SOTE

Ruotsissa ei ole lääkäripulaa. Sieltä löytyy toimiva yksinkertainen malli. Toimisi yhtä hyvin täälläkin - miksi yritetää keksiä pyörää uudelleen? Ruotsin toimiva ja ihmisläheinen malli olisi toimiva pohja Suomen sekavan ja tehottoman terveydenhoitojärjestelmän uudistamiseksi.

Mitenkähän ruotsalaiset niin monessa asiassa pystyvät käyttämään tervettä järkeä ja toimimaan sen mukaan?


Ruotsin mallIsta seuraavassa kirjoituksessa

Ter­veys­kes­kus on jär­jes­tel­mä­nä hy­vin poik­keuk­sel­li­nen ta­pa jär­jes­tää yleis­lää­kä­ri­pal­ve­lut. Eu­roo­pas­sa näin on ol­lut Nor­jas­sa ja Ruot­sis­sa. Muual­la Eu­roo­pas­sa jär­jes­tel­mä no­jaa pää­asias­sa am­ma­tin­har­joit­ta­juu­teen. Suo­mes­sa pe­rus­on­gel­ma on, et­tä ter­veys­kes­kus­lää­kä­ri vas­taa ko­ko kun­nan väes­tös­tä ei­kä omaa po­ti­las­väes­töä ole. Näin lää­kä­ri ei tun­ne po­ti­lai­taan ei­vät­kä po­ti­laat lää­kä­riään, vaik­ka ky­se on ko­ko yleis­lää­kä­riy­den pe­rus­tas­ta.

Pe­rus­ter­vey­den­huol­to on lä­hi­pal­ve­lua. Kun­ta­koon kas­vaes­sa kan­sa­lai­sil­la on hy­vä syy pe­lä­tä pal­ve­lui­den kes­kit­ty­vän edel­leen, jos ter­veys­kes­kus on ai­noa ta­pa to­teut­taa pe­rus­ter­vey­den­huol­toa.

Pe­rus­ter­vey­den­huol­lon lää­kä­ri ei tar­vit­se vas­taan­ot­ton­sa yh­tey­teen rönt­ge­niä, la­bo­ra­to­rio­ta ja kaik­kia mui­ta ter­vey­den­huol­lon pal­ve­lui­ta. Hän tar­vit­see mah­dol­li­suu­den hyö­dyn­tää näi­tä pal­ve­lui­ta.

Pien­ten ase­mien yh­dis­tä­mi­sen vuok­si lää­kä­rit ovat me­net­tä­neet kon­tak­tin po­ti­lai­siin­sa. Ku­ten HS:n kir­joi­tuk­ses­sa mai­nit­tiin, lää­kä­rit ovat me­net­tä­neet oman työn­sä hal­lin­nan. Se on ter­veys­kes­kus­lää­kä­rien kes­kei­sin työ­tyy­ty­mät­tö­myy­den syy.

Lää­kä­ri­liit­to on esit­tä­nyt hoi­dok­si opin ot­ta­mis­ta naa­pu­ris­ta. Esi­mer­kik­si Ruot­sis­sa lää­kä­ri­ryh­mä on voi­nut vuo­des­ta 2010 al­kaen pe­rus­taa ter­vey­sa­se­man. Sen tu­lee täyt­tää sa­mat laa­tu­kri­tee­rit kuin kun­nan oman ter­vey­sa­se­man. Nor­jas­sa am­ma­tin­har­joit­ta­ja­na toi­mi­van lää­kä­rin työ­hön kuu­luu myös vi­ra­no­mais­teh­tä­viä.

