tuli 45 min, jossa kerrottiin että toinen vanhempi pystyy estämään toista tapaamata lapsia.
Siinäkin huomasi, että oikein korostettiin sitä, että yleensä se on äiti! Se on äidin vika. Ettei miehellä ole mitään osuutta asiaan,. Että senkun ottaa vaan valmista, et kyllä äiti soittelee, mutta mies ei tee asian eteen yhtään mitään itse. Hänenhän se kuuluu pitää siitä kiinni, että tapaamiset toteutuu, eikä oottaa että äiti soittaa, tuo ja hakee. Niin hyvää palvelua ei toisen tarvi tehdä, et toinen vaan oottelee. Sitten jos niin ei käy, se on heti estämistä.
Usein se mies itse ei halua olla lasten kanssa kun ne ovat pieniä. Sitten innostutaan vasta, kun ovat isoja ja omatoimisia. Niinkuin tuossa tv ohjelmassa, isä ootteli teini ikäistä tyttöä nyt vasta, mutta ei varmaan ole tehnyt elettäkään aikaisemmin kun tyttö oli pieni, ja tarvitsi isää. Eikä nytkään tullut mieleen että itse sopisi tai hakisi tytön. Hän vaat ootteli että tyttö tulisi hänen luokse!!!
Äiti syyllistetään joka asiaan, mutta isä on se jolle kerätään sääli pisteitä ja häntä ymmärretään.
Tulin siihen tulokseen, että miehet on ikuisia lapsia, ikuisia valmiin oottajia, helpon elämän hakuisia. Kun joku ei suju, se on muiden vika.Eivät osaa ottaa vastuuta omista virheistään.
Eipä ihme, että lapset päätyy usein äidin luokse asumaan, kun mies on niin saamaton. Miten he pärjäisivät lasten kanssa, kun eivät osaa sopia mitään, eivät osaa muuta kuin oottaa valmista että joku muu tekee, ja jos ei onnistu, syyttävät siitä muita.
Asia dokumentissa oli varmasti tarpeellinen ja hyvä, mutta se miten se oli tehnty, oli huono. Äidit syyllisiä ja miehet uhreja...
Siinäkin huomasi, että oikein korostettiin sitä, että yleensä se on äiti! Se on äidin vika. Ettei miehellä ole mitään osuutta asiaan,. Että senkun ottaa vaan valmista, et kyllä äiti soittelee, mutta mies ei tee asian eteen yhtään mitään itse. Hänenhän se kuuluu pitää siitä kiinni, että tapaamiset toteutuu, eikä oottaa että äiti soittaa, tuo ja hakee. Niin hyvää palvelua ei toisen tarvi tehdä, et toinen vaan oottelee. Sitten jos niin ei käy, se on heti estämistä.
Usein se mies itse ei halua olla lasten kanssa kun ne ovat pieniä. Sitten innostutaan vasta, kun ovat isoja ja omatoimisia. Niinkuin tuossa tv ohjelmassa, isä ootteli teini ikäistä tyttöä nyt vasta, mutta ei varmaan ole tehnyt elettäkään aikaisemmin kun tyttö oli pieni, ja tarvitsi isää. Eikä nytkään tullut mieleen että itse sopisi tai hakisi tytön. Hän vaat ootteli että tyttö tulisi hänen luokse!!!
Äiti syyllistetään joka asiaan, mutta isä on se jolle kerätään sääli pisteitä ja häntä ymmärretään.
Tulin siihen tulokseen, että miehet on ikuisia lapsia, ikuisia valmiin oottajia, helpon elämän hakuisia. Kun joku ei suju, se on muiden vika.Eivät osaa ottaa vastuuta omista virheistään.
Eipä ihme, että lapset päätyy usein äidin luokse asumaan, kun mies on niin saamaton. Miten he pärjäisivät lasten kanssa, kun eivät osaa sopia mitään, eivät osaa muuta kuin oottaa valmista että joku muu tekee, ja jos ei onnistu, syyttävät siitä muita.
Asia dokumentissa oli varmasti tarpeellinen ja hyvä, mutta se miten se oli tehnty, oli huono. Äidit syyllisiä ja miehet uhreja...
Vastaukset 50
Vanhimmat
No kyllä sulla sitten on aika ihmeellinen huumorintaju jos tuollainen asia naurattaa...
Tällä lapsen tapaamisen estämisellä tarkoitetaan toisen vanhemman vieraannuttamista lapsesta. Ja kyllä, kaikki tilastot ja tutkimukset puoltavat sitä tosiasiaa, että yleensä se vieraannuttaja on äiti.
Kyseisessä 45min-ohjelmassa ja vieraannuttamisessa ei ole kyse siitä, että "mies vain odottelee valmista eikä itse ota yhteyttä tapaamista järjestääkseen". Eikä ole kyse siitä, ettei lapsen isä tekisi mitään sen eteen että tapaaminen toteutuisi. Kyse on siitä, että tämä vieraannuttamiseen syyllistävä vanhempi tekee asioita estääkseen tapaamisen ja vaikeuttaa sovittujen tapaamisten toteutumista, esim. ennen sovittua tapaamista peruu sen vedoten vaikka lapsen sairastumiseen, vaikka lapsi olisi terve. Tai yksinkertaisesti vain ilmoittaa, ettei lapsi nyt tulekaan, on muuta tekemistä jne. Samaan aikaan lapselle puhutaan isästä negatiiviseen sävyyn, käännytetään lapsi isäänsä vastaan ja opetetaan puheilla jopa vihaamaan isää.
Tämä on kostotoimenpide. Pahimmillaan katkerat äidit ovat jopa perättömästi syyttäneet lapsen isää hyväksikäytöstä. Yleensä vieroittajan tavoitteena on saada lapsen ja isän välit katkaistua kokonaan.
Voit vaikka googlettaa hakusanoilla: "lapsen vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta" ja kokeileppa googlettaa "äidit vieraannuttaminen", tällöin heti ensimmäisen sivuston ensimmäinen lause on: pääsääntöisesti vieraannuttaja on äiti.
No varmasti on kun niistä isän tekosista ei kirjoiteta! Aina kun äiti tekee jotain, se on uutisoinnin aihe, mutta isän tekoset on sitten; ei mitään!
Äläpäs nyt höpötä itse.
Kyllä niistä kirjoitettaisiin, jos niitä tekosia olisi.
On vieroittaja-isiäkin, jotka yleensä ovat lähivanhempia, mutta tällaiset tapaukset ovat harvinaisia.
Näin se vain on, vaikka sinä et siitä pitäisikään.
Eivät tosiasiat muutu toisiksi vain siksi että sinä niin haluat.
Ei tarvi muiden asiat muuttua, kunhan omat asiat menevät hyvin, tähän asti on mennytkin. Tärkein päämärä on ollut pitää ex miehen ja ex isän naikkoset erossa meidän perheestä ja suvusta. Siinä olemme onnistuneet, kun mieskin on auttanut ja pitänyt piilossa, poissa meiltä. On juonessa mukana.
Me emme ole ikinä antaneet kenenkään täystuholaisen tuhota lapsiemme elämää. Siitä pidimme kiinni. Ja kyllä on kannattanut. Lpasita näkee kun vanhempien toimet osoittautuvat oikeiksi.
Tutkimusten mukaan 80-90 % vieraannuttajista on äitejä.
Erittäin kattava tietosivusto on www.pasvanhemmat.info.
