Maksajana toimii jokainen asukas. Lähivuosina lämmön tuottamiseen tulee merkittäviä korotuksia, jotka nostavat asumiskustannuksia.
Lämmöntuottotavoista riippumatta, lämmitysenergian tehokkaammalla käytöllä saadaan kustannusten vaikutus pienentymään.
Olemassaolevien rakennusten rakenneliitosten huono tiiveys kuluttaa eniten tuotettua lämpöä.
Lämmöntuottotavoista riippumatta, lämmitysenergian tehokkaammalla käytöllä saadaan kustannusten vaikutus pienentymään.
Olemassaolevien rakennusten rakenneliitosten huono tiiveys kuluttaa eniten tuotettua lämpöä.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Kommunistien tarkoitus onkin mm. energia veroilla jäädyttää suomalaiset.
Pääosiltaan maamme kiinteistöjä lämmitetään tuontienergialla. Tuontienergia epätasapainottaa maamme vaihtotasetta. Pienentämällä lämmityskuluja, hyödyntää omaa kukkaroa sekä maamme vaihtotasetta.
Valitettavasti homma ei mene niin vaan koska energiayhtiöiden on tuloutettava riittävä määrä rahaa omistajille ja valtiolle niin mitä enemmän asukkaat säästävät sitä korkeammaksi energian hinta nousee.
Valtion ja omistajien taseet paranevat mutta asukkaat eivät hyödy säästöistä mitään!
Tarkkaileppa menneitä aikoja. Ensin nousee energian hinta jopa kansainvälisesti.
Tämä hinnankorotus nostaa aina asumiskustannuksia.
Eihän energiaa voi säästää mutta sitä voi käyttää tehokkaammin.
Mitä vähemmän energiaa käyttää sen pienemmät paineet on nostaa asumiskustannuksia.
Nimenomaan siitä hyötyy asukas tai tilan käyttäjä.
Tuo toimii niin kauan kun riittävän moni ei säästä, mutta jos suurin osa inmisistä säästää niin silloin säästöt hupenevat energian hinnannousuun.
Tämähän nähtiin 70.luvulla kun oli ns.ensimmäinen energiakriisi, silloin saatiin kovalla kampanjalla koko suomi energiansäätötalkoisiin ja lopputuloksena oli että energiayhtiöt nostivat energian hintaa, koska tulokset putosivat säästöjen johdosta.
"Olemassaolevien rakennusten rakenneliitosten huono tiiveys kuluttaa eniten tuotettua lämpöä"
tiivistysintoilija iski jälleen. ikäänkuin aivan kaikki lämpö menisi joistakin rakosista eikä eristyksillä olisi mitään merkitystä eikä sillä että kompressoritekniikalla (ILP, MLP) saadaan merkittäviä säästöjä, jopa kaksi kolmannesta.
Seinien eristyksillä on vähemmän merkitystä kuin tiiviydellä. Ja tiiviys ei tarkoita sitä, että esim. vanhasta talosta pitää tehdä pullo, vaan että järjestetään mm. korvausilman tuonti hallitusti eikä vuotavien ikkunoiden, ovien, nurkkien jne. kautta.
Itsellä tippui öljynkulutus noin 1500 litraa pelkästään yläpohjan pienoisella lisäeristyksellä (vieläkin reilusti vajaa nykynormeista) ja säädettävillä korvausilmaventtiileillä ja ikkunatiivisteellä sekä automaattisuntilla ja lämpimän käyttöveden lämpötilasäätimellä pannuhuoneessa. Ja kaikki tuli maksamaan muutaman satasen ja säästöä n. 1650 €/v. Muutaman vuoden päästä noilla säästöillä voikin sitten laittaa vaikkapa kalliolämpöjärjestelmän, kattila tulossa vaihtoikään, ihan käteisellä.
Tottakai harkanpesässä saa merkittäviä säästöjä, mutta esim painovoimainen iv vie vähintää 1/3 lämmöstä pihalle. 1/3 tulee kylmästä tuloilmasta, eli vuotavista rakenteista.
Esim orava pitäisi lämpöpumpusta, jotta ei tarvitsisi niin paljon sammalia keräillä. Hyvä eristys kuitenkin toimii ja orava pärjää ilman vikaantuvaa teknologiaa.
Tyhmä se on joka laittaa esim. maalämpöjärjestelmän harakanpesään, se pesä pitää ensin käydä läpi ja järjestää vaikka se painovoimainen iv niin että se on hallittu, silloin välttyy mm. turhilta vedontunteilta eikä tarvi esim. ylilämmittää sen takia.
