Ruotsissa osataan kieliä usein muita maita paremmin. Varsinkin ruotsalaisten englannin osaamista kiitetään ympäri maailmaa mutta muittenkaan kielten osaamisessa ei ole suurempia puutteita. Ruotsissa on erittäin korkea kielivarantotilanne, huomattavasti parempi kuin esim. Suomessa.
Jos aloitetaan ensiksi ruotsalaisten hyvällä englannin osaamisella niin se selittyy suurelta osalta siihen, että Ruotsissa aloitetaan englannin opiskelu aikaisin. Koska harjoitusmahdollisuuksia käyttää englantia löytyy runsaasti median kuten radion ja television taholta yhdessä runsaan matkustelun kanssa takaavat hyvän englannin osaamisen. Toinen vieras kieli joka on vapaasti valittavissa (usein joku suurista maailmankielistä) valitaan hyvin usein jo kolmannella luokalla ja se mahdollinen kolmaskin vieras kieli viimeistään yläasteella.
Koska oppilas Ruotsissa itse valitsee nämä vieraat kielet englannin lisäksi takaa sen, että kielikirjo pysyy runsaana ja kasvattaa maan kielivarantoa monipuolistumaan entisestään. Suomessa tilanne onkin täysin päinvastainen sillä käytännössä kaikki opiskelevat ympäri maailmaa vähemmin tai paremmin käypää englantia. Nykynuorella tuskin onkaan puutteita englannin osaamisessa mutta kun se ei aina riitä vaan pitäisi osata jotain toistakin suurta maailmankieltä lisäksi. Tässä suomalainen kielipolitiikka tekeekin täyden kuperkeikan esim. Ruotsin kielipolitiikkaan nähden. Kun Ruotsissa panostetaan suurten maailmankielten opiskeluun niin Suomessa kaikki resurssit panostetaan aikaistamaan ruotsin murteen osaamista. Hullultahan se vaikuttaa jos ruotsalainen Ruotsissa ei pärjää edes riikinruotsin osaamisella maailmalla vaan tarvitsee 2-3 vierasta kieltä lisäksi niin suomalaisen pitäisi selviytyä maailman globaaleilla markkinoilla englannin ja ruotsinkielen murteen avulla. Mutta jos meidän viisaat poliitikkomme (nykyinen hallituskoalitio) näin päättävät niin täytyyhän sen olla oikea päätös! Vai onko sittenkään? Edessä olevissa kuntavaaleissa ei päätetä kielipolitiikasta mutta äänestämällä OIKEIN voidaan paljosta pahasta välttyä kun seuraavat eduskuntavaalit koittavat muutaman vuoden kuluttua.
Jos aloitetaan ensiksi ruotsalaisten hyvällä englannin osaamisella niin se selittyy suurelta osalta siihen, että Ruotsissa aloitetaan englannin opiskelu aikaisin. Koska harjoitusmahdollisuuksia käyttää englantia löytyy runsaasti median kuten radion ja television taholta yhdessä runsaan matkustelun kanssa takaavat hyvän englannin osaamisen. Toinen vieras kieli joka on vapaasti valittavissa (usein joku suurista maailmankielistä) valitaan hyvin usein jo kolmannella luokalla ja se mahdollinen kolmaskin vieras kieli viimeistään yläasteella.
Koska oppilas Ruotsissa itse valitsee nämä vieraat kielet englannin lisäksi takaa sen, että kielikirjo pysyy runsaana ja kasvattaa maan kielivarantoa monipuolistumaan entisestään. Suomessa tilanne onkin täysin päinvastainen sillä käytännössä kaikki opiskelevat ympäri maailmaa vähemmin tai paremmin käypää englantia. Nykynuorella tuskin onkaan puutteita englannin osaamisessa mutta kun se ei aina riitä vaan pitäisi osata jotain toistakin suurta maailmankieltä lisäksi. Tässä suomalainen kielipolitiikka tekeekin täyden kuperkeikan esim. Ruotsin kielipolitiikkaan nähden. Kun Ruotsissa panostetaan suurten maailmankielten opiskeluun niin Suomessa kaikki resurssit panostetaan aikaistamaan ruotsin murteen osaamista. Hullultahan se vaikuttaa jos ruotsalainen Ruotsissa ei pärjää edes riikinruotsin osaamisella maailmalla vaan tarvitsee 2-3 vierasta kieltä lisäksi niin suomalaisen pitäisi selviytyä maailman globaaleilla markkinoilla englannin ja ruotsinkielen murteen avulla. Mutta jos meidän viisaat poliitikkomme (nykyinen hallituskoalitio) näin päättävät niin täytyyhän sen olla oikea päätös! Vai onko sittenkään? Edessä olevissa kuntavaaleissa ei päätetä kielipolitiikasta mutta äänestämällä OIKEIN voidaan paljosta pahasta välttyä kun seuraavat eduskuntavaalit koittavat muutaman vuoden kuluttua.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ruotsilla on järkevä kielipolitiikka, kuten muillakin naapurimaillamme. Suomella olisi vielä vähemmän varaa kielituhlaukseen kuin Ruotsilla, koska suomen kieli ei ole sukulaiskieli suurille maailmankielille ruotsin tapaan. Ruotsalaiset oppivat kielisukulaisuuden takia helpommin mm.englantia ja saksaa, suomalaiset eivät.
Siksi on edesvastuutonta tuhlata kielivarantoamme pieneen ja turhaan marginaalikieleen.