Otteita kyseiseltä sivustolta:
"Tyypillinen kaava on, että eron jälkeen äiti alkaa vieraannuttaa lapsia isästä. Yleensä vieraannuttaminen alkaa niin nopeasti, että isät eivät edes ymmärrä, ettei vika ole heissä. Äidin motiivit ovat kosto ja viha eron johdosta, halu hallita lapsia sekä se, etteivät he tule toimeen ilman lapsia.
Vieraannuttavilla äideillä näyttää pääasiassa olevan sekamuotoinen persoonallisuushäiriö, jossa on epävakaan persoonan lisäksi narsistisia, huomionhakuisia ja/tai riippuvaisia piirteitä. "
Ihmettelen kyllä suuresti, miten sinä aloittaja jaksat naureskella tällaisille asioille. Tekstissäsi kieltämättä on jopa vieraannuttajan piirteitä...Oletko itse joskus tehnyt jotain lasten ja isän tapaamisten estämiseksi?
Voi kuule, lissu on tehnyt sen eteen paljonkin.
ei anna lastensa olla tekemisissä isän kanssa koska isällä on uusi puoliso.
tyypillinen katkera, sekopäinen, kostonhimoinen, jätetty ex-eukko.
aivan kehuskelee ja naureskelee täällä sillä kuinka onnistui tavoitteessaan ja kuinka lapset hylkäsi isän.
Ymmärrän, että sinun on vaikea tajuu toisten asioita, joista et tiedä mitään. Meillä mies ihan itse vieraannutti itsensä lapsista. En kertaakaan ole miestä estänyt lapsiaan tapaamasta, itse ei ole ollut halukas, perheenrikkojan painostuksen alla on hankalaa, jottei jää yksin ja syrjäydy.
Kyse on ollut ain hänen naikkosista, joita emme halua omaan elämään. Emme tarvi heitä mihinkään. Eihän lapsilla ole mitään pakkoa heitä nähdä.Eivät he kuulu lapsen elämään. Sotkisivat vaan enempi.
Mikä siinä on vaikee ymmärtää?
Jos mies olisi halunnut tavata lapsia, olisi voinut sen tehdä, ei siinä minun snanni ole vaikuttanut. Mutta kun halusi vaihtaa lapsensa vieraisiin lapsettomiin naikkosiin, niin ei ole minun asia pakottaa häntä.
Korostan, että naikkoset ei kuulu meidän elämään ikinä, perheenrikkojat ei saa meiltä anteeksi antoa.
Ja se onkin pelastanut lapseni monelta ikävältä asialta. Huonoja vaikutteita minun lapseni ei kaipaa naikkosilta. Emme halua heitä meille, emme mekään ole ikinä yrittäneet tunkea heille.
Tässä meitä mollaamisessa onkin kyse vain katkeruudesta ja kateudesta, monet ovat kateellisia meille, koska hoidimme asian niin hyvin, että olemme onnellisia ja lapet päjräävät hyvin, eikä ole mitään riitoja ym hankaluuksia ollu, vaikka isä hylkäsi, se on pienempi paha kuin se että lapset olisivat saaneet huonoja vaikutteita ja hirveitä esimerkkejä miten perheen voi hylätä ja vaihtaa omituisiin ihmisiin.
"Vaikka isä hylkäsi, se on pienempi paha kuin se että lapset olisivat saaneet huonoja vaikutteita ja hirveitä esimerkkejä miten perheen voi hylätä ja vaihtaa omituisiin ihmisiin. "
No mutta lapsennehan saivat juurikin sellaisen esimerkin!
Lasten isä häipyi toisen naisen matkaan, ei se asia miksikään muutu. Niin tapahtui, ja lapset ovat jo siitä saaneet "huonoja vaikutteita ja hirveän esimerkin siitä kuinka perheen voi hylätä ja vaihtaa omituisiin ihmisiin".
Itsekin olet sanonut, että olet itse lapsille kertonut totuuden, että isä jätti teidät ja vaihtoi vieraisiin naisiin. Siinähän he nimenomaan saivat sen hirveän esimerkin!
Mä en vaan ymmärrä että mitä ne äidit muka haluaa kostaa ja mistä se viha tulee?
Meillä erottiin yhteisestä päätöksestä ja kaikki meni alkuun ok. Jotain tapahtui n vuosi eron jälkeen ja mies rupesi lastensa tapaamisia jättämään käyttämättä ja lopetti puhelut. Pari vuotta yritin kaikkeni jotta välit säilyisi, sitten luovutin. Kuljetan kyllä lapset jos isä joskus tahtoo nähdä ja joustan ajoissa. Mies vieraannutti itse itsensä, milläs se saadaan laittomaksi?
Pari asiaa minua suuresti hämmästyttää ja on aina hämmästyttänyt tässä sinun jutussasi...Jos sopii, kyselen sinulta hieman jotta saisin kokonaiskuvan.
Ex-miehesi siis lähti, ja jätti sinut ja lapsensa. Ei siis ollut enää missään tekemisissä lasten kanssa, vaan ihan totaalisesti häipyi ja hylkäsi ja unohti. Katkaisiko hän välit ihan kokonaan? Käsittääkseni hänen lähdöstään on jo vuosia aikaa, onko hän kertaakaan lähtönsä jälkeen ilmaissut halunsa tavata lapsia? Vai onko hän jatkanut omaa elämäänsä eikä ole ottanut teihin mitään yhteyttä lähtönsä jälkeen?
Koska jos on näin, että hän ei ole millään tavoin ilmaissut enää minkäänlaista halua tavata lapsiaan, niin eihän kukaan ole ollutkaan vaatimassa lapsia tutustumaan ex-miehesi uuteen puolisoon. Eihän edes isäkään ole silloin ollut millään tavoin enää läsnä lasten elämässä.
Sanot, ettei mies ole tuonut naikkosiaan teille tai lastenne lähelle. Miksi olisikaan, jos hän ei edes itsekään ole moniin vuosiin tullut lähellekään teitä tai ollut missään yhteyksissä? Minusta silloin ei ole kyse siitä, että hän ei toisi naikkosiaan teille sen vuoksi koska "kunnioittaa" teitä, vaan sen vuoksi, ettei hänellä ole siihen mitään tarvetta. Jos hän on kerran jo aikoja sitten irtisanoutunut isyydestään eikä ole lapsiaan sen jälkeen nähnyt, niin eihän hänellä ole silloin mitään tarvetta uutta puolisoaan lapsilleen esitellä. Mieshän on käytännössä lapseton, jos hän on täysin lapsensa hylännyt. Voihan olla, ettei tämä hänen naikkosensa edes tiedä, että miehellä on joskus ollut perhe. Tuskin mies sinusta ja lapsistaan edes puhuu kenellekään, jos hän on jättänyt teihin liittyvän elämänvaiheen historiaan ja aloittanut uuden elämän.
Tällöin ei tietenkään ole lasten pakko nähdä sitä isänsä naikkosta, eiväthän he ole nähneet isäänsäkään herran aikoihin!
