Sokea rakastuminen, ikävöinti, ne ovat vain kuin koukuttavaa huumetta, joka hetkittäin tuntuu euforiselta, mutta todellisuudessa on pelkkää mielenharhaa, josta lopulta seuraa kova lasku ja krapula. Eikä selväpäinen elämä maistu enää yhtä hyvältä kuin ennen- tai sen elämästä nauttimisen joutuu opettelemaan uudestaan, kun aivot toipuvat riippuvuudesta.
I`m done with that sh*t. Lopetan kaikkien mielen sekoittajien käyttämisen ja opettelen taas elämään onnellista, tasapainoista elämää. Kun en juo, on epätodennäköisempää, että hölmöilen ja "rakastun". Vältän paikkoja, joissa joku voisi saada minut ansaan pelkillä katseilla- niin, voimakas ihastuminen voi alkaa jo katseista ja sekoittaa aivot, vaikka toinen ei olisi oikeasti edes sen kummemmin kiinnostunut, ainoastaan hyvä flirttailija!
Where the mind goes, the man/woman follows. I will follow peace.
I`m done with that sh*t. Lopetan kaikkien mielen sekoittajien käyttämisen ja opettelen taas elämään onnellista, tasapainoista elämää. Kun en juo, on epätodennäköisempää, että hölmöilen ja "rakastun". Vältän paikkoja, joissa joku voisi saada minut ansaan pelkillä katseilla- niin, voimakas ihastuminen voi alkaa jo katseista ja sekoittaa aivot, vaikka toinen ei olisi oikeasti edes sen kummemmin kiinnostunut, ainoastaan hyvä flirttailija!
Where the mind goes, the man/woman follows. I will follow peace.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kukas mies on sua sitten haavoittanut? Ei rakkaus haavoita vaan se että ei saa vastakaikua tunteelleen.
Rakkaus johon sekoittuu "rakastuminen" ja aivokemian sekaisin meneminen on kovin petollista. Platoninen rakkaus ja agape-rakkaus kuuluvat kyllä elämääni, en tarvitse muuta. :)
Hyvin sanottu tuo, että sokean rakastumisen, vahvojen tunteiden ja ikävöinnin jälkeen on opeteltava uudelleen nauttimaan elämästä. On löydettävä se elämänilo omasta itsestä. Mutta vasta mutkien kautta nämä oivallukset tuntuvat tulevan, ainakin itselläni. Kunpa kuitenkin välttyisi muuttumasta kyyniseksi.