Kun talo ja vanhat systeemit on käyty läpi, niin katsotaan mitä se energiankulutus sitten on ja mietitään on maalämpö yhä kannattava investointi. Itse oon isoimman tilin tehnyt toistaiseksi sillä, että olen jättänyt toistaiseksi väliin mlp:n. Tarjous hinnat tippuneet 5 vudessa 22 000 eurosta noin kymppitonniin.
Ja painovoimaisessa iv:ssa voi tuloilman myös tuoda esilämmitettynä sisään.
"painovoimainen iv niin että se on hallittu,"
Tällöin puulämmitys on perinteinen lämmitysmuoto ilmanvaihdon tehostamiseksi.
http://www.rakennusperinto.fi/Hoito/Korjaus_artikkelit/fi_FI/Painovoimaisen_ilmanvaihdon_tehostaminen_omakotitalossa/
"Perinteisesti taloissa on lämmitetty uuneja, mikä on tehostanut ilmanvaihtoa.
"
Siis tuodaan korvausilma venttiilien kautta eikä huonosti tiivistetyiden ovien ja ikkunoiden kautta. Ja ei tuota aitoa painovoimaista taida enään monesta torpasta löytyä kun on liesi/talotuulettimia ja kellareissa ja pesutiloissa hormipuhaltimia...
Puulämmitystä en laittaisi vakinaiseen asuntoon ikipäivänä vaikka puut ois kyllä omasta takaa.
"Seinien eristyksillä on vähemmän merkitystä kuin tiiviydellä. "
No ota sitten pois kaikki seinien eristeet jos ne ovat noin merkityksettömiä. Kaikkea typeryyksiä tälle palstalle kirjoitetaan.
Nuo tiivistykset ja ilmavuodot ovat varsin monella tehty jo rakennusvaiheessa tai myöhemmin. Ne ovat asumisen alkeisasioita. Lähtökohta on että talo on kunnolla tehty. Vasta sen jälkeen kannattaa puhua säästöistä.
"Itse oon isoimman tilin tehnyt toistaiseksi sillä, että olen jättänyt toistaiseksi väliin mlp:n. "
Tulee mieleen vanha vitsi kun laihialainen opiskelija kirjoitti isälleen: tällä viikolla olen säästänyt sata markkaa kun olen juossut ratikan perässä enkä kulkenut ratikalla. Isä kirjoitti takaisin: tyhmä poika, olisit juossut taksin perässä.
Meidän maalämpömme asennettiin noin viisi vuotta sitten. Sinä aikana olen säästänyt lämmityskuluissa noin 13 000 euroa. Sen todistaa maksetut laskut. Maalämpöjärjestelmä ei vielä ole maksanut itsensä aivan kokonaan mutta säästöt jatkuvat myös sen jälkeen kun olen säästöillä maksanut pankkilainan takaisin. Korot ovat olleet aika mitättömiä. Vanha iso talo oli tiivistetty hyvin ennen maalämpöä.
Vanhojen talojen tiivistäminen tai lisäeristäminen on yläpohjaa lukuunottamatta järjetöntä puuhaa jos ajatellaan taloudellisessa mielessä. Ei ikinä tule satsatut rahat takaisin energiakustannuksissa.
Paljon järkevämpää on vaihtaa lämmitysjärjestelmä vähemmän kuluttavaan.
öol.. prosenteissa lämmityskustannusten pienentyminen?
Pientalon liitosrakenteiden tiivistäminen maksaa 100 - 200 euroa.
Lämmityskustannukset laskevat sen jälkeen 10-15 %.
Lisäeristäminen ja lämmön tuottaminen on aivan eri asia kuin tuotetun lämmön tehokkaampi käyttö.
Kerrostaloissa asuntokohtaiset kustannukset ja siitä saatava hyöty on samaa luokkaa.
Silloin pitää kyllä olla lähtökohtaisesti tosi harvarakenteinen talo, eikä tuo 100-200 nyt riitä silloin mihinkään.
Pientalon liitosrakenteiden tiivistäminen maksaa 100 - 200 euroa.
Lämmityskustannukset laskevat sen jälkeen 10-15 %.
noooo, maalämpö säästää yli 50%, sekös on mitätön juttu?
tolla 100 - 200 euroa ei tee kun ikkunoiden tiivistämistä. tiivistäminen kuuluu normaaliin asumiseen eikä siitä kannata ylpeillä yhtään. typeryyden korjaaminen ei ole säästämistä.
Ei lämmityskustannusten pienentäminen saisi olla eipäs juupas asia.
Useampi toimenpide saattaa säästää eniten lämmityskustannuksia.
Rakenneliitosten epätiiveys on huomattavasti yleisempää kuin uskotaan.
Yleisempiä ilmavirtauskohtia ovat lattian / seinän sekä seinän ja yläpohjan liitoskohta.
Uudet tai vanhat ikkunat ja ovet vuotavat liitoksistaan lämpöä.
Vuotokohdasta lämpö virtaa ulos ja kylmä ilma virtaa huonetilaan.
Ilmavirtausten sekä niiden vaikutusten vähentämiseksi joudutaan huonetilaan toimittamaan lisää lämmintä ilmaa.
Asumisviihtyvyyden ylläpitämiseksi rakenneliitoksistaan hatara talo tarvitsee jatkuvasti utta lämpöä. Lämmitys nostaa asumiskustannuksia.
eipäs juupas, selitähän miten lattian ja seinän sekä seinän ja katon väliset vuotavat saumat saadaan korjattua 100 - 200 eurolla.
Minulla ei kylläkään ole sellaisia vuotoja liki 100-vuotiaassa talossa.
Eihän saumaliitoksen tiivistäminen paljoakaan maksa.
Katso tutkimus sekä työohjeet: TTY, Tutkimusraportti 141. Ilmanpitävien rakenteiden ja liitosten toteutus asuinrakennuksissa.
Voi herran pieksut mikä typerä vastaus. Kyse on vanhan olevan talon tiivistämisestä, ei uuden rakentamisesta. Tuo tutkimusraportti koskee ainoastaan uuden talon rakentamista.
ihmettele vaan...Jälleen tuo normaali "tietämys" lisäksi lukematta tutkimusta.
Tutkimus 141 sekä ohjeet koskevat nimenomaan nykyistä eli olemassaolevia kiinteistöjä.
Tutkimus 141 koskee pelkästään uusia rakennuksia. Toki joitakin pieniä yksitysikohtia voi soveltaa kun repii auki jotain osia vanhasta rakennuksesta mutta ne ovat pieni osa tutkimuksen sinänsä hyvistä ohjeista. Suuri osa ohjeista edellyttäisi vanhoissa taloissa että repii auki ulkoseinien, katon ja lattian sisäpäällyusteet sekä höyrysulut ja uusii osittain lämpöeristeetkin.
Kehotan lukemaan tutkimus ja sen ohjeita. Tutkimuksen saa osoitteesta http://dspace.cc.tut.fi/dpub/bitstream/handle/123456789/20820/ilmanpitavien_rakenteiden_ja_liitosten_toteutus_asuinrakennuksissa.pdf?sequence=3.
Tutkimus 141. "Suomessa on ollut toistaiseksi varsin vähän ohjeita, jotka ovat käsitelleet rakenteiden ja niiden välisten liitosten suunnittelua vaipan ilmanpitävyyden kannalta".
"Lisäksi on tarkastettu liitosten käytännön toteutusta, jotta eri työvaiheet voidaan tehdä yksinkertaisesti ja järkevästi".
Selkeää tekstiä joka vaatii vain hiukan ajattelua.
Käytännössä epätiiveys on yleistä sekä heikentää asumismukavuutta ja nostaa kiinteistön lämmityskustannuksia.
Asian vähättely kertoo tietämättömyydestä ja välinpitämättömyydestä.
Vai onko oma "lehmä ojassa".
Tutkimuksessa 141 neuvotaan etupäässä miten suunnitella ja toteuttaa höyrysulku uuden talon rakennusvaiheessa,
Eipä juupas on turhaa...? Yleisesti epätiiviit rakenneliitokset löytyvät havainnekuvista.
Useita liitosrakenteen parannustoimia voidaan suorittaa sisäpuolisille liitosrakenteille.
Foliot, teipit sekä elastiset pintamassat estävät tehokkaasti suorat ilmavuodot.
Ei aina tarvitse repiä tai purkaa rakenteita.
Foliot, teipit sekä elastiset pintamassat pitää laittaa tiiviisti höyrysulkuun kiinni. Muuten niillä ei ole merkitystä ilmavuotojen estoina. Näin on myös neuvottu tutkimuksessa 141.
Ainakin yksi asia on varma. Mitä enemmän kiinteistöön joutuu tuottamaan lämpöä sitä suurempi on lämpölasku. Lämpöhävikkö maksaa.
Tiiveysasian tärkeys on todettu Ympäristöministeriön sivuilla.
Tiivistys säästää lämmitysenergiaa ja lisää huoneen lämpötiloja.
Korjaustieto.fi opastaa käytännön työsuorituksilla.
Tiiveys on sivuseikka niillä sivuilla. Korjaustieto.fi on hyvä sivusto, mutta ei se ole mikään tiiveyssivusto.
Mielestäni niillä sivuilla käsiteltiin tasavertasesti kaikkia asioita, myös tiivistyspuolta.