Jos taas tilanne on se, että isä on lähtönsä jälkeen ottanut yhteyttä ja ilmaissut halunsa tavata lapsia, niin onko tämä toteutunut kertaakaan? Jos ei, niin miksi ei? Jos isä on halunnut tavata lapsensa mutta ei ole saanut siihen tilaisuutta, missä on vika? Jos vastauksesi on, että naikkonen ei antanut, niin sanoiko isä, että "haluaisin tavata lapseni mutta naiseni ei anna tavata"? Jos näin on, niin se on sitten sen ex-miehesi oma asia ja oma vika. Hänelle vaakakupissa on painanut enemmän se uusi nainen kuin lapset. Mutta miksi ihmeessä sinä silloin niin kauheasti pelkäät sitä naikkosta ja sitä että hän tulisi teille, koska tuskinpa häntä edes kiinnostaa sinua ja lapsiasi nähdä. Jos hän estää miestäänkin tapaamasta lapsia, niin ei hän varmaankaan ole itsekään kiinnostunut heitä tapaamaan. Hänhän elää tyytyväisenä elämäänsä siellä jossain ex-miehesi kanssa, hän on saanut haluamansa, ja on kuin teitä ei olisi olemassakaan.
Jos taas tilanne on se, että mies on halunnut tavata lapsiaan ja esitellä uuden puolisonsa lapsilleen, ja sinä olet estänyt sen, niin sinä olet tehnyt väärin. On vain hieno asia jos isä haluaa olla edelleen isä eronkin jälkeen, ja koska hänellä on täysi oikeus rakastua uudelleen ja elää uuden puolison kanssa, et sinä voi mennä estämään isän ja lasten tapaamisia vain sen vuoksi, että sinä et sulata sitä että ex-miehellä on uusi nainen. Ja se, että tämä uusi nainen itse ilmaisee halunsa tutustua miehen lapsin kertoo siitä, että nainen on fiksu ja normaali ihminen, joka haluaa tukea miehensä ja tämän lasten suhdetta, eikä halua estää tapaamisia.
jatkuu...
...jatkuu
Muistan joskus sinun kirjoittaneen, että isä hylkäsi lapset ja nyt lapset hylkäsi isän. En ymmärrä tätä, koska miten voi hylätä jonkun joka on ensin sinut jo hylännyt? Onko siis niin, että isä on myöhemmin osoittanut katumusta ja halunnut sittenkin takaisin lastensa elämään? Sekin on hyvä asia, vaikkei ideaalitilanne olisikaan. Mutta on hienoa, jos mies on tullut järkiinsä. Jos tässä tapauksessa lapset sanovat isälleen, että "mitäs läksit, ei me enää haluta sua isä", niin kyllä siinä tilanteessa kaikkien ulkopuolisten katse siirtyisi siihen äitiin, joka todennäköisesti on syyllinen vähintäänkin lievään vieraannuttamiseen.
Lapsi on luonnostaan lojaali molempia vanhempia kohtaan. Jos isä ensin häipyy vuosiksi ja palaa sitten, se on lapselle onnenpäivä. Ei lapsi kanna kaunaa ja katkeruutta omaa vanhempaansa kohtaan, jos ei joku ole asiaa edesauttanut ( =toinen vanhempi).
Jos en ihan väärin muista, niin olet joskus kirjoitellut, että olet sanonut lapsille, että isä lähti ja vaihtoi teidät vieraisiin naikkosiin, teillä on huono isä, joka ei teitä enää halua. Ja että olette yhdessä lasten kanssa keksineet halventavia nimityksiä isän naikkosille ja nauraneet asialle. Ja että lapset ovat nyt hylänneet isänsä ja että he kehuvat sinua maailman parhaaksi äidiksi kun et ole päästänyt heitä vieraiden ihmisten kynsiin. Joskus olet myös kirjoittanut, että hahhah, nyt ovat lapset hylänneet isän, hahhah, ihan oikein. Minun mielestäni on vähän sairasta olla tyytyväinen tuollaisista asioista...?
Kaikenkaikkiaan tilanteesi kuulostaa siltä, että lapsia on manipuloitu isäänsä vastaan. Jos isä tosiaan ei ole koskaan ollut enää missään yhteyksissä lähtönsä jälkeen ja lapset ovat nähneet hänet viimeksi pieninä, niin sama se sitten on. Isähän todella silloin häipyi ja tuskin on takaisin enää tulossa.
Mutta jos isä on tahtonut tavata lapsia lähtönsä jälkeen, vaikka edes vuosien päästä, ja sinä olet kääntänyt puheillasi lapset häntä vastaan ja nyt myhäilet tyytyväisenä, niin se ei ole normaalin ihmisen käytöstä.
Vielä yksi asia minua on vaivannut...Puhut usein miehesi naikkosista ja perheenrikkojista monikossa. Jos miehesi kerran on häipynyt ja hylännyt teidät, niin miten sinä voit olla perillä hänen naisasioistaan tai yleensä mistään? Tuskin soittelette ex-miehenne kanssa ja vaihdatte kuulumisia? Kuulostaa siltä kuin ex-miehelläsi olisi haaremi, mutta voihan olla hyvinkin mahdollista, että hän on elänyt kaikki nämä vuodet saman naisen kanssa. Ja vieläpä jonkun naisen kanssa, joka on tullut sen "perheenrikkojan" jälkeen. Tällöinhän hänen naisensa ei ole perheenrikkoja, miehesi on ollut eronnut ja vapaa kun he ovat tavanneet.
Ylipäätään tuntuu hassulta, miten sinä tunnut olevan niin hyvin perillä ex-miehesi asioista...Juurikin tämä naikkosten määrä, ja joskus taas olet kirjoittanut, että mies on yksin, siitäs sai. Kirjoitat aina perheenrikkojien painostuksesta ja heidän teoistaan, mutta mistä sinä voit tietää miehesi motiiveista, tai mitään näistä naikkosista? Ethän sinä voi tietää hänen elämästään, suhteistaan tai mistään yhtään mitään, jos hän kerran häipyi 10 vuotta sitten etkä ole sen jälkeen ollut tekemisissä.
Paljon on ristiriitaisuuksia.
Totta, isän puolelta saivat semmoisen esimerkin, että perheen voi hylätä, ja vaihtaa naikkosiin koska tahansa.
Mutta minä kerroin toduuden, kun en halunnut että minäkin olisin miehen lailla valehtelija!
Sanoin että isä hylkäsi ja vaihtoi naikkosiin, kun naikkoset halusi rikkoa meidän perheen.
Perempi kerta rytinä kuin ainaninen natina. Lpaset kerstää toduuden paremmin kuin valehtelemisen. Ei olemitään järkeä kehua miestä hyväksi ja ihanaksi, joka lapsensa hylkää. Ainainen odottelu ja kehuminen on lapsille vahingollista. Siihen me emme lähteneet.
Nyt lapset luottaa minuun, mutta isä on out!
Kyllä hän lapsensa vaihtoi. Perheenrikkoja niin käski ja tuhosi lastemme elämän. Ilman isää ovat eläneet, onneksi olen minä tukena ja turvana ollut. Ei tulisi mieleenkään hylätä omia lapsia.
Kyllä kunnioittaa, pitää visusti perheenrikkojat poissa elämästämme, onneksi. Se jos mikä on kunnioitusta, voisihan hänvaatia että meidän olisi pakko nähdä hänen naikkoset! Mutta järki on hänellä sen verran päässä, ettei tuo naisiaan meille.
Meidän puolesa isällä on aina ollut valta tavata lapsensa, ja ensin rytkytinkin, mutta ei se lut mun tehtävä. Naikkoset eivät kuulu meidän juttuihin, heillä on aina ollut täys kielto meille ja lasten lähelle.
Ei me olla koskaan haluttu nähdä hänen anisiaan. Emme halunneet että he tulisivat meille tai me menisimme sinne heitä katsomaan.
