raskausajan masennuksesta kärsineet!

"" Kokonaisvaltainen terveys: lepo ja uni – rentoutuminen – fyysinen ravinto – psyykkinen ravinto – liikunta – elämän haasteet ""

Raskausajan masennus ja D-vitamiini
D-vitamiinin piilevä puute altistaa odottavia äitejä masennukselle, ilmenee suuresta hollantilaisesta seurantatutkimuksesta (Amsterdam Born Children and Their Development). Seerumin D-vitamiinin pitoisuuden tulee olla yli 80 nmol/l, joilloin masennuksen riski vähenee. Suomen viranomaissuositus on 10 kertaa liian pieni. Se myötävaikuttaa noin 6000 odottavan äidin masentumiseen vuosittain.

Tutkimuksessa mitattiin seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) 4236 naiselta raskauden alkuvaiheissa, keskimäärin 13. raskausviikolla. Tulokset jaettiin neljään ryhmään: alle 29,9, 30–49,9, 50–79,9 ja vähintään 80 nmol/l. Vain viimemainittu tulos oli normaali, muut enemmän tai vähemmän liian pieniä. Naisten mahdollista masennusta arvioitiin Center for Epidemiological Studies Depression Scale -lomakkseella, jossa yli 16 pistettä merkitsee huomattavaa masennusta.

S-D-25 oli liian pieni – alle 80 nmol/l – 44 prosentilla kaikista naisista. Huomattavan masentuneista 28 prosentilla oli matala S-D-25 verrattuna vain lievästi masentuneisiin. Kaiken kaikkiaan matalat S-D-25:t liittyivät masentuneisuuteen. Syynä on ilmeisesti se, että aivoissa on runsaasti D-vitamiinireseptoreja (vastaanottomia), jotka tarvitsevat D-vitamiinia. Jollei sitä ole riittävästi saatavilla, aivojen toiminta heikkenee. Toinen uusi tutkimus kertoo, että masennus heikentää muistia ja keskittymiskykyä ja surkastuttaa aivoja. Synapseja muodostavat geenit kärsivät D-vitamiinin puutteesta, sanovat tutkijat.

Sanottakoon sen nyt tässä suoraan: Pekka Puska ja hänen johtamansa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) ovat tehneet kardinaalimunauksen pitämällä D-vitamiinin saantisuosituksen liian pienenä. Sitä noudattamalla S-D-25 ei nouse riittäväksi eli yli 80 nmolin/l. Raskaana olevien naisten D-vitamiinin viranomaissuositus on 10, vaikka tarve on 100 mikrogrammaa (µg) eli 4000 IU päivässä. Puskan noudattama ravintolisien vastustuslinja on aiheuttanut valtavasti turhaa sairastumista ja suunnattomia kuluja ja reserssien tuhlausta terveydenhuollolle.


"Euroopan Unionin elintarviketurvallisuuselin EFSA nosti D-vitamiinin turvallisena päiväannoksena pidetyn nuorten (11–17 v) ja aikuisten rajan 50 mikrogrammasta (µg) 100 µg:aan. Huippuvarovainen EFSA päätyi tähän tulokseen käytyään läpi uudet D-vitamiinitutkimukset. Vauvojen rajana on nyt 25 ja 1–10-vuotiaiden rajana 50 µg päivässä."
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=247

USA:n Endokrinologiyhdistyksen S-D-25:lle antama viitearvo on 75–150 nmol/. Espanjassa laboratoriot antavat viitearvoiksi 75–250 nmol/l. Suomessa väestön keskiarvot ovat noin 43 nmol/l luokkaa, mikä on selvästi liian vähän, ja lisää sairastumisen ja kuoleman riskiä.

D-vitamiini säätelee monien geenien ilmentymistä eli sitä mikä osa genomista on aktiivista ja tuottaa proteiineja. Raskauden normaali kulku vaatii riittävän D-vitamiinitason joka on korkeampi kuin kalkin imeytymisen varmistava taso (80 nmol/l). Elimistön D-vitamiinistatuksen paras mittari on seerumin 25(OH)D mittaus. Lähtökohtana normaaliarvoille tulee pitää ”luonnonmukaista” D-vitamiinitasoa eikä jonkun yksittäisen sairauden eston tarvitsemaa tasoa. Paras arvio D-vitamiinin normaaliarvosta on 120-225 nmol/l. Kesällä vaalea iho tuottaa helposti 375 µg D3-vitamiinia 15 minuutin aikana 120 nmol tason ylläpito talvella vaatii keskimäärin 120 µg D3 -vitamiinia. D-vitamiinin imeytyminen vaihtelee paljon ja siksi seerumin 25(OH)D mittausta pitäisi käyttää herkästi, riittävän annoksen varmistamisessa, muutaman kuukauden korvaushoidon jälkeen.
http://terveesti.blogs.fi/2012/03/13/uusin-tieto-d-vitamiinista-13173362/

"HYKSin lasten ja nuorten sairaalan dosentti Outi Mäkitie tuomitsee Duodecimin pääkirjoituksessa valtion ravitsemusneuvottelukunnan päätöksen lykätä D-vitamiinin saantisuosituksen nostamista. Mäkitien syyttävä sormi osoittaa suoraan Pekka Puskaan, joka johtaa neuvottelukuntaa. Sen toiminta on vastuutonta, sillä suosituksen välitön nosto voisi vaikuttaa merkittävästi suomalaislasten terveyteen, kirjoittaa lastenlääkäri Mäkitie."
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99587.pdf

Low D linked to depression during pregnancy?
Sometimes, pregnancy is one of the happiest times of a woman’s life, but for some women, pregnancy is a miserable time. According to the American Congress of Obstetricians and Gynecologists, up to 25% of pregnant women have clinical depression.
http://blog.vitamindcouncil.org/2012/08/23/low-d-linked-to-depression-during-pregnancy/

Hae apua jo nyt. Minulla masenus pitkittyi ja vaikeutui synnytyksen jälkeen,kun en saanut asianmukaista hoitoa (terapia) ja muuta tukea. Vasta nyt, kun juuri tässä järkkäilen tytön 2v- synttäreitä (ja takana on 1,5v psykoterapiaa puolison kanssa pariterapiaa) voisin sanoa, että ongelmat alkaa olemaan voitettu. Voimia! Hanki itsellesi keskusteluapua ja myöskin jo valmiiksi vauvan hoitoapua.

Olen 15rv raskaana. Raskaus oli toivottu. Mutta minulla alkoi rv4 järkyttävä pahoinvointi. sitä on edelleen. nyt sain primperan pahoinvointilääkkeet. Auttaa aika hyvin. Oon huomannu etten ole ollenkaan onnellinen odotuksesta. KAikki pelottaa. Varsinkin se etten jaksa rakastaa sitä lasta kun se syntyy. Minua ei huvita mikään. Haluaisin vaan normaalin elämän takaisin. Olen ollut sairaslomalla kokoajan. Töissä olisin ollut mieluummin. Päivät menee niin hitaasti. Kotona on niin paskasta kun en saa aikaiseksi siivota. Mies kyllä auttaa niin paljon kuin kerkiää. Onko muita, joista raskaus onkin kamalaa?

Minulla oli raskauden keskivaiheessa masennusta. Taino ei lääkärillä todettu, mutta kyllä omassa olossa huomasin muutoksen. Johtui varmaan osittain siitäkin, kun mieheni työskenteli tuolloin matkahommissa, oli siis vain viikonloput kotona. Tuntui kuin olisi yksin kaiken sen muutoksen keskellä. Loppua kohden tosin olo helpottui!

Hormonit heitelee raskauden aikana ja se on ihan normaalia.

Varmistaa ravintoaineiden saannin, niin ei ainakaan siitä ole kiinni.

Eli C- ja D-vitamiinia sekä kalaa runsaasti tai Omega 3 rasvahappoja.

D-vitamiinin tarve on 100µg ja neuvolasta saa ilmaisen mittaukisen, jotta syö riittävästi.

Harrastakaa ja olkaa ihmisten seurassa.

Hei. Masennuksesta tietävät heittäkää diagnoosilla.
Mun tarina, aloin odottamaan esikoista ja jo hyvin varhaisessa vaiheessa huomasin että enää ei ole kivaa, aivan kuin harmaus olisi laskenut kaiken ylle.

Koko raskausaika tuota samaa ja itkin paljon. Ajattelin että noh tämä menee ohi kun synnytän lapsen,että kaikki johtuu vaan hormooneista.
Tietysti imetysaika meni ihan samaa harmaata kaavaa.

Pari kk:tta esikoisen syntymästä tajusin odottavni toista lasta!
Minun kuukautiset eivät olleet alkaneet ja täysimetin jotenkin kuvittelin ettei kehoni olisi siis vielä valmis uuteen raskauteen,kerrasta tulin kuitenkin.

Olin todella onnellinen tulevastakin lapsesta mutta järkyttävän surullinen itseni puolesta. Pelkäsin todella miten jaksan taas tuon kaiken "synkkyyden"uudestaan.

Itkua riitti ja sitä ei ainakaan helpottanut kun aloin vuotaa verta.
Istukassa ongelmia ja jouduin ravata sairaalassa :(
Lapsi syntyi,en osannut oikein iloita...Mies oli kylmä ja etäinen,kai hänkin oli loppu minuun ja uupumukseeni.

Nyt nuorempi jo kohta vuoden.
Edelleen tuntuu etten jaksa mitään. Kehonikin tuntuu vanhalta ja kuivalta.
Selkä meni raskauksien takia.

Mistä voin tietää että olenko vain huono/vaikea ihminen ja äiti vai olisiko minulla joku pitkittynyt masennus.

Odottava, jo lasta suunnitteleva ja imettävä äiti tarvitsee ruoan lisänä ravintolisiä, jotka ehkäisevät sikiövaurioita, raskausmyrkytystä, diabetesta, masennusta sekä edistävät sikiön aivojen, hermoston, luuston ja silmien kehitystä. Lisäksi ravintolisät vähentävät ennenaikaisen synnytyksen ja keskenmenon vaaraa. Tärkeimmät ravintolisät odottavalle ja imettävälle äidille ovat foolihappo, C- ja D-vitamiinit, magnesium, rauta, sinkki ja kalaöljyn omega-3-rasvahapot sekä maitohappobakteerit. Odottavan ja imettävän äidin tulee ehdottomasti välttää tupakkaa, alkoholia, huumeita ja mielellään myös särky-, masennus- ja epilepsialääkkeitä.



Raudan puute aiheuttaa anemiaa, josta kärsii noin 30% maailman väestöstä. Rautaa ei saa syödä, jos EI ole anemiaa todettu verikokeella.

Lisäksi C- ja D-vitamiinia tarvitaan purkista sekä magnesiumia ja kalaöljyä.

C- ja D-vitamiinin sekä magnesiumin ja Omega-3 rasvahappojen puute on mm. Suomalaisten yleisin ravitsemuksellinen puutos.

C-vitamiinia 500-1000mg / vrk
D-vitamiinia 50-125µg / vrk
Magnesium (sitraattia) 300-400mg/vrk
Omega-3 rasvahappoja
Foolihappoa 400µg /vrk

D-vitamiinit saa kympillä iHerbistä.

Muut saa todella edullisesti esim. Citymarketin luontaistuotehyllystä.

Eli kuukausihinnaksi tulee n. 5€.

D-vitamiinia pitää syödä, niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 120 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.

D-vitamiini herättää paljon kysymyksiä. Fysiatrian erikoislääkäri Jukka Pekka Kouri vastaa katsojien kysymyksiin. (kesto 10 min)
http://areena.yle.fi/tv/1802812/?start=2m27s

D-vitamiini — hyötyä koko terveydelle!
http://ruohikolla.blogspot.fi/2013/01/d-vitamiini-hyotya-koko-terveydelle.html


Monivitamiinit:
http://personal.inet.fi/koti/remeli/ravinteet.htm

Jos lääketehtaiden ja muutaman muunkin valmistajan synteettisistä vitamiinihivenaine-valmisteista olisi oikeasti jotain hyötyä, niin niitä halpoja purkkeja lähetettäisiin riisin ja maissin kaveriksi Afrikkaan aliravitsemukseen kuoleville lapsille ja aikuisille.

Ruuassa ravintoaineita on satoja, jopa tuhansia ja muutaman keinotekoisen vitamiinin ja hivenaineen yliannostus ei tuo terveyttä.

Foolihapon käyttö varhaisraskaudessa suojaa lasta keskushermostoputken sulkeutumishäiriöiltä.
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo10543.pdf

Folaattia ruuasta:
http://www.fineli.fi/topfoods.php?compid=2273&fuclass=all&specdiet=none&items=200&from=top&portion=100g&lang=fi


"Etelä-Karoliinan yliopiston professorit Carol L. Wagner, Bruce Hollis ja kymmenen heidän kollegaansa julkaisivat synnytyslääkäreiden ammattilehdessä suurimman tähän mennessä tehdyn satunnaistetun tutkimuksen raskaudenajan D-vitamiinin tarpeesta. Tarve on yli kymmenkertainen Suomessakin voimassa olevaan viranomaissuositukseen nähden.

Tutkimukseen osallistui 256 odottavaa naista, joista 160 pysyi mukana synnytykseen asti. Naiset jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen sai 50 ja toinen 100 mikrogrammaa (µg) D-vitamiinia päivässä. Hoito aloitettiin raskauden 3-4 kuukaudella. Eeettinen komitea ei antanut lupaa käyttää kolmatta ryhmää verrokkeina, joille olisi annettu 10 µg/vrk, mikä on voimassa oleva viranomaissuositus raskaana oleville USA:ssa ja muun muassa Suomessa.

Mustaihoisten naisten D-vitamiinin pitoisuus seerumissa (S-D-25) oli keskimäärin 46 nmol/L, mikä on paljon alle viitearvon alarajan (75-150 nmol/l). Valkoihoisten vastaava lukema oli 74 nmol/l eli juuri alarajan alapuolella. S-D-25 nousi raskauden lopulla 100 nmoliin/l vain 37 %:lla 50 µg:n ryhmän ja 46 %:lla 100 µg:n ryhmän naisista. Tässä pitoisuudessa D-vitamiinin aktivoituminen saavuttaa huippunsa. 100 nmol/l on siis vähimmäistavoite. Kummassakaan D-vitamiiniryhmässä ei ilmennyt sivuvaikutuksia. Ehkä hieman yllättäen seerumin kalkkipitoisuus aleni hiukan (meitähän on peloteltu, että D-vitamiini voisi nostaa sitä).

Synnytyksessä mitattu napaveren D-vitamiinin pitoisuus oli 50 µg:n ryhmässä keskimäärin 55 nmol/l ja 100 µg:n ryhmässä 67,5 nmol/l.

100 µg päivässä saaneilla naisilla oli 2,5 kertaa suurempi todennäköisyys (kuin 50 µg:ta saaneilla) synnyttää normaalipainoinen vauva. Mitä pienempi S-D-25 oli, sitä todennäköisempi oli ennenaikainen synnytys. Matala S-D-25 liittyi myös infektioihin. Kaiken kaikkiaan raskauskomplikaatiot olivat vähäisempiä 100 kuin 50 µg:n ryhmässä, joskaan ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä."
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2442

Kuntoon purkkiruualla (A.W Yrjänä):
http://www.tritolonen.fi/files/pdf/HS-Kuntoon-purkkiruualla.jpg

Kuulostaa tutulta, paitsi itsellä odottamisesta aikaa kuusi kuukautta. Minua ei ahdistanut odotus, vaan se minua ahdisti, kun odotuksen jälkeen pakollinen jälkitarkastus. Vaikka puhun henkilökohtaisista asioista, niin silti niistä asioista ahdistaa puhua ja se johtuu osittain siitä kun alaikäisenä pakotettiin terapiaan, siis silloin pakotettiin puhumaan. Mun mielipide on se, että raskaus synnytys ja vauva ovat erittäin iloisia asioita. Itselläkin on mennyt hyvin raskaudet, synnytykset ja vauva-arjet. Poika täyttää viisi vuotta ja tyttö puoli vuotta. Sen ajatuksen koen ahdistavana, että jos en saa kolmatta raskautta, koska en minä sitä saa sormea näpsäyttämällä. Kahta lasta pidän vielä vähänä ja uskon, että Jumala antaa sitten kolmannen, kun Hän katsoo Ajankohdaksi. Siis mulla oli pointti se, että jälkitarkastus ahdisti ja henkilökohtaiset asiat ja onneksi tarkastuksessa saa päättää itse omasta kehostaan, että täällä Suomessa on oikeus luonnolliseen hedelmällisyyteen:)

Uusimmassa eli 1/2013 Luontaisterveys-lehdessä on hyvä artikkeli mielen piristykseen.

Kaikki lähtee lapsuudesta, mutta voi parantua ja voida paremmin.

Suosittelen lukemaan.

Maksaa 6,90 kaupassa lehti ja kirjastossa voi lukea ilmaiseksi.