Minulla on matalalibidoinen, passiiivinen mies, jonka kanssa seksi on monin tavoin hankalaa. Me jopa riitelemme seksistä, kun herraa ei kiinnosta eikä hänen tule mieleenkään tehdä aloitetta (paitsi silloin, kun taukoa on ollut tarpeeksi, että hänellä jo palleja pakottaa...), vaikka periaatteessa minun mielestäni seksistä riiteleleminen on kurjaa ja typerää. Riitaa tulee yleensä silloin, kun yritän jutella seksielämästämme, enkä nyt todellakaan tarkoita keskusteluja isolla K:lla vaan mahdollisimman leppeää ja helppoa jutustelua. Aihe on miehelle vaikea ja siksi kai hän pillastuukin heti ensi sanoistani.
Suhteen alkuvuosina mies ei ikinä suostunut aloitteesiini, mutta nykyään minä joudun tekemään ne (melkein) aina. Tuokin on jo yksinään sekoittanut päätäni, alkuvaiheen jatkuva torjunta vaikutti minuun niin, että lakkasin ehdottelemasta seksiä, jossain vaiheessa mies sitten alkoi valittaa siitä, etten tee aloitteita ja nykyään, niin kuin kirjoitin, seksialoitteet tulevat yksinomaan minulta.
Minusta tuntuu kuin mies käyttäisi seksiä vallan välineenä. On totta, että hänellä on melkoisen huono seksuaalinen itsetunto ja joitain komplekseja, joiden olemassaolosta mies on maininnut, muttei ole pystynyt/viitsinyt kertoa minulle minkälaisia ja mihin seksin osa-alueisiin liittyviä.
Lisäksi minua rassaa se, että "palvelukset", kuten esim. suihinotto kelpaavat kyllä, mutta miehelle ei tule mieleenkään tehdä oma-aloitteisesti mitään minua tyydyttääkseen. Välillä tekisi mieli laittaa avioeropaperit vetämään, kun tarpeeksi kyllästyttää ja v*tuttaa!
Olemme molemmmat aikuisia ihmisiä, tämä avioliitto on molemmille toinen ja täytyy myöntää, että olin aivan kummissani tästä mieheni ihmeellisestä asennoitumisesta seksiin. Olen muutamaankin kertaan miettinyt, että minkälainen nainen se ensimmäinen vaimo oikein oli, kun mies on oppinut tämänkin vähän, minkä on oppinut hyvästä seksielämästä ja läheisyydestä vasta minun kanssani.
Suhteen alkuvuosina mies ei ikinä suostunut aloitteesiini, mutta nykyään minä joudun tekemään ne (melkein) aina. Tuokin on jo yksinään sekoittanut päätäni, alkuvaiheen jatkuva torjunta vaikutti minuun niin, että lakkasin ehdottelemasta seksiä, jossain vaiheessa mies sitten alkoi valittaa siitä, etten tee aloitteita ja nykyään, niin kuin kirjoitin, seksialoitteet tulevat yksinomaan minulta.
Minusta tuntuu kuin mies käyttäisi seksiä vallan välineenä. On totta, että hänellä on melkoisen huono seksuaalinen itsetunto ja joitain komplekseja, joiden olemassaolosta mies on maininnut, muttei ole pystynyt/viitsinyt kertoa minulle minkälaisia ja mihin seksin osa-alueisiin liittyviä.
Lisäksi minua rassaa se, että "palvelukset", kuten esim. suihinotto kelpaavat kyllä, mutta miehelle ei tule mieleenkään tehdä oma-aloitteisesti mitään minua tyydyttääkseen. Välillä tekisi mieli laittaa avioeropaperit vetämään, kun tarpeeksi kyllästyttää ja v*tuttaa!
Olemme molemmmat aikuisia ihmisiä, tämä avioliitto on molemmille toinen ja täytyy myöntää, että olin aivan kummissani tästä mieheni ihmeellisestä asennoitumisesta seksiin. Olen muutamaankin kertaan miettinyt, että minkälainen nainen se ensimmäinen vaimo oikein oli, kun mies on oppinut tämänkin vähän, minkä on oppinut hyvästä seksielämästä ja läheisyydestä vasta minun kanssani.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Täällä toinen tympäääntynyt. Samanlaisia tuntemuksia minullakin nykyisen avomieheni kanssa. Seurustelun alkuaikoina, ehkä jotain puoli vuotta mies teki yleensä aloitteen seksiin. Sen jälkeen alkoi innostus hiipua. Monet kerrat tulin torjutuksi ja se todella vaikutti itsetuntooni.
Nykyään minä teen aina aloitteen seksiin. Joskus olen ajatellutkin odotella niin kauan, että miehellä ehkä alkaisi tekemään mieli. Siinä on vain se vaikeus, että olen seksuaalinen ihminen ja tarvitsen seksiä useamman kerran viikossa.