Tottakai hänellä on oikeus ottaa vaikka sata uutta naista, kunhan pitää heidät meistä erossa, ja lapsista varsinkin. Emme halua haukkumisia, kiristyksiä emmekä täysin vieraita ihmisiä sotkemaan elämäämme ja kotiamme. Ei kuulu meidän elämään. Lapset on ollut hyvä pitää heistä erossa. Perheenrikkojat eivät sillä tavoin anteeksi tekosiaan saa.
En usko että ex miehen naiset koskaan on niin järkeviä että itse olisivat oleeet poissa meisdän elämstä, kyllä siihen tarvitsi minua ja ex miehen kieltoa ja hänen kovaa sanaa, etei tule meidän lähelle.
Lapsemme ei tarvi moisia elämäänsä. Enkä minä.
Kerroppa sinä välillä, mihin me olisimme heitä tarvinneet? Miski pitäisi antaa lapset vieraan ihmisen käsiin? Lapseton ihminen, eihän hän tiedä lapsista yhtäänm itään. Miksi pitäisi antaa pakolla lapset haukuttaviksi, tai muuten kiusattaviksi? Mihin me tarimme niitä eukkoja????
Jos lapset eivät tosiaan ole eivätkä ole edes missään vaiheessa olleet tekemisissä isänsä kanssa, niin ei, eihän lasten tarvitse silloin isän uutta puolisoakaan nähdä. Ei tietenkään. Jos ei isäkään ole enää kuvioissa mukana, niin eihän sillä ole silloin mitään merkitystä.
Pointtini olikin se, että miksi tämä nainen edes haluaisi nähdä sinua tai lapsiasi. Hänhän elää tyytyväisenä ex-miehesi kanssa, ja koska mies on jättänyt ja hylännyt lapsensa, niin hehän ovat lapseton pariskunta. Tuskin edes muistavat teidän olemassaoloanne tai ylipäätään vaivaavat päätänsä teillä millään lailla. On aika outoa sinulta kuvitella, että tämä nainen olisi mitenkään kiinnostunut tapaamaan lapsia, kun isäkään ei ole heistä kiinnostunut eikä halua heitä tavata. Sinun pitäisi sisäistää se, että he elävät siellä jossain omaa elämäänsä ja tuskin tuhlaavat ajatustakaan sinuun, kun sinä taas tuhlaat ajatuksiasi heihin päivittäin ja kirjoitat heistä päivittäin. Jollain tavalla siis sinun elämäsi pyörii heidän ympärillään, kun taas he eivät varmaankaan edes muista sinun olemassaoloasi.
Ei sinua ole kukaan pakottamassa antamaan lapsia minnekään haukuttavaksi ja kiusattavaksi, eikä ole ilmeisesti koskaan ollutkaan. Usko pois, ex-miehesi elää siellä omaa elämäänsä aivan tyytyväisenä ja antaa sinunkin elää omaasi aivan rauhassa. Miksi siis vietät aikaasi märehtimällä näitä samoja asioita vuodesta toiseen? Ei se ex-miehesi naikkonen ole sinun lapsiasi viemässä eikä ole heistä kiinnostunut. Typerää edes kuvitella että hän yrittäisi väkisin tunkea sisään ovista ja ikkunoista!
Sinun ex-miehesi on jatkanut elämäänsä, hänen naisensa elää omaa elämäänsä hänen kanssaan, lapsenne ovat jatkaneet elämäänsä, mikset sinä tee samoin? Unohda koko ex-mies, unohda naikkoset, unohda koko juttu. Turhaan sinä kulutat elämääsi täällä suomi24-palstalla ja vaahtoat samasta asiasta vielä 10 vuoden päästä. Jos tosiaan on näin että ex-miehesi todella hylkäsi lapsensa eikä ole koskaan lähtönsä jälkeen heitä nähnyt eikä halunnut nähdä, niin asia on sitten niin. Ei siihen tarvitse mitään naikkosia enää sekoittaa eikä päästää niitä naikkosia uniin ja elää heidän kauttaan vielä 10 vuotta miehen lähdön jälkeen. Kaikilla tämän palstan kirjoittajilla ei ole kokonaiskuvaa sinun tilanteestasi, ja jos miehesi tosiaan ei ole halunnut enää lapsiaan tavata, niin ok, sinä olet oikeassa, hän on huono isä ja sietää mennäkkin. Mutta se oli sinun miehesi päätös, kohdista se vihasi ja katkeruutesi häneen, ei kukaan ole häntä ase ohimolla pakottanut lähtemään. Unohda ne naikkoset, käsittele vihasi ja katkeruutesi ja UNOHDA KOKO JUTTU. Älä anna niiden naikkosten enää hallita elämääsi. Koska ne hallitsevat, sinähän ajattelet heitä joka päivä.
Ala hyvä ihminen nyt elää omaa elämääsi, niin sinun ex-miehesikin on tehnyt. Tee tietoinen päätös, etteivät naikkoset enää vaivaa sinun elämääsi. Ole kuin heitä ei olisikaan.
" Don't waste your time on people who don't even diserve to be an issue in your life".
= älä tuhlaa aikaasi ihmisiin, jotka eivät edes ansaitse olla puheenaihe elämässäsi.
Pointti oli se että, lapset olisvat halunneet olla isän kanssa tekemissä, mutta eivät hänen naikkosten kanssa, niiden perheenrikojien.
Lapset olisvat halunneet pitää koko isän, mutta isä ei omia lapsia, vaan vaihtoi naikkosiin.
Semmoista ei tarvi anteeksi antaa.
Meille on sama on ukko onnellinen nyt vai ei, ei meitä haittaa, ei todellakaan.
Tottakai meitä suututtaa että hyvä isä lapsensa hylkäsi, sitäe i voi vieläkään käsittää, ei me eikä meidän läheiset eikä suku.
Mutta kaikista tärkeintä on ettei mies tuo naikkosia meille eikä sukuumme. Lapsethan siitä eniten kärsisivät vieläkin, jos vieras ulkopuolinen perheenrikkoja alkaisi heitä näin jälkikäteen haukkumaan ja vaikeuttamaan heidän elämää. Siitä me lasten kanssa pidämme kiinni, ettei mies tuo lähellekään meitä niitä perheenrikkojia.
Ei tarvikkaan antaa anteeksi.
Ja tottakai suututtaa, en kai ole muuta väittänytkään.
"Mutta kaikista tärkeintä on ettei mies tuo naikkosia meille."
No hänhän ei tuo, joten mikä on ongelma?
Miksi sinun elämäsi pyörii edelleenkin ex-miehen ja tämän naikkosten ympärillä?
Se pyörii, koska kirjoitat heistä, eli ajattelet heitä joka päivä. Miksi?
Mikset vain jatka elämääsi ja unohda koko naikkosia?
Vaihtoiko isä todella lapset naikkosiin vai vaihtoiko hän vain sinut uuteen, vahemmän katkeraan naikkoseen? Miksi lapset eivät halunneet tavata isän uutta puolisoa? Ihan omasta tahdostaan, vai sinun käskemänä? Ei avioeron tarvitse merkitä, että lapsi menetää isän, ei edes silloin, että isä menee uudelleen naimisiin. Niin tapahtuu useimmissa avioeroperheissä. Lapsilla voi silti olla aivan hyvä suhde isäänsä. Vähän kuulostaa siltä, että sinä olet takonut lasten päähän, että isä vaihtoi teidät naikkosiin. Vai olenko väärässä?
Kyllä minustakin aika vahvasti kuulostaa siltä, että hän on tehnyt oman osansa saadakseen lapset kääntymään isäänsä vastaan.
