Moikka!
Kaipailisin kokemuksia pidemmistä osastojaksoista täysi-ikäisiltä anoreksiaa ja bulimiaa potevilta henkilöiltä. Siskoni on ollut syömishäiriöihin keskittyvässä osastohoidossa pisimmillään vain kaksi viikkoa jonka jälkeen jo kotiutetaan vaikkei kahdessa viikossa todellakaan ehdi tapahtua mitään vähääkään pysyvää parannusta tai muutosta sairauteen. Osastolla tietenkin hänen tulee syötyä jotain mutta kun pääsee pois niin asiat karkaavat jälleen käsistä. Kysymykseni kuuluukin : te ketkä olette päässeet pidemmille osastojaksoille täysi-ikäisinä, millaista psyykkistä/fyysistä kuntoa oikein vaaditaan että osastolla pidetään pidempään? Mitkä ovat edellytykset pitkäaikaiselle hoidolle? Ollaan lääkäreille puhuttu moneen otteeseen ettei avoihoidosta ole hyötyä ja tällainen "katkaisu" silloin tällöin on miltei yhtä tyhjän kanssa Sisko on ollut myös tiputuksessa. Mutta silti pitkää hoitojaksoa tuntuu miltei mahdottomalta saada vaikka potilas itsekin haluaisi sitä. Myös omaisten kommentit ovat tervetulleita että miten olette joutuneet taistelemaan hoidoista koska sitä täällä Suomessa joutuu näköjään tekemään :( Kiitos tuhannesti jo etukäteen kaikille jotka ehtisivät vastata!!
Kaipailisin kokemuksia pidemmistä osastojaksoista täysi-ikäisiltä anoreksiaa ja bulimiaa potevilta henkilöiltä. Siskoni on ollut syömishäiriöihin keskittyvässä osastohoidossa pisimmillään vain kaksi viikkoa jonka jälkeen jo kotiutetaan vaikkei kahdessa viikossa todellakaan ehdi tapahtua mitään vähääkään pysyvää parannusta tai muutosta sairauteen. Osastolla tietenkin hänen tulee syötyä jotain mutta kun pääsee pois niin asiat karkaavat jälleen käsistä. Kysymykseni kuuluukin : te ketkä olette päässeet pidemmille osastojaksoille täysi-ikäisinä, millaista psyykkistä/fyysistä kuntoa oikein vaaditaan että osastolla pidetään pidempään? Mitkä ovat edellytykset pitkäaikaiselle hoidolle? Ollaan lääkäreille puhuttu moneen otteeseen ettei avoihoidosta ole hyötyä ja tällainen "katkaisu" silloin tällöin on miltei yhtä tyhjän kanssa Sisko on ollut myös tiputuksessa. Mutta silti pitkää hoitojaksoa tuntuu miltei mahdottomalta saada vaikka potilas itsekin haluaisi sitä. Myös omaisten kommentit ovat tervetulleita että miten olette joutuneet taistelemaan hoidoista koska sitä täällä Suomessa joutuu näköjään tekemään :( Kiitos tuhannesti jo etukäteen kaikille jotka ehtisivät vastata!!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.