Seksi on kyllä hyvää ja nautittavaa aina kun sitä harrastetaan. Jotenkin vain syö itsetuntoa, kun haluaisi olla niin haluttava ja kiihottava, että toinen ei pystyisi pitämään näppejään erossa. Haaveilen useinkin, että mieheni edes joskus tekisi yllättäen aloitteen ja vaikka kantaisi makuuhuoneeseen ja riisuisi vaatteeet päältäni ja kävisi asiaan. Olen kertonut hänelle suoraan tuntemuksistani, mutta eipä näytä auttavan asiaa.
Toisaalta kuitenkin mies kehuu, ettei ole koskaan ollut näin hyvää seksielämää, että on halukas nainen, joka pitää seksistä. Ehkäpä olen sitten totuttanut hänet liian hyvälle.
Mieheni kertoman mukaan entisissä suhteissa hän on kärsinyt seksin puuttteesta, mikä tuntuu minusta uskomattomalta. Meilläkin on niin, että minä annan suuseksiä ihan pyytämättä, mutta itse joudun sitä pyytämään. Pelkään, että jos innostukseni hiipuu tällaisen käytöksen edessä, niin seksielämämme kuivuu kokonaan kasaan.
Rakastan häntä ja haluaisin tämänkin osa-alueen suhteessamme toimivan, koska kaikki muu menee todella hyvin ja viihdymme keskenämme ja hellyyttä on kyllä päivittäin.
Olemme jutelleet paljon näistä entisistä elämistäkin ja olen sanonut, että miksi hän ei sitten voi nyt nauttia täysillä, kun kerran on kaikinpuolin sopivan naisen löytänyt. Mies myöntää kyllä minun olevan oikeassa, mutta miksi ei tee sitten asialle mitään.
Ehkä luulet, että mies käyttäisi seksiä vallan välineenä, koska te naiset niin yleensä teette. Miehet on suoraviivaisempia ja rehellisempiä. Se nyt on ihan yleistä, että miehen ei suhteen alun jälkeen enää tee mieli seksiä niin paljon. Naisilla yleensä seksihalut suhteen edetessä ei vähene samalla tavalla, voivat jopa lisääntyä. Lapsen saanti voi tosin vaikuttaa asiaan.
Et sä miehes libidoa saa pysyvästi nousemaan, ellet syötä sille jotain tiettyjä supefoodeja ja muutenkin pistä sitä liikkumaan. Cialista voi myös koittaa. Mutta noikaan asiat eivät välttämättä auta, sillä ihmiset ovat erilaisia erilaisine libidoineen. Olisit ottanut seksuaalisesti aktiivisemman miehen alunperinkin. Nyt sitten voit mahdollisesti ottaa eron (kokeiltuasi joitakin kikkoja ensin) tai sitten rakastajan itsellesi. Mutta rakastajan saat tehdä vain luvalla. Et saa rankaista miestäsi jäämällä kiinni petturuudestasi. Hän ei ole kuitenkaan syypää alhaiseen libidoonsa.
Minkä tutkimuksen mukaan miehen ei tee suhteen alun jälkeen niin paljoa enään mieli? Siis vielä niin paljon että ei viitsi tehdä aloitteita ikinä ja seksistä tulee monin tavoin hankalaa. Ihan naurettava väittämä.
Jos on huono kunto niin liikunta voisi tehdä vähän aktiivisemman. Terve suhteellisen nuori mies ei edes saa mitään Cialista ja eikä kyllä tarvitsekkaan. Superfoodit eivät auta kuin luontaistuoterapeuttien mielestä ja jos oikeasti ravinto on edes keskinkertaista. Jos miestä ei seksi nappaa on hänen hyvä käydä laakärissä kertomassa asiasta, niin syytä tähän ruvetaan hakemaan. Apua voi myös hakea mielenterveystoimistosta.
Itse olen ollut naimisissa 8 vuotta ja sitä ennen yhdessä joku kolmisen vuotta. Ihan yhtä paljon jaksan harrastaa seksiä. Eli keskimäärin joka toinen päivä. Pari aikaisempaa suhdetta kaatui huonoon seksiin ja siihen kun toista nappasi seksi vain kerran viikossa.
Mua ärsyttää syvästi miehessä se, että kaikkea saa aina pyytää/toivoa. Olis hienoa, että hän itsekin näkis vaivaa ja miettisi, mitä kivaa seuraavaks kokeilis naisen kanssa. Ei sen aina tarvi olla mitään niin kauheen erikoista, jotain pientä muutosta asentoon tai tahtiin tai juttuihin.... Mä en tiedä, eikö sitä kiinnosta, riittääkö sille vaan aina samat rutiinit tms. Mulle ei oikeen riitä.
Ihan turhaa valitusta(ko)? Itse olen mies ja suhteen aktiivisempi osapuoli. Jaan kyllä kanssanne samoja tunteita tympääntynyt vaimo ja Huuli pyöreänä.