"Pointti oli se että, lapset olisvat halunneet olla isän kanssa tekemissä, mutta eivät hänen naikkosten kanssa, niiden perheenrikojien."
Enpä kyllä oikein jaksa uskoa että pieni lapsi oma-aloitteisesti sanoo, että "haluan olla isän kanssa mutta en isän naikkosten/perheenrikkojien". Kyllä se on äidin ajatus, jonka äiti on istuttanut lastensa päähän. Lapsi on luonnostaan ennakkoluuloton ja avoin kaikelle eikä vainoharhainen, eikä varmasti erittele että isää haluan nähdä mutta en naikkosia. Eihän pieni lapsi edes ymmärrä tuollaisia sanoja ja käsitteitä, ellei joku ole niitä lapselle opettanut. Ja kukahan se joku voisi olla....?
Kertomalla muille, että muitakin vaihtoehtoja on, kuin alistua miehen ja uuden naisen tahtoon. Sen ettei se äiti ole syyllinen naisen omiin ongelmiin.
Täällä yritetään aina syyllistää lasten äiti, mutta isä on kuin enkeli, ei mitään vikaa, eikä hänen monissa uusissa suhteissa, ei muuta kun sekaan vaan samaan soppaan ex vaimo ja lapsetkin, mitä välii!!!
Me emme alistuneet enkä antanut kenenkään ulkopuolisen ihmisen pilata meidän lapsia. Onneksi mieskin tajusi ja ptii naikkoset poissa meidän elämästä ja suvusta.
Lapset vaihtoi kun kyllästyi ja naikkonen yllytti ja rikko perheemme. Siinä ei mitään epäselvää.
Juu ei tarkoitakkaan, mutta jos mies painostuksen alaisena hylkää lapset, niin mitä siinä voi tehdä, ei mitään. Me ei aleta kinuamaan miestä takasin, sehän on ihan urpoo, kyllä sen miehen täytyy tajuta, kuka on tärkein, ja meillä se ei ollut lapset. Vaan lapseton kaakki.
Juu ei tarvitsi merkitä, mutta eihän sitä väkisin voi lapsia sulloa mihen maailmaan, jos mies painostuksen alaisena ei halua.
No eipä tuo mies naimisiin oo menny, miski menisikään, eihän pystynyt aiemminkaan perhe elämään, miksi pystyisi nyt.
Ja sitähän me toivoimme, että mies olisi kuulunut lasten elämään, mutta vaihtoi naikkosiin, joten se oli sitten niin.
Me ei haluttu nähdä niitä naisia eikä kuulua heidän elämään, eikä haluttu etä se naikkonen kuulusi meidän elämään, joten näin tapahtu meille. Miksi sen naisen olisi pitänyt kuulua meidän perheeseen???? Sitä en käsitä.
Hyvää suhdetta lapset ei isäänsä saa, kun tietävät että perheenrikkojat rikkoivat meidän perheen ja käänsi isän meitä vastaan. Kyllä siinä lapsikin ymmärtää, että he eivät isälle merkinneet mitään. Nyt ovat itse jättäneet miehen. Minusta se on mahtavaa, että lapst ymmärtävät, että ei isäkään voi kakkea pahaa lapsille tehdä. Kaiksista pahin on hylkääminen. Tuttavanikin ihmettelee, että miten hyvä mies voi tehdä lapsilleen noin, ja olla jonkun kaakin tossun alla!!! Sitä me ihmettelemme edelleen. Ehkä miestä hävettää ja katuu. Onneksi niin, jos katuu.
Meillä on raja, johon uusia naikkosia ei päästetä, oma ktoi ja oma elämä. Sitä ei kaakit sotke.
Kyllä pienelle lapselle pitää opettaa, mikä on oikein ja väärin.
Eilapsenkaant arvi sietää isältä hylkäämistä ja vaihtamista vieraseennaiseen. Ei ainakaan meillä.
Se on erittäin väärin. Väärin myös se, että joku ulkkopuolinen eukko tulisi meille meitä haukkumaan ja kiusaamaan. Se on asia jota minä en siedä.
Apua millaiseen aivopesuun lapsesi ovat sinun toimestasi joutuneet jo ihan pienestä saakka... Aivan pahalta tuntuu heidän puolestaan...
Antaisitko sinä suosiolla oman lapsen täysin vieraalle ja ulkopuoliselle ihmiselle? Jälkeenpäin saisit kuulla, miten hän on haukkunut lastasi ja sinua. Sanotut että sinun lapsi haisee, häiriköi ja sinä ole t huono äiti ja et osaa kasvattaa lapsiasi.. kaikilla mahdollisilla tavoilla, mitä täälläkin olet saanut lukea. Älä sano ette oo nähyt yhtäkään sellaista viestiä, olet varmasti, niitä pulppuaa monta puivässä.
Voitko sanoa että teet sen rakkaudesta lapseen, vaikka hänellä olisi kauheat oltavat isän luona? Sanoisit vaan lapselle, et "taidat puhua pehmosia" jos lapsi sanoisi millasta siellä on eikä halua enäämennä? Et uskoisi lapsa.
Vai pitäisitkö lapsesi erossa moisesta oloista?
Jos laittaisit lapsen semmoiseen, niin varmasti et rakastaisi lastasi.
Jos et ole koskaan antanut "naikkosten" lapsiasi tavata,niin mistä tiedät että isän uusi nainen haukkuisi lasta tai sinua? Ja jos nainen on naimisissa lasten isän kanssa tai kyseessä on muuten pitkäaikainen suhde, niin ei hän missään nimesssä ole täysin vieras eikä ulkopuolinen.
Ei, en ole koskaan antanut lastani täysin vieraalle ja ulkopuoliselle ihmiselle.
Mutta lapseni viettävät joka toisen viikon isänsä ja tämän uuden aviopuolison luona. Kumpikaan heistä ei ole lapsille vieras eikä ulkopuolinen ihminen, vaan perheenjäseniä. Isän luona asuvat myös isän ja uuden aviovaimon yhteiset lapset eli lasteni sisarukset, jotka eivät hekään ole lapsilleni vieraita ja ulkopuolisia, vaan rakkaita sisaruksia, joiden elämässä he ovat olleet läsnä heidän syntymästään saakka.
Koskaan ei isän aviopuoliso ole haukkunut lapsiani eikä minua. Koskaan ei ole sanonut, että lapset haisevat tai häiriköivät, eikä ole haukkunut minua huonoksi äidiksi tai etten osaisi kasvattaa lapsia. Aivan kuten minä en ole koskaan haukkunut ex-mieheni vaimoa tai hänen ja ex-mieheni yhteisiä lapsia. Emme me kukaan koe tarvetta sellaiseen, eikä meillä kenelläkään ole mitään hampaan kolossa tai mitään toisiamme vastaan. Käytös toisiamme kohtaan on ystävällistä, asiallista ja kunnoittavaa, emme koskaan ole riidelleet mistään. MInä myös kunnioitan ja tuen täysillä lasteni ja heidän uusien sisarustensa sisarussuhteita, näen ja tiedän kuinka tärkeitä he kaikki ovat toisilleen.
Lapsillani ei ole kauheat oltavat isänsä luona. Elävät siellä aivan normaalia elämää. Käyvät koulussa, tekevät läksyjä, katsovat telkkaria, syövät, ulkoilevat, viettävät aikaa perheen kesken, kyläilevät, reissaavat, käyvät harrastamassa, nukkuvat...Aivan normaalia lapsiperhearkea. Koskaan eivät lapset ole sanoneet etteivät haluaisi mennä isän luokse tai että siellä olisi kamalaa. Päinvastoin, kertovat aina minulle mitä kivaa ovat tehneet ja mitä hassua pikkusisarukset ovat tehneet. Lapset saavat puhua minulle aivan avoimesti isästään, tämän vaimosta ja uusista sisaruksistaan, mikään puheenaihe ei meillä ole tabu. Samoin lapset saavat isän luona puhua äidistä eli minusta aina kun haluavat.
Rakastan lapsiani yli kaiken ja minulle on tärkeää, että heillä on rakastava isä ja äiti elämässään, eikä isän uusi vaimo ole sitä koskaan estänyt. En minä ole niin julma että kieltäisin lapsia käymästä isän luona jos tällä on uusi vaimo. Ihan tavallinen ihminen hänkin on, normaali aikuinen ihminen. Minua kummastuttaa, miksi sinä kuvittelet noin kauheita uusista puolisoista, vaikka et ole edes koskaan tavannut ex-miehesi uutta puolisoa. Toivottavasti et tartuta omaa ennakkoluuloasi lapsiisi.
Lasten aivopesu, manipulointi ja toisesta vanhemmasta pahaa puhuminen vahingoittaa lapsen psyykeä. Siksipä uskallan jopa väittää, että minun rakkauteni lapsiini on vilpittömämpää kuin sinun rakkautesi omiisi. Minulla ei nimittäin ole mitään omia lehmiä ojassa, vaan kunnioitan lasten suhdetta isäänsä niin suuresti, että annoin uudelle vaimolle edes tilaisuuden, enkä kadu. Sinä et koskaan tehnyt edes sitä.
Aivan ilo lukea näin järkevän ja tasapainoisen äidin kirjoitus, niin viisaita sanoja että aivan sanattomaksi vetää. Kiitos tästä ja kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi, vaikutat oikein hyvältä äidiltä :)
No niin teillä, mutta ei meillä. Mihinkä me tarvitsemme ex miehen naisia? Kerroppa se? Miksi heidät pitää tunkea lasten elämään, eikö riitä että isä näkee lapsiaan, vaik eikö kykene siihen yksin?
Mies itse on ulkoistanut itsensä meistä, ei me. Meillä ei ole mitään osaa eikä arpaa siihen, ettei lapset halua nähdä isäänsä.
Jos mies hylkää lapset, niin mitä muuta voi odottaa kuin että lapset muistaa ja hylkää isänsä. Miten se voi olla mun vika??
AI joo, miehethän on suojattu vioilta. Kaikki syyt on ex vaimon ja lasten.
Min en anna tuntemattomalle naiselle oikeutta haukkua meitä ja rikkoa lisää, riitti meille että rikkoi perheemme.
En ymmärrä ihmisiä, jotka tykkää siitä, että oma perhe hajoaa, ja lapset menettää isänsä!! Miteh ihmeessä joku pystyy sen hyväksymään, omille lapsille??????????????????
"Lapset vaihtoi kun kyllästyi ja naikkonen yllytti ja rikko perheemme. Siinä ei mitään epäselvää."
Miehen rakkaus sinuun loppui ja hän erosi sinusta. Etkö näe ollenkaan parisuhdetta ja sen ongelmia, joka teillä oli. On kyse aikuisten välisestä suhteesta. Miksi puhut epäkunnioittavasti miehen avopuolisosta ? Eikö mies yleensä vaihda parempaan ja sopivampaan. Jos nykyinen on kaakki tai naikkonen, mikä sanaa kuvaa sinua . lehmä ?
Halusiko isä eron jälkeen tavata lapsia ? Isähän voi viedä lapsia hampurilaisravintolaan , elokuviin, jääkiekko-otteluun tms. tai isä voi tulla kotiinne ja sinä lähdet siksi ajaksi uimaan, kirjastoon tms. On paljon tapoja, joilla isä ja lapset voivat viettää yhdessä aikaa. Isä ja lapset keskenään. Mahdollistitko ja tuitko isän ja lapsien suhdetta ?
Siinä jauhat vuodesta toiseen , että isä vaihtoi lapset naikkosiin. Niin kauan kun et halua ymmärtää että mies vaihtoi sinut parempaan vaan vedät lapset siihen mukaan, jauhat täällä tätä samaa juttua vuodesta toiseeen. . Lapset tulee aina olemaan miehen biologisia lapsia. Ei niitä voi vaihtaa, mutta vaimon voi.
Eipä tästäkään tekstistä mitään hyötyä ole, sama meno tulee jatkumaan..
Ei ihme että mies vaihtoi, jos vaimo ei ymmärrä olla vaimo.
Varmasti oli sekin, että mies uutuuden huumassa ihastui lapsettomaan naikkoseen yli minun ja lapsiemme. Kaikki uuihan aina kiehtoo. Ja kun huomaa ettei enää ole takasin tulemista, ollaan vaikka väkisin jonkun kanssa, ettei tarvi olla yksin, ja maksaa elämistä yksin.
Kyllä varmaan halusi tavata lapsia, mutta nämä kaakit janaikkoset estivät, ja nyt mies maksaa kovan hinnan kun lapset ovat hänet hylänneet. Ei olisi kannattanut vaihtaa lapsia naikkosiin.
Kyllä monesti alussa soitin ja pyysin että lapset kaipaa, mutta kun pyhelin pistettiin kiinni tai karjuttiin tai sanottiin ettei ole aikaa... tajusin ettei se ole mun asia hoitaa. Jos mies ei halua nähdä lapsia, se on hänen asia, enää en tyrkytä heitä.
Kyllä näköjään lapset voi vaihtaa, meillä se ainakin mieheltä onnistui, tosin pehreenrikkojan painostuksella. Tuskin mies itse olisi moista ratkaisua keksinyt.
Mutta ei voi mitään, jos niin tekee. Pääasia että lapsillani on kaikki nyt hyvin, ja miksei olisi? On hyvä asia, että estin naikkosten tulon meille ja lasten lähelle, nyt näkee, miten hyviä ja ihania lapset ovat, kun ei katkerat lehmät ole päässeeet lastemme lähelle ja enempää heidän elämäänsä sotkemaan.
En voisi kuvitellakkaan kahvittelevani ex miehen ja ex isän anikosten kanssa... huh huh.. sehän olisi anteeksi anto sille, että isä hylkäsi lapset ja vaihtoi lapsttomiin naikkosiin.
Se käytäntö ei vosi meille, ja lapset ovat erittäin onnellisia, kun pidin heidän puoliaan. Sanovatkin että olen maailman pars äiti.
Muiden mielipiteistä viis, kun meill on kaikki hyvin. Kiitos minun.
Jostainhan se syyllinen pitää löytää. Yleensä se on äiti. Kukaan muu ei kykene ottamaan syyllisyyttä itselleen, niin äiti on hyvä kohde.
Varsinkin sittten ne miehen uudet suhteet, helposti syyllistää omista ongelmista miehen exää, sillälailla he tuntevat itsensä paremmaksi, kun ovat epäonnistuneet monesti. Heillä on huono itsetunto, ja näin he kasvattavat sitä haukkumalla miehen perheen.
No jatketaan vielä, vaikkei se hyodytätäkään ..
Kun sinulle tuli avioero, sosiaaliviranomaiset tekivät sopimuksen siitä kuinka usein lapset tapaavat isäänsä. Mitä siinä sopimuksessa luki ? Noudatitko sitä ?
Teksteissäsi on iso ristiriita sen suhteen että sama naikkonen joka estää miestä tapaamasta lapsiaan, on itse samanaikaisesti tunkeutumassa kahvipöytääsi, josta pidät hänet kynsin hampain poissa.
Toi kouhottajahan on oikein tyyppiesimerkki nimenomaan siitä vieroittajavanhemmasta. Näille on ihan turha puhua järkeä tai edes yrittää tuoda sitä toista näkökulmaa asioihin esille. He ovat niin täynnä sitä katkeruuttaan ja vihaansa, tavallaan käpertyneet ja jumittuneet siihen, että elämä on kurjaa. Valitettavinta on, että vuosia he tartuttavat näitä asnetietaan niihin viattomiin, eli lapsiin. Mutta onneksi lapset kasvavat, ja on mahdollista, että he joskus, kun äitinsä vallan alta kasvavat ajatteleviksi yksilöiksi, että he etsivät itse yhteyden isäänsä. Moni nuori tekee sen salassa vanhemmiltaan. Valitettavasti se toinen vanhempi on ehtinyt menettää usein monta vuotta lastensa elämästä.
Tunnen henkilökohtaisesti erään vieraannuttajavanhemman. Hän suureen ääneen naureskellen kertoi jo ennen lapsen syntymää (ensimmäinen silloisesta suhteesta, aikaisemmin oli jo kolme lasta kahdesta eri suhteesta) että jos ero tulee, niin lapsen isä ei saa lastaan tavata. Sanomattakin lie selvää, että myöskään aikaisemmat lapset eivät saaneet isiään tavata. Sama kuvio on toistunut jokaisen miehen kohdalla. Hän on väärinymmärretty marttyyri, ja ei ymmärrä, miksi häntä kaikki miehet noin huonosti kohtelevat. ja se "huono kohtelu", se ei ikinä oikein selvinnyt minulle itsellenikään, sen verran ympäripyöreäksi jäi. Mutta elämänasenne oli selvä.
Pahalta tuntui ja tuntuu seurata sivusta, kun mitään ei pysty tekemään. Tukea vieraannutettavaa vanhempaa, tarjota olkapäätä, ja kuunnella, kun toinen melkein murenee ikävänsä alle.
"Miksi heidät pitää tunkea lasten elämään, eikö riitä että isä näkee lapsiaan, vaik eikö kykene siihen yksin"
Koska lapset normaalisti tapaavat isää isän normaalissa asuinympäristössä ja siihen kuuluu myös isän uusi puoliso. Olisi todella kummallista että isän kanssa ei koskaan saisi olla kukaan muu kun hän tapaa lapsiaan. Koko vaatimus on aivan outo.
" Meillä ei ole mitään osaa eikä arpaa siihen, ettei lapset halua nähdä isäänsä."
Noin voi toki uskotella itsellesi. Jokainen järkevä ihminen käsittää kirjoituksistasi miten olet järjestelmällisesti haukkunut isää ja saanut lopulta lapsetkin uskomaan että isä on niin huono ihminen että häntä ei kannata tavata.
Ja nyt sitten uskot itsekin että lapset ovat oma-aloitteisesti niin päättäneet.
"AI joo, miehethän on suojattu vioilta. Kaikki syyt on ex vaimon ja lasten."
Kukaan ei ole niin väittänyt. Mutta naisissakin voi olla vikoja, ei vain miehissä.
"Min en anna tuntemattomalle naiselle oikeutta haukkua meitä ja rikkoa lisää, riitti meille että rikkoi perheemme."
Et ole edes antanut hänelle mahdollisuutta tavata miehen lapsia joten et edes voi tietää haukkuisiko hän heitä.
"En ymmärrä ihmisiä, jotka tykkää siitä, että oma perhe hajoaa, ja lapset menettää isänsä!Miteh ihmeessä joku pystyy sen hyväksymään, omille lapsille?"
Ei kukaan siitä tykkää. Mutta suurin osa ihmisistä tajuaa että elämä ei suju jos ei ota joskus lusikkaa kauniiseen käteen ja hyväksy tapahtunutta. Elättämällä loputonta vihaa, ei rakenna mitään hyvää tai pysyvää vaan pelkkää katkeruutta ja tuhoa.
Elämässä tapahtuu ikäviä asioita. Mutta ne voi hoitaa niin että niiden tuho jää mahdollisimman pieneksi. Nyt olet valinnut tien jossa maksimoit tuhot koska et pysty hyväksymään että miehesi jätti sinut. Ja samalla aiheutat tuhoa lapsillesi joita väität suojelevasi.
Emme tietenkään hyväksy että mies hylkäsi perheemme kun perheenrikkoja niin painosti. Hylätä omat lapset ja vaihtaa ventovieraisiin naikkosiin... se ei mene meidän kaaliin. Hyvää tässä on se, että lapset ovat hylänneet isänsä... ettäpuolin ja toisin. Paremmineei voisi olla.
"Tyypillisesti vieraannuttaja on äiti" ...niin..tyypillisesti lähivanhempi on äiti joten kai tähän sopii myös niitä vieraannuttajiakin enempi...
Jos lähi-isejä on 10 % kaikista lähivanhemmista ja loput lähit on äitejä niin tottakai näin on... se on van niin huvittavaa..tätä varmatsi oikeasti tapahtuu muutamille vanhemmille mutta harvemmin tosiaan kyseenalaistaan sitä, mitä etä on tehnyt että näin tapahtuu...esimerkki:
Äiti ja isä eroavat, isä on alkoholisti, juo paljon, ei tapaa lapsiaan moneen kuukauteen..Äiti yrittää saada lasten isää hoitoon, onnistuu muutaman kerran mutta repsahdus tapahtuu jokaisen kerran jälkeen.. lapset eivät tapaa isäänsä yli puoleen vuoteen, eikä isä soita..äiti miettii että olisi lapsillekkin ehkä parempi ettei edes tapaisi tai kuulisi isästä mitää kun sovitut tapaamiset ei ikinä toteudu ja lapset joutuvat vaan kokemaan pettymyksiä toisensa jälkeen..
Isä tsemppaa, raitistuu.. lapset tapaavat kerran kuussa isäänsä, isä on vielä hoidossa... tätä jatkuu puol vuotta.... isä repsahtaa...on kännissä kun lapset ovat menossa isälleen.. lapset oireilevat jo kun eivät näe isäänsä vaikka isä lupaa että pian nähdään..äitillä tulee mitta täyteet ja hän hakee yksinhuoltajuutta ja lopettaa yhteydenpidon lasten isään..Lapsilla on oma puhelin johon isä voi soittaa jos haluaa..puhelin on hiljaa ja silloin kun soi, äiti vastaa, varmistaakseen että isä on selvinpäin..harvemmin on... lapset eivät ole tavanneet isäänsä puoeen vuoteen.. Tähän kaikkeen meni 6 vuotta...
Äiti= vieraannuttaja??
Kymmenien tapaamissopimusten ja yhden rankan oikeudenkäynnin jälkeen minä en ole tavannut lastani kahteen kuukauteen. Lapsi ei enää halua koska lapsen äiti on käännyttänyt lapsen minua vastaan. Kaipaan häntä joka päivä ja joka solulla, ja minulla on enää muistot siitä kun sain olla hänen isänsä. Ja koskaan en ole muuta ollut kuin rakastava ja huolehtiva isä.Ja sitten joku täällä kehtaa sanoa että nauraa tälläisille tapauksille. menkää itseenne.
Entinen puolisosi on sairastunut alkoholismiin, todella Ikävää lapsillenne, että lastenne isä on alkoholisti. Sellaisessa tapauksessa pääasiallisen ongelman nimi ei edes ole vieraannuttaminen, vaan ”virtahepo olohuoneessa” kaikkine oheistuotteineen.
Sinä "nimimrkki":
Nyt järki käteen.
Näissä vieraannuttamis- ja tapaamisenestämis-asioissa on kyse siitä, että lapsi vieroitetaan ihan tavallisesta, kunnollisesta, hyvästä isästä.
Alkoholistit, narkkarit, mielisairaat, väkivaltaiset jne. isät ovat asia erikseen, he tekevät kyllä sen oman osansa siitä vieraantumisesta omalla käytöksellään.
Kyllä sitä tekee isätkin! Siitä ei vain puhuta, koska kaikissa tapauksissa se isä on uhri jakaipaa sääliä.
Elatusraha on minimi.
Isien ei ole pakko tavata lasta ellei itse halua.
Kaikki syy on äidin vaikka miehet tekisivät omat virheensä.
Mies päästetään aina helpolla.
Kävin tuolta pasvanhemmat-sivulta lukemassa Auroran ja Oonan tarinat ja itku tuli...Kuinka tuollaisia hirviöäitejä voi olla olemassa...En koskaan voisi tehdä omille lapsilleni tuolla tavoin vaikka kuinka ottaisi ero päähän ;(
Minusta dokumentti oli hyvä. Saihan siinä puheenvuoron myös äiti, jonka lasten isä ei omasta tahdostaan tapaa lapsiaan. Pelkäsin ennakkoon, että dokumentti esittäsi kaikki äidit vieraannuttajina, mutta minusta se oli tasapuolinen ja asiallinen.
Huoltoriidat ovat pahimmillaan aivan käsittämättömiä sellaisille, jotka eivät ole niiden kanssa olleet tekimisissä. Mutta kannattaa myös muistaa, että suurin osa vanhemmista hoitaa asiat hyvin ja lasten edun mukaisesti. Mutta sekä äiti että isä yksin tai molemmat yhdessä voivat todella vahingoittaa lapsiaan kun riitelemään ryhdytään.
En itse katsonut kyseistä ohjelmaa mutta mainoksista tosiaan tuli sellainen fiilis että aina äitien syy jos isä ei tapaa. Hyvä homma jos oikeasti esitti asian molemmat puolet!
Osät omalla toiminnallaan vieraannuttaa lapset itsestään. Sitten voikin syyttää siitä äitiä.
Kerroppa mulle hyvä ihminen, että miten minä olen omalla toiminnallani vieraannuttanut lapsen itsestäni??
Vaimo haki avioeroa ja ajoi minut pois kodistamme. Sen jälkeen kun olen oman kämppäni hankkinut, olen saanut taistella oikeudestani nähdä lastani.
Äiti ei noudata tapaamissopimuksia (joita on tehty jo varmaan kymmeniä, eikä yhtäkään ole äiti noudattanut), puhuu minusta paskaa soskussa, tuttavillemme ja sukulaisilleen, puhuu minusta paskaa LAPSELLEMME, jotta lapsi ei enää haluaisi tulla mun luokse.
Kaikkien näiden kiistojen ja oikeudenkäyntien jälkeen minä en voi muuta kuin nostaa käteni pystyyn. Kaipaan lastani joka ei enää kaipaa minua, koska äiti on puhunut minusta pahaa ja kääntänyt lapsen minua vastaan. Olen aina ollut hyvä isä, touhunnut lapseni kanssa, hoitanut tätä, en juo alkoholia, en ole väkivaltainen. Kun oltiin vielä avioliitossa, isyyteni kelpasi oikein hyvin. mutta yhtäkkiä exä joutui johonkin ihme mielentilaan ja päätti tehdä kaikesta helvettiä.
Ja kyllä, minä syytän äitiä. Onko kaikki mielestäsi minun syytäni???? Mitä minä olen tehnyt väärin? Yrittänyt kynsin hampain pitää kiinni oikeuksistani tavata - herran tähden - OMAA LASTANI?
En tunne tilannettasi ja jäin pohtimaan mitkä syyt ovat johtaneet noin valtavaan katkeruuteen ex-vaimon osalta. Hän kostaa jotain lapsen kautta sinulle. Siitä siinä kaiketi on kyse. Mitä äiti sanoo syyksi että ei luovuta lasta tapaamisiin. Miksi päädyit lähtemään kodista pois. Eikö vaimo olisi voinut lähteä, koska hän halusi erota. Sanoitko että haluat elää ja asua yhdessä lapsen kanssa kodissanne ja et lähde sieltä minnekään.
Eikö viranomaisilla ole mitään keinoja käytettävissä tapaamisten järjestämiseksi ? Kannattaa tarttua pieneenkin mahdollisuuteen ja pyrkiä kasvattamaan sitä kautta luottamusta.
Olet varmasti käynyt kaikki tiet läpi. Niistä ei ollut apua. Voisitko hakea itsellesi keskusteluapua perheasiain keskuksesta tms, jossa voisit prosessoida tilannettasi ja ikävääsi.
Olen joskus tavannut samanlaisessa tilanteessa olevan miehen. Hän sai tavata lapsiaan muutaman kerran vuodessa lyhyesti jossain kahvilassa tms, kun paikalla oli muita. Häntä harmitti että ei voi osallistua omien lasten kasvattamiseen.
Oikeasti ihmettelen sitä katkeruuden voimaa joka saa ihmisen toimimaan näin. Luulis että äidin elämää helpottaisi kun lapsi viettää aikaa isänsä kanssa ja kasvatusvastuuta jaetaan.
Voimia ..
Paljon voimia sinulle ja hienosti olet valinnut. Täällä sama tilanne, mies ei välittänyt hoitaa lapsiaan koskaan, edes yhtä ainoaa vaippapakettia ei ole kaupasta noutanut. Kaikki olisi pitänyt hänen eteensä valmiiksi kantaa, hyi hel..tti. Ja kun pääsin siitä vetelästä pas...ta eroon, olin tyytyväinen. Sen koommin ei ole lapsia nähnyt eikä ole kyllä paljon kysellytkään.
Lapset eivät tarvitse elämäänsä moista itsesäälissä kieriskelevää psykopaatti kaljaveikkoa.
kyllä vaan mun veli on osallistunut poikiensa hoitoon ja huolehtii lapsistaan vaikka erosi vaimostaan yli vuosi sitten..lapsista 1 kouluikäinen ja 2 alle kouluikäistä. eikä ole saamaton mies, asuu omakotitalossa, osaa laittaa ruokaa ja pestä pyykkiä sekä siivota. niin ja seurusteleekin vielä neljän lapsen äidin kanssa
Tämä ei ole hyökkäys, mutta anteeksi nyt että tähän puutun. Sillä juuri nämä seikat koskien isiä nostavat verenpainettani. Sinunkin kirjoituksessasi pidät veljeäsi hyvänä isänä ja miehenä, kun hän "osaa laittaa ruokaakin ja pestä pyykkiäkin ja myös siivota". No vau. MIlloin naista ylistetään tällaisten "taitojen" hallinnasta? No ei ikinä. Koska naistenhan kuuluu osata nuo suurinpiirtein syntymästä saakka.
Äidit kasvattaa ne pojat, joista tulee miehiä.