olla luettu. Mikään ei enää liikuta minua. Vain pieni ikävä häivähtää, kun ajattelen niitä joita olen elämäni aikana tavannut, kaivannut ja joitakin kenties rakastanut. Tulee vielä päivä, kun näen vain eteenpäin. Ja musta tuntuu ettei se ole kaukana. Aurinko paistaa.
Tämä sivu alkaa
Ei ikävää enää
3103
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
juu, alkaa olla taputeltu tää juttu, kello oli tänään jo kaksi iltapäivällä, kun hän eka kertaa tuli mieleeni..finaalissa ollaan ;)
Sitäpä se teettää kun ei tehdä asioiden eteen mitään, annetaan hiipua vain kaikessa rauhassa vaikka aineksia olisi jos jonkinlaista. En ymmärrä.
ne, jotka on luotuja toisilleen, ajautuu aivan varmasti yhteen, se on satavarmaa. Meitä ei oltu luotu toisillemme. Pakkohan se on vihdoin tunnustaa-