..saa täyden tuen kaikilta kunta-alan asiantuntijoilta.Ehdotusta tukevat, Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimus,THL: tutkimukset ja kunta-alan asiantuntijat,professorit ja tutkijat korkekouluissa.
Perusteluina voisi mainita, että hallituksen esitys-100 peruskunnan kuntamalli ei poista kuntayhtymien tarvetta, terveydenhuollon eikä keskiasteen koulutuksen osalta. Sipilän mallissa erillisistä kuntayhtymistä(himmeleistä) päästäisiin eroon, sillä maakuntahallinto maakuntaliittoineen ja sairaanhoitopiirit ovat jo olemassa.
20 maakuntakeskusta ovat riittävän suuria järjestämään oman alueensa terveypalvelut kustannustehokkaasti ja organisoidusti. Maan erialueilla asuvat ihmiset tulisivat tasaveroisina valtion rahoittaman terveyspalveluverkoston piiriin. Verorahoillahan nykyinen sekava järjestelmäkin pelaa.
Hallituksen mallissa ollaan muodostamassa uutta byrökratiaa ja kustannuksia lisäävää kunnanosahallintoa. Esim pääkaupunkiseudun kaksi kaupunkia yhteen ja 15 kunnanosahallintokeskusta tilalle.Vähemmän järkevää.
Hyvä esimerkki löytyy kuntaministeri Virkkusen kotikunnasta Jyväskylästä, jossa hallintomenot ovat liitosten myötä lisääntynet ja saattaneet kunnan suuriin talousvaikeuksiin. Siihen kun vielä lisätään kuntaosahallinnon kulut tulevaisuudessa on umpikuja edessä. Sama tilanne on edessä Oulunkin suurkunnassa, siitä on merkkejä ilmassa.
Kuntien paikalliset sopimukset kuntaliitosten eduista ja haitoista pitäisivät jatkossa huolen ihmisläheisellä tavalla kuntien yhdistymisistä.
Perusteluina voisi mainita, että hallituksen esitys-100 peruskunnan kuntamalli ei poista kuntayhtymien tarvetta, terveydenhuollon eikä keskiasteen koulutuksen osalta. Sipilän mallissa erillisistä kuntayhtymistä(himmeleistä) päästäisiin eroon, sillä maakuntahallinto maakuntaliittoineen ja sairaanhoitopiirit ovat jo olemassa.
20 maakuntakeskusta ovat riittävän suuria järjestämään oman alueensa terveypalvelut kustannustehokkaasti ja organisoidusti. Maan erialueilla asuvat ihmiset tulisivat tasaveroisina valtion rahoittaman terveyspalveluverkoston piiriin. Verorahoillahan nykyinen sekava järjestelmäkin pelaa.
Hallituksen mallissa ollaan muodostamassa uutta byrökratiaa ja kustannuksia lisäävää kunnanosahallintoa. Esim pääkaupunkiseudun kaksi kaupunkia yhteen ja 15 kunnanosahallintokeskusta tilalle.Vähemmän järkevää.
Hyvä esimerkki löytyy kuntaministeri Virkkusen kotikunnasta Jyväskylästä, jossa hallintomenot ovat liitosten myötä lisääntynet ja saattaneet kunnan suuriin talousvaikeuksiin. Siihen kun vielä lisätään kuntaosahallinnon kulut tulevaisuudessa on umpikuja edessä. Sama tilanne on edessä Oulunkin suurkunnassa, siitä on merkkejä ilmassa.
Kuntien paikalliset sopimukset kuntaliitosten eduista ja haitoista pitäisivät jatkossa huolen ihmisläheisellä tavalla kuntien yhdistymisistä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
"Maan erialueilla asuvat ihmiset tulisivat tasaveroisina valtion rahoittaman terveyspalveluverkoston piiriin. "
Sehän se on se ongelma. Kun maakunta voisi sitten päättää että kustannussyistä juuri se "meittin oma" terveyskeskus päätettäisiin lakkautta ja siirtää naapurikunnan puolelle. Tästähän on juuri kysymys? Jos joku kuvittelee että säästöjen tarve vähenisi sillä että palvelut rahoittaisi maakunta (veroista) niin kannattaa miettiä toisenkin kerran. Sehän se juuri on näissä kuntaliitoksissakin että kun se "meittin oma" juttu siirtyy uuteen kuntakeskukseen. Vasta kun päästään (kepulaisesta?) nurkkakuntaisuudesta eroon ja pystytään ajattelemaan asioita kokonaisuuden kannalta niin syntyy järkeviä päätöksiä. Hallitus on oikean suuntainen toimissaan mutta nurkkakuntainen vastustus on kovaa...
Mielestäni 150 kuntaa on riittävä. Maaseudun elinvoimaisuutta voidaan pitää yllä jos ne erotetaan hallinnollisesti eri yksiköksi taajamista. Näin on käytäntö esimerkiksi Ruotsissa, jossa on suuret kunnat, mutta taajamat on tavallaan omia kaupunkejaan ja seudun keskuksia.
Ruotsissa on myös maakäräjät, jotka vastaavat alueellisista palvelurakenteista. Mielestäni tällainen malli olisi erittäin järkevä, jotta kunnissa toteutuva lähidemokratia turvataan ja niiden velkataakka kevenee huomattavasti.
Kaikki kuntayhtymät ja elyhimmelit tulisi kaataa kertaheitolla. Ne ovat byrokraattisia juoksuttamoja.
Hallituksen ja kuntaministeri Virkkusen pitäisi nyt niellä ylpeytensä ja palata lähtöpisteeseen.
Karttaharjoittelut on harjoiteltu ja nyt olisi syytä hakemaan ratkaisuja joissa lakisääteiset palvelut turvataan ilman lisääntyvää byrokratiaa.
Hyvä avaus Sipilältä.
Kokoomuksella ei ole mitää...
....muuta motiivia kuntauudistuksessa kuin puhtaasti puoluepoliittiset valtapyrkimykset.
Puolueella on johtava asema kymmenessä suurimmassa kaupungissa. Sillä on johtava asema kuntaliitossa. Ei kokoomuksella ole mitään muita tavoitteita, kuin vahvistaa näiden kymmenen suurimman kunnan asemaa ja luoda uusia kaupunkikeskuksia, keskittämispolitiikallaan. Palveluilla ei niin ole väliä kunhan keskuspaikat kehittyvät taloudellisesti. Ja sitänä ne tekevät, kun kylät ja taajamat autioituvat , kun palvelut rappeutuvat.
paras.
Olihan se näky, kun Katainen oli puheenjohtajatenttiä varten taas joogannut itsensänsä uskomaan Kokoomuksen keskittämismalliin ja hoki sitä silmät harottaen...onhan se kumma, että kokoomuslaiset hokevat oman mallinsa ylivoimaisuutta, vaikka kukaan muu ei siihen usko eikä sitä millään järkisyyllä voi perustella?
huutonaurua... kaikki tukevat tosiaanko?
Jos Kepulainen (kepun kansanedustaja Rantakangas johtaa) kunnallisalan propagandasäätiö tai joku Kepulainen päivystävä dosentti tukee Kepulaista sontaa niin ei se tarkoita kaikkia. Jopa Keplainen Olli Rehn nauraa teille kepulaistolliskoille.