Ulkona käydesssäni kynnysmatolla oli varsin pieni liskonpoikanen. Outoa tähän aikaan vuodesta, tekeekö liskot poikasia syksylläkin?
En tiedä johtuiko säkähdyksestä tai teeskeneli kuollutta vai viileästä ilmasta, mutta se vaikutti olevan kankea ja liki eloton. Nostin varovasti kämmenelle ja sitten laitoin pöydälle ja lasipurkin nurin perin päälle.
On liki liikkumaton, ottaa toisinan muutaman askeleen ja liikuttelee hieman päätään.
Mitä tuollainen pikkulisko syö, mitään toukkia ei sille ole antaa. Ajattelin pitää sen tuossa pöydällä aamuun saakka ( toivotavasti pysy hengissä ) ja pistää huomena päivällä takaisin luontoon. Riski on, että joku sen saalistaa suhunsa.
Pikkulisko tuli kylään
pikkulisko°
5
103
Vastaukset
- käppänä parttis
no minun mielestä ainakin sisiliskot lisääntyvät helmikuussa mutta viime talvena läysin sammakon keskltä lumea eli on mahdollista että lismu on vain päässyt pois pesästä vääärään aikaan . ite ottaisin hoitoon vähäksi aikaa (pariks päiväks)
- pikkulisko°
Pödällä nurinpäin oleva lasipurkki on melko iso liskoon nähden ja olen välillä nostanut sen ylös hapenkiertoa ajatellen. Liskonpoianen vaikuttaa melko heikolta, likkuu vähän ja hieman epävarman oloisesti. Nyt hieman enempi kuin eilen.
Olisin anatanut sille jotakin purtavaa vaan eipä taida syödä muuta kuin ötököitä (?).
Laiton purkkiin pari vihreää pikku puun / kasvinlehteä ja snadin voikukan virikkeeksi. Halusi piilotella voikukan takse, joten laitoin yhden hieman isomman kaarevan puunlehden ja se kömpi sen alla lymyilemään pää edellä. Josakin vaiheessa kääntyi toisinpäin ja kuikuili sieltä. Liskothan tykkää lymyillä erilaisissa koloissa.
Viimeyöksi laitoin pienen veteen kastetun taitetun serlan palan ajatellen sen ehkä voivan siitä lipoa kosteutta. Se oli tehnyt isommasta puunlehdestä itselleen patjan ja hilannut tuon kostean paperinpalan mahansa alle. Ehkä se toimi sille kosteutajana ja ilmastointina?
Talvehtiiko liskot horroksissa talviunilla karhujen tapaan ja starttaavat sitten keväällä ellei joku ole nitä saalistanut "pakastearkusta"?
Yes, ajatus laittaa se takaisin luontoon. Veikeä pikkuotushan se on pikkuruisine spider-man varpaineen. - pikkulisko°
Tänään on asuinalueellani aurinoinen päivän ja laitan pikkuliskon "spider-manin takaisin luontoon. Tovottavasti naapurin luonossa metsästelevät kissat eivät sitä löydä.
Kun ottaa purkin pois, niin pienen epärönnin jälkeen sen luontainen utelaisuus ja seikkailumieli saa sen hieman vilkastumaan alun haparoinnin jälkeen. Hyvä merkki. Kiipesi kämmenelle ja alkoi vikeltää kämmeneltä toiselle kun vaihtoi kättä. Jostakin syystä se on aina nauttinut asettua "patjalle" jonka sille olen uusinut joka päivä, sen ruumiin kokoinen ja sitä leveämpi serlapaperista taitettu ja veteen hyvin kastettu monikeroksinen "patja.' Ihan pikkuinen poikanenhan se vielä on, toivottavasti selvilää luonnossa ja löytää turvallisen talvehtimispaikan.
- http://www.sammakkolampi.fi/lajit/sisilisko.html
- - Käärmemies
Oletko varma että otus oli pieni sisilisko? Olisiko se voinut olla nuori vesilisko? Ne ovat paljon rauhallisempia luonnostaan ja pitävät kosteasta.
No. oli mikä oli, luontoon se kuulu, ja siellä sen paikka on. Hyvää syksyn jatka pikkuotukselle pihallanne!- pikkulisko°
Vesilisko, ehkä, ainakin se nautti sille tekemästäni veteen kastetusta "patjasta" ja asettui aina sen päälle loikoilemaan. Olisiko liskonpoikanen hakenut emon kehon turvan tunnetta?
Olematta liskopsesialisti, niin ulkoisesti se oli aivan "tavallisten tapaamieni" liskojen näköinen, joskin pienin eroin joiden arvelin johtuvan sen liki vauvaiästä (?). Kooltaan pieni, hento ja laiha, perusliskon "minilisko" jolla hieman läpikuultavan näköisten "käsivarren" ympärys noin millimetrin ja pienen pieni varpaisto... linkkis liskonpoikanen jolla pienessä koossa kaikki "mekaniikka" toimii. Vaaleahkon ruskea, kaksi musta ohutta raitaa selän sivuissa jotka jatkuivat hännän selkää pitkin, vaaleahko maha ja hieman ruskean-oranssia mahassa, osa kehoa hieman läpikultava. Jotenkin se näytti hieman kuin keskos-lapselta osin ryppyisine kylkineen.
Olettaisin sen rauhallisuuden ja melkoisen passivisuuden johtuneen sen kohmeessa olosta aluksi ja sen mahdollisesta aliravitsemuksesta, liki vauvaiästä (?) sekä siitä ettei liskoparka ilmeisestikään nähnyt juuri mitään pöytätasolla ollessaan purkin paksun kierreosan lävitse ja hajuaistien virikkeiden puutteesta. Kun pukin nosti pois, niin varsin pian sen uteliaisuus ja seikkaluvietti heräsi.
Laskin sen piharakennusen sokkelin reunukselle aurinkoon. Kuitenkaan se ei halunnut nauttia auringon lämmöstä vaan rauhakseen hiippaili nurkan taaksen varjon puolelle sokkelin jatkeella olevan muuratun elementin päälle jossa ylhäältä auki oleva pieni avohalkeama. Uteliaasti halkeamaa tutkiskellen se laskeutui sinne hiljakseen pää edellä ja vain häntä jäi joksikin aikaa näkyviin, kunnen lopulta hiipi kokonaan halkeamaan. Löysi liskon luontaisen elämän.
Olen aina pitänyt liskoja jotenkin sympaattisina pikkuotuksina spider-käpälineen. Luonto ja eläimet ylipäätään laidasta laitaan ovat kiinnostavia tarkkialtavia ja kaikilla niillä on oma sharminsa, virtahevoillakin ;-)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tällä kertaa Marinia kadehtii Minäminä Päivärinta
Kokoomuksen tyhjäntoimittelija itkeä tuhertaa, kun kansainvälinen superstaramme ei leiki hänen kanssaan. Oikean puoluee4482185Miksi jollain jää "talvi päälle"
Huvittaa kastoa ullkona jotain vahempaa äijää joka pukeutuu edelleen kun olisi +5 astetta lämmittä vaikka on helle keli2231946Miksi koulut pakottavat
Lapset uimaan sekaryhmänä? Murrosikäiset tunnetusti häpeilevät vartalossa tapahtuvia muutoksia. Tulee turhia poissaoloja1891552- 1091531
- 521303
Suomen Pallolitto: Tasoryhmät lasten jalkapallossa - Erätauko-tilaisuus ma 20.5.2024
Tasoryhmät lasten ja nuorten jalkapallossa herättävät paljon keskustelua. Mitä tasoryhmät ovat ja mikä on niiden tarkoit31271Mitä et hyväksy miehessä/naisessa josta olet kiinnostunut?
Itse en halua, että miehellä olisi lapsia!1461247Se katse silloin
Oli hetki, jolloin katseemme kohtasivat. Oli talvi vielä. Kerta toisensa jälkeen palaan tuohon jaettuun katseeseen. Tunt401114- 641045
Susanne Päivärinta kirjassaan: Sannalla nousi valta päähän, Big Time!
Päivärinta toteaa ettei ole nähnyt kenenkään muuttuvan niin totaalisesti kuin Marinin, eikä siis todellakaan parempaan s991034