle. Tai vaihtoehtoisesti mennä muualle psykiatria tapaamaan. Vaatimalla vaadi itsellesi sitä lähetettä, vaadi apua. Jos et osastohoitoon pääse, niin jos saisit edes hoitokontaktisi syömishäiriöpoliklinikalle, sitä kautta voisi olla helpompi päästä osastolle tai edes päiväsairaalaan.

Tsemppiä!

Tää on ikävä kyllä ihan totta. Oon sairastanut sekä anoreksiaa, että sen jälkeen sekamuotoista syömishäiriötä, jossa on ollu sekoituksena BED:iä, bulimiaa ja anoreksiaa. Kaikkea täysin sekaisin. Välillä järkyttävää ahmimista, välilla bulimisia kausia ja välillä anorektisia kausia.

Voimat ihan loppu, mutta hoitoa en saa edes avopuolelta... Pitäis saada lähete, mutta mitäs teet kun lääkäri ei sitä suostu kirjoittamaan, pitäis olla paljon laihempi et sen voisin saada. Sillähän ei tosiaan oo mitään väliä vaikka oksentelis kuinka usein, kunhan paino ei oo huolestuttavan alhainen. Nytkin vaan neljä-viisi kiloa alipainoinen ja oon vakavasti harkinnut laihduttamista siihen asti kunnes sen lähetteen saan. Niin kovasti kaipaan apua.

Luulis että nykypäivään mennessä olis lääkäritkin tietoisempia eri syömishäiriöiden vaarallisuudesta, ei pelkästään anoreksian. Ja ennen kaikkea se psyykkinen puoli. Sitähän siellä osastoilla hoidetaan. Kaikki bulimiasta kärsineet tietää varmaan kuinka raskasta on päivä toisensa jälkeen ahmia hallitsemattomasti ja tunkea ne sormet sinne kurkkuun. En mä ainakaan halua sitä tai oo koskaan halunnutkaan, oon vaan joutunut tähän tilanteeseen enkä itse osaa sitä lopettaa. Se että joku sanoo että lopeta oksentaminen tai syö terveellisesti ei hirveesti auta siinä vaiheessa kun tilanne on tosi paha...