Lähes jokaisessa suhteessa (poikkeuksena tietysti kani kani yhdistelmät, jotka siis ei taida ehtiä/viitsiä naimiseltaan tälle palstoille kirjoitella) tilanne lopulta kääntyy niin, että toinen haluaa seksiä useammin kuin toinen tai kokeilla erilaisia juttuja seksin suhteen. Kun toinen huomaa, että vastapeluri on innokkaampi, osaa käyttää tilannetta hyväkseen ja alkaa jarrutella, miksi?
Vastaus löytyy, kun asetut vastapelurin puolelle! Eikö se ole hyvä tavoite saavuttaa, että toinen tekee aina aloitteet ja itse päättää haluaako seksiä vai ei ja jos itse sattuu tekemään aloitteen joskus, toinen on siitä ihan onnessaan ja suostuu joka kerta. Lopputuloksena passiivisempi osapuoli saa seksiä ihan silloin kuin haluaa.
Mitä tilanteelle on tehtävissä, jos sattuu itse olemaan se aktiivisempi osapuoli?
Keskustelu asiasta saattaa johtaa ainakin tilanteen osittaiseen paranemiseen, tuskin kuitenkaan muuttaa vastapeluria kovin radikaalisti?
Uhkailu johtaa vain tilanteen huononemiseen. Joskus kuitenkin on paikallaan sanoa, että mulle alkaa oikeesti riittää, enkä jaksa sinun kanssasi enää jos ei ala tapahtumaan ja intohimoa löytymään. Mutta kuten sanoin ei auta useinkaan.
Kysy lupa vieraissakäyntiin, ei kuitenkaan hyvä kun useiten johtaa mustasukkaisuuteen. Ulkopuolisista kumppaneista aina myös tautiriski ainakin ilman kondomia.
Käy luvatta vieraissa, ajoittainen helpotus tilanteeseen, mutta myös huono omatunto pettämisen vuoksi, riskinä tautien lisäksi ero salasuhteen paljastumisen jälkeen.
Toinen toistaan huonompia vaihtoehtoja?
Hienovarainen kuumennus seksiin päivän mittaan on toiminut itsellä ainakin välillä. Eikä keinojen tarvii kummoisia aina olla.. Kuumia tekstareita omalle kullalle, huomiointia monessa muussakin asiassa kuin seksissä, pusuttelut, halailut, hyväntuulisuus, itsestä ja omasta hygieniasta huolehtiminen, olemalla seurallinen, sallimalla toiselle omaakin aikaa välillä, kotitöiden tai palvelusten tekeminen, yhteisten kiireettömien hetkien järjestäminen, yllätysten järjestäminen, jne.. lähes loputon lista jos jaksaa alkaa miettiä. Tottahan kaikki liian usein käytettynä menettää tehonsa..
En jaksa enää itse asiasta puolisoa huomautella, olen tehnyt omat ratkaisuni. Huonot ehkä monien mielestä, mutta minkäs mahtaa, kun seksiä haluaa, sitä on myös saatava..
En yhtään ihmettele sitä että varatut ihmiset käyttävät heille suunnattuja treffipalveluja laajamittaisesti, jokin asia hiertää seksin suhteen niin kovin monilla pareilla. Itse kuulun siihen mielestäni raukkamaiseen sakkiin myös, eli olen valinnut säännöllisen vieraissakäynnin ilman lupia. Auttaa kestämään niitä monia koettuja torjuntoja ja puolisokin saa välillä rauhan seksitarpeiltani: yhden kaniyön (siis illasta aamuun seksiä vieraan kanssa) jälkeen jaksaa helposti olla viikonkin ilman seksiä ja senkin jälkeen aika harva tahti riittää että pääsee seuraavaan tapaamiseen ja kanien yöhön. En kuitenkaan ole ollenkaan varma kestänkö seuraukset jos tämä touhuni joskus paljastuu, aika uhkapeliä siis? Mutta elämä on ja itse tein aikanaan nuorena valinnan, että hyväksyin harvemmin seksistä innostuvan kumppanin kuin itse olen.
Toivottavasti löydätte keinoja saada omaa suhdettanne eteenpäin muutenkin kuin vieraissa käymällä. Itse taidan olla jo menetetty tapaus, vaikkei tällä hetkellä "rikos"kumppania olekaan, jostain joku puutteessa pidetty nainen kuitenkin pian ilmoittautuu, kuten tähänkin asti on käynyt. Haku päällä siis ;)
Olisi kyllä mielenkiintoista lukea niistä keinoista, mitä pitkään yhdessä olleet parit ovat käyttäneet, että on onnistuneet saamaan keskinäiset seksihalunsa pysymään vuosien varrella tasapainossa?
Minä olin nuorempana "kunnon uskovainen" eli täytyi odottaa avioliittoon seksin harrastamiseen. No, kävi niin, että miestä hyvin harvoin kiinnostaa. Jotenkin varmaan ajattelee, että kunnon uskovainen ei seksiä kummemmin harrasta.