Ruot­sis­sa po­ti­las voi va­li­ta, käyt­tää­kö hän jul­ki­ses­ti vai yk­si­tyi­ses­ti tuo­te­tun ase­man tai lää­kä­rin pal­ve­lui­ta. Hän myös mak­saa niis­tä sa­man pal­ve­lu­mak­sun. Jul­ki­set ja yk­si­tyi­set pal­ve­lun­tuot­ta­jat saa­vat tu­lon­sa sa­moin pe­rus­tein, ei­kä kil­pai­lu­tus­ta tar­vi­ta. Kun­nan tai po­ti­laan ku­lut py­sy­vät sa­moi­na sii­tä riip­pu­mat­ta, on­ko­po­ti­laan va­lin­ta jul­ki­ses­ti vai yk­si­tyi­ses­ti tuo­tet­tu. Po­ti­laan va­lin­ta oh­jaa pal­ve­lun laa­tua, ja pal­ve­lui­ta syn­tyy sin­ne, mis­sä niil­lä on ky­syn­tää – lä­hem­mäk­si po­ti­lai­ta.

Suo­mes­sa lää­kä­ri voi toi­mia jul­ki­sen pal­ve­lu­tuo­tan­non lää­kä­ri­nä vain jos hän si­tou­tuu kun­nan vir­ka­mie­hek­si. Kaik­ki ei­vät si­tä ha­lua, ja syi­tä on mo­nia. Jos am­ma­tin­har­joit­ta­juus on mah­dol­lis­ta, saam­me vä­lit­tö­mäs­ti li­sää lää­kä­rei­tä jul­ki­seen pe­rus­ter­vey­den­huol­toon


Lähde:

Heikki Pälve, toiminnanjohtaja Suomen lääkäriliitto. Kirjoitus on napattu HS:n mielipide-palstalta.
552
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Ja sen ratkaisu?

Mahtaisiko tämä

"Esi­mer­kik­si Ruot­sis­sa lää­kä­ri­ryh­mä on voi­nut vuo­des­ta 2010 al­kaen pe­rus­taa ter­vey­sa­se­man. Sen tu­lee täyt­tää sa­mat laa­tu­kri­tee­rit kuin kun­nan oman ter­vey­sa­se­man."

Sittenkään ratkaista suurinta ongelmaa. Rahan riittävyyden lisäksi siis. Suurin ongelmahan on se, että ei löydy lääkäreitä jonnekin Taka-Hikiälle muuta kuin suurella rahalla. Lääkärit yksinkertaisesti eivät halua muuttaa jonnekin korpeen vaan haluavat asua ja elää jossakin missä on palvelut ja muut lähellä. Mitäs luulet, mahtaisiko tuo muutos tehdä sen että Taka-Hikiälle yksityiset lääkärit sankoin joukoin perustaisivat noita yksityisiä terveysasemia?

Äänestä
  • Asia ei ole noin yksinkertainen, että Taka-Hikiällä olisi lääkäripula ja palveluiden äärellä lääkäreitä tarpeeksi.

    Lääkäreiden saatavuuden problematiikkaa on jonkin verran tutkittukin. En muista kaikkia syitä, jotka vaikuttavat lääkäreiden kiinnostukseen muuttaa eri puolille maata, mutta vetovoimaisuuteen vaikuttivat ainakin opiskelukaupungin ja samalla vanhojen kavereiden läheisyys, positiiviset kokemukset omalta opiskeluihin liittyvältä harjoitteluajalta, toisten lääkäreiden suositukset ja mahdollisuus henkilökohtaisiin harrastuksiin, kuten luonnossa patikointi tai laskettelukeskus (vaikkapa siellä Taka-Hikiällä).

    Ei-vetovoimaisia ovat kaksikieliset terveyskeskukset, joita on monilla nimenomaan palveluvarustukseltaan hyvissä kaupungeissa sekä sellaiset, joissa on ennestään lääkäripulaa tai joiden työskentelyilmapiiri on huono.

    Parhaiten lääkäripulasta päästään kouluttamalla heitä lisää. Kyllä työttömyys ja nälkä pakottaa luopumaan nirsoudesta ja hakeutumaan ei-vetovoimaisiinkin terveyskeskuksiin. Lääkäreitä voi kouluttaa vaikka liikaakin. Koulutetaanhan meillä yli tarpeen ammattilaisia useimmille muillekin aloille. Miksi lääkäreiden, psykologeiden ja parin muun ammatin koulutusmäärien pitäisi olla poikkeus?

    Äänestä

  • ..jos ei olisi pakko sitoa itseään virkamiehen liekaan. Ruotsissa lääkäripula on poistunut maaseudultakin. Yllättävän moni nuorikin lääkäri on innostunut lähtemään maaseutulääkäriksi kunhan voi säilyttää henkisen vapautensa. Juuri se maaseudun lääkäripulaa lietsova ongelma on pystytty Ruotsissa ratkaisemaan.

    Maaseudun terveysasemat sijaitsevat keskuksissa eikä missään korvissa. Kyllä siellä kaikki peruspalvelut ovat läsnä. Eivät kaikki lääkärit ole urbaaneja diskohileitä tai vaadi oopperataloa korkeintaan 15 min. ajomatkan päässä.

    Tämä sääntä ahistaa nuoria lääkäreitä:

    "....Suo­mes­sa lää­kä­ri voi toi­mia jul­ki­sen pal­ve­lu­tuo­tan­non lää­kä­ri­nä vain jos hän si­tou­tuu kun­nan vir­ka­mie­hek­si. Kaik­ki ei­vät si­tä ha­lua, ja syi­tä on mo­nia. Jos am­ma­tin­har­joit­ta­juus on mah­dol­lis­ta, saam­me vä­lit­tö­mäs­ti li­sää lää­kä­rei­tä jul­ki­seen pe­rus­ter­vey­den­huol­toon ..."

    Äänestä

Kok-demukopla ei halua toimivaa terveydenhoito systeemiä.

Kok-demukopla ei halua lähidemokratiaa.

Kok-demukopla ei halua koko Suomea hyvinvoinnin piiriin.

Kok-demukopla haluaa vain lisää poliittista valtaa ja turhia virkanimityksiä.

Äänestä

Onko kyse kansan yleisestä lahjakkuudesta kun Ruotsi tuntuu monilla aloilla saavan yhteiskuntansa paremmin toimimaan kuin Suomi. Läntiselle Euroopalle ominainen aluehallintokin toimii siellä mainiosti. Suomessa pelätään hirveästi, että Keskustan suosittama samansuuntainen aluehallintouudistus on liian "vaikea" suomalaisille.

Ruotsalaisten parempaan kansalliseen lahjakkuuteen viittaa heidän saamiensa noobeleiden suuri määrä - jotain 36 kpl tähän mennessä. Suomeen on tullut vain yksi oikeasti ansaittu noobeli - sekin maatalouspuolelta AIV-rehun kehittäneelle kemistille. Lisäksi pari on jaettu lähinnä säälistä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


terv.t. kirjoitti:

Ruotsissa ei ole lääkäripulaa. Sieltä löytyy toimiva yksinkertainen malli. Toimisi yhtä hyvin täälläkin - miksi yritetää keksiä pyörää uudelleen? Ruotsin toimiva ja ihmisläheinen malli olisi toimiva pohja Suomen sekavan ja tehottoman terveydenhoitojärjestelmän uudistamiseksi.

Mitenkähän ruotsalaiset niin monessa asiassa pystyvät käyttämään tervettä järkeä ja toimimaan sen mukaan?


Ruotsin mallIsta seuraavassa kirjoituksessa

Ter­veys­kes­kus on jär­jes­tel­mä­nä hy­vin poik­keuk­sel­li­nen ta­pa jär­jes­tää yleis­lää­kä­ri­pal­ve­lut. Eu­roo­pas­sa näin on ol­lut Nor­jas­sa ja Ruot­sis­sa. Muual­la Eu­roo­pas­sa jär­jes­tel­mä no­jaa pää­asias­sa am­ma­tin­har­joit­ta­juu­teen. Suo­mes­sa pe­rus­on­gel­ma on, et­tä ter­veys­kes­kus­lää­kä­ri vas­taa ko­ko kun­nan väes­tös­tä ei­kä omaa po­ti­las­väes­töä ole. Näin lää­kä­ri ei tun­ne po­ti­lai­taan ei­vät­kä po­ti­laat lää­kä­riään, vaik­ka ky­se on ko­ko yleis­lää­kä­riy­den pe­rus­tas­ta.

Pe­rus­ter­vey­den­huol­to on lä­hi­pal­ve­lua. Kun­ta­koon kas­vaes­sa kan­sa­lai­sil­la on hy­vä syy pe­lä­tä pal­ve­lui­den kes­kit­ty­vän edel­leen, jos ter­veys­kes­kus on ai­noa ta­pa to­teut­taa pe­rus­ter­vey­den­huol­toa.

Pe­rus­ter­vey­den­huol­lon lää­kä­ri ei tar­vit­se vas­taan­ot­ton­sa yh­tey­teen rönt­ge­niä, la­bo­ra­to­rio­ta ja kaik­kia mui­ta ter­vey­den­huol­lon pal­ve­lui­ta. Hän tar­vit­see mah­dol­li­suu­den hyö­dyn­tää näi­tä pal­ve­lui­ta.

Pien­ten ase­mien yh­dis­tä­mi­sen vuok­si lää­kä­rit ovat me­net­tä­neet kon­tak­tin po­ti­lai­siin­sa. Ku­ten HS:n kir­joi­tuk­ses­sa mai­nit­tiin, lää­kä­rit ovat me­net­tä­neet oman työn­sä hal­lin­nan. Se on ter­veys­kes­kus­lää­kä­rien kes­kei­sin työ­tyy­ty­mät­tö­myy­den syy.

Lää­kä­ri­liit­to on esit­tä­nyt hoi­dok­si opin ot­ta­mis­ta naa­pu­ris­ta. Esi­mer­kik­si Ruot­sis­sa lää­kä­ri­ryh­mä on voi­nut vuo­des­ta 2010 al­kaen pe­rus­taa ter­vey­sa­se­man. Sen tu­lee täyt­tää sa­mat laa­tu­kri­tee­rit kuin kun­nan oman ter­vey­sa­se­man. Nor­jas­sa am­ma­tin­har­joit­ta­ja­na toi­mi­van lää­kä­rin työ­hön kuu­luu myös vi­ra­no­mais­teh­tä­viä.

Ruot­sis­sa po­ti­las voi va­li­ta, käyt­tää­kö hän jul­ki­ses­ti vai yk­si­tyi­ses­ti tuo­te­tun ase­man tai lää­kä­rin pal­ve­lui­ta. Hän myös mak­saa niis­tä sa­man pal­ve­lu­mak­sun. Jul­ki­set ja yk­si­tyi­set pal­ve­lun­tuot­ta­jat saa­vat tu­lon­sa sa­moin pe­rus­tein, ei­kä kil­pai­lu­tus­ta tar­vi­ta. Kun­nan tai po­ti­laan ku­lut py­sy­vät sa­moi­na sii­tä riip­pu­mat­ta, on­ko­po­ti­laan va­lin­ta jul­ki­ses­ti vai yk­si­tyi­ses­ti tuo­tet­tu. Po­ti­laan va­lin­ta oh­jaa pal­ve­lun laa­tua, ja pal­ve­lui­ta syn­tyy sin­ne, mis­sä niil­lä on ky­syn­tää – lä­hem­mäk­si po­ti­lai­ta.

Suo­mes­sa lää­kä­ri voi toi­mia jul­ki­sen pal­ve­lu­tuo­tan­non lää­kä­ri­nä vain jos hän si­tou­tuu kun­nan vir­ka­mie­hek­si. Kaik­ki ei­vät si­tä ha­lua, ja syi­tä on mo­nia. Jos am­ma­tin­har­joit­ta­juus on mah­dol­lis­ta, saam­me vä­lit­tö­mäs­ti li­sää lää­kä­rei­tä jul­ki­seen pe­rus­ter­vey­den­huol­toon


Lähde:

Heikki Pälve, toiminnanjohtaja Suomen lääkäriliitto. Kirjoitus on napattu HS:n mielipide-palstