Elikkä minulla on ongelma.. Otetaan tähän nyt kolme henkilöä minun lisäkseni: A, B ja C.
Henkilö A: olin järkyttävän ihastunut häneen, meillä oli jonkuntapaista juttua ja olimme paljon yhdessä ja kaikkea. Kunnes hän kertoikin ettei minulla ole mitään mahdollisuutta, kun käskin hänen kertoa suoraan. No se juttumme jatkui kuitenkin kun en saanut häntä mielestäni ja meni vakavammaksi. Kysyin taas uudelleen onko mitään mahdollisuutta että tästä tulisi enemmän? Ei. Päätin luovuttaa, mutta hän ei vaan lähde mielestäni eikä ole lähtenyt vieläkään kokonaan... Sydän käskee juoksemaan vielä perässä, järki käskee liikkua eteenpäin.
Henkilö B: on palavasti ihastunut minuun, hyvin kokematon nuori mies... Itse en ole millääntapaa kiinnostunut hänestä.. En haluaisi loukata häntä, joten olen tavallaan pitänyt häntä 'varasuunnitelmanani', ja pidän tästä syystä itseäni ihan kauheana... Kaveri henkilön A kanssa ja tietää mitä minun ja A:n välillä oli. Järki käskee ottamaan, sydän käskee pitämään kaukana.
Henkilö C: Henkilön B kaveri ja samalla henkilö josta olen kiinnostunut tällä hetkellä... Aivan mahtava persoona ja kaikkea, mutta jokin mättää... Paljon on puhuttu, ehkä jotain säädön tapaistakin meneillään, mutta en vain uskalla ottaa selvää mitä tämä on... Onko aivan kauheaa jos nyt siirryn eteenpäin ja yritän tätä, vaikka A pyörii mielessä ja B juoksee perässä... Järki ja sydän sanoo että yritä ja ota C, mutta en vain tiedä...
MITÄ MINÄ TEEN?
Henkilö A: olin järkyttävän ihastunut häneen, meillä oli jonkuntapaista juttua ja olimme paljon yhdessä ja kaikkea. Kunnes hän kertoikin ettei minulla ole mitään mahdollisuutta, kun käskin hänen kertoa suoraan. No se juttumme jatkui kuitenkin kun en saanut häntä mielestäni ja meni vakavammaksi. Kysyin taas uudelleen onko mitään mahdollisuutta että tästä tulisi enemmän? Ei. Päätin luovuttaa, mutta hän ei vaan lähde mielestäni eikä ole lähtenyt vieläkään kokonaan... Sydän käskee juoksemaan vielä perässä, järki käskee liikkua eteenpäin.
Henkilö B: on palavasti ihastunut minuun, hyvin kokematon nuori mies... Itse en ole millääntapaa kiinnostunut hänestä.. En haluaisi loukata häntä, joten olen tavallaan pitänyt häntä 'varasuunnitelmanani', ja pidän tästä syystä itseäni ihan kauheana... Kaveri henkilön A kanssa ja tietää mitä minun ja A:n välillä oli. Järki käskee ottamaan, sydän käskee pitämään kaukana.
Henkilö C: Henkilön B kaveri ja samalla henkilö josta olen kiinnostunut tällä hetkellä... Aivan mahtava persoona ja kaikkea, mutta jokin mättää... Paljon on puhuttu, ehkä jotain säädön tapaistakin meneillään, mutta en vain uskalla ottaa selvää mitä tämä on... Onko aivan kauheaa jos nyt siirryn eteenpäin ja yritän tätä, vaikka A pyörii mielessä ja B juoksee perässä... Järki ja sydän sanoo että yritä ja ota C, mutta en vain tiedä...
MITÄ MINÄ TEEN?
Vastaukset 5
Vanhimmat
No hei
Älä alennu juoksemaan kenenkään perässä, tilannehan on kuitenkin jossainmäärin yksipuolista. Ajattele omaa mukavuuttasi ja mielenrauhaasi. Niin kauan kun et ole törmännyt siihen, joka pysäyttää molemmat, pidä hauskaa ja ANNA PALAA.
Vähän samanlaisia kokemuksia yhdellä tietyllä erolla.
Tuttua. Mulla on "hra A", johon oon palavasti ihastunut ja mies tuntuu oikealta. Kaikki miehessä on juuri sellaista jota haenkin miehessä. Juttu kuitenkin takkuaa eikä etene mihinkään. Itse en uskalla nostaa kissaa pöydälle. "Hra B" on kiinnostunut musta ja mä viihdyn B:n seurassa, mutta ei tunnu samanlaiselta kuin A:n kanssa. A:n olen tuntenut pidempään ja pyörii mielessäni koko ajan.
Helpompaa olisi unohtaa kumpikin, jatkaa matkaa ja jossain vaiheessa kohdata se "hra C". Kompromissi.
A, B vai C, kuka heistä on se kovin häntäheikki ja lipevä pelimies? Sen otat!
Ainakun puhut jostain ihmisestä jonka kanssa olet joko suhteessa, ihastunut, tapailemassa jne.. what ever,
Ja hänestä kertoessasi sanot sanan MUTTA. Niin se kertoo jo uskomattoman paljon, eli jatka vaan matkaa.
Yksikään noista mainitsemistasi vaihtoehdoista ei ole sinua varten.
Kyll sieltä joskus vastaan tulee ihminen jonka kohdalla kumpikaan teistä ei sano sitä MUTTA sanaa, niin antaa mennä! ;D
Itse löysin 26 vuotiaana mieheni, takana oli nuoruusiän avioliitto, avoliitto, ja muutama puolenvuoden seurustelu. Ymmärsin tämän asian tosiaan kun mieheni tapasin, ja se oli siinä. Nyt kohta tässä vietetään 10v hääpäivää, tuntuu että iänmyötä paremmaksi menee, kun särmiä matkanvarrella pois hioutuu.