Muijakin on alkanut isottelemaan. Mäkättää ja valittaa etten muista hääpäiväämme ja kun pyydän joskus tuomaan peltihalliini hieman evästä uuvuttavien rummunpäristysteni välissä, niin se ei hänelle käy. Viisastelee, ettei ole minun palvelijani ja että peltihallissani haisee liiaksi kusi, paska ja oksennus. Sanoo, että sitä päivää ei tule, jolloin toisi minulle evästä peltihalliini
.
Vastineessani muijalleni mainitsin, että muistinhan minä hääpäivämme viime vuonnakin ja hän sai suurenmoisen lahjankin. Nimittäin teetin jättisuurennoksen 1 m x 1,5 m omasta otsastani, jossa sarveni ovat kaikessa komeudessaan. Se kiittämätön narttu vain hymyili väkinäisen näköisenä.
Asialle oli siis tehtävä jotakin, joten päätin käynnistää kannabiksessa liotetut ja mielisairaaloissa haudutetut aivoni. Hääpäivämme oli sopivasti tulossa, joten päätin odottaa siihen asti.
Hääpäivänämme soitin Eevalleni, että ”tuletko kulta hallilleni, minulla on sinulle hääyllätys ja lahja”. Vaimohan tarttui syöttiin heti ja lupasi tulla.
Tein valmistelut. Minua olikin ruvennut tympimään oma ruokavalioni peltihallissani. Elin nähkääs perin spartalaisesti siellä. Rummutin ja oksensin ämpäriin. Rummutin ja paskoin housuihini. Rummutin ja kusin samalla johonkin astiaan. Kun pidin taukoa, niin samalla oksennustani ja paskaani, sillä niissä oli varmastikin vielä kannabisjäämiä, sillä en luota ruoansulatusjärjestelmäni virheettömyyteen. Kuseni oli samalla hyvä janojuoma. Kuitenkin tähän ateriavalikoimaankin voi kyllästyä, uskokaa pois. Mutta asiaan.
Ladoin paskaani kulhoon ja aloin syömään sitä hyvällä ruokahalulla. Varasin myös muita kulhoja ulottuvilleni.
Vaimoni tuli peltihalliini. Olin selin häntä kohden pyörivällä jakkarallani istuen ja lapoin samalla naamaani paskaani, minkä ehdin. Tavalla, joka tahri suupieleni ja huuleni. Paskaisin huulin käännyin vaimoani kohden ja tarjosin paskallani täytettyä kulhoa hänellekin ja sanoin: ”kulta, valmistin ruoansulatuselimistössäni sinulle tämän herkkuaterian”
Vaimoni näytti olevan oksentamaisillaan. Ajattelin salamannopeasti vokaaleja, koska koen olevan neliraajainen ja sillä kerralla AA:ta ja kobran nopeuden omaavalla ranneliikkeellä vippasin kulhon hänen eteensä, johon hän halukkaasti oksensi. Aloin välittömästi syömään hänen oksennustaan, sillä olinhan saanut toivomani välipalan
.
Hän oksensi heti toiseen kertaan ja aivoni ajattelivat kuin itsestään tällä kerralla OO:ta, joten sujuvalla ranneliikkeellä sain tämänkin herkkuoksennuksen kohdistettua vadille.
Vaimon rynnätessä kiljuen ja yökkäillen pois huusin perään, että ”kiitos kulta eväistä” . Kaapin paikka oli näytetty jälleen.
.
Vastineessani muijalleni mainitsin, että muistinhan minä hääpäivämme viime vuonnakin ja hän sai suurenmoisen lahjankin. Nimittäin teetin jättisuurennoksen 1 m x 1,5 m omasta otsastani, jossa sarveni ovat kaikessa komeudessaan. Se kiittämätön narttu vain hymyili väkinäisen näköisenä.
Asialle oli siis tehtävä jotakin, joten päätin käynnistää kannabiksessa liotetut ja mielisairaaloissa haudutetut aivoni. Hääpäivämme oli sopivasti tulossa, joten päätin odottaa siihen asti.
Hääpäivänämme soitin Eevalleni, että ”tuletko kulta hallilleni, minulla on sinulle hääyllätys ja lahja”. Vaimohan tarttui syöttiin heti ja lupasi tulla.
Tein valmistelut. Minua olikin ruvennut tympimään oma ruokavalioni peltihallissani. Elin nähkääs perin spartalaisesti siellä. Rummutin ja oksensin ämpäriin. Rummutin ja paskoin housuihini. Rummutin ja kusin samalla johonkin astiaan. Kun pidin taukoa, niin samalla oksennustani ja paskaani, sillä niissä oli varmastikin vielä kannabisjäämiä, sillä en luota ruoansulatusjärjestelmäni virheettömyyteen. Kuseni oli samalla hyvä janojuoma. Kuitenkin tähän ateriavalikoimaankin voi kyllästyä, uskokaa pois. Mutta asiaan.
Ladoin paskaani kulhoon ja aloin syömään sitä hyvällä ruokahalulla. Varasin myös muita kulhoja ulottuvilleni.
Vaimoni tuli peltihalliini. Olin selin häntä kohden pyörivällä jakkarallani istuen ja lapoin samalla naamaani paskaani, minkä ehdin. Tavalla, joka tahri suupieleni ja huuleni. Paskaisin huulin käännyin vaimoani kohden ja tarjosin paskallani täytettyä kulhoa hänellekin ja sanoin: ”kulta, valmistin ruoansulatuselimistössäni sinulle tämän herkkuaterian”
Vaimoni näytti olevan oksentamaisillaan. Ajattelin salamannopeasti vokaaleja, koska koen olevan neliraajainen ja sillä kerralla AA:ta ja kobran nopeuden omaavalla ranneliikkeellä vippasin kulhon hänen eteensä, johon hän halukkaasti oksensi. Aloin välittömästi syömään hänen oksennustaan, sillä olinhan saanut toivomani välipalan
.
Hän oksensi heti toiseen kertaan ja aivoni ajattelivat kuin itsestään tällä kerralla OO:ta, joten sujuvalla ranneliikkeellä sain tämänkin herkkuoksennuksen kohdistettua vadille.
Vaimon rynnätessä kiljuen ja yökkäillen pois huusin perään, että ”kiitos kulta eväistä” . Kaapin paikka oli näytetty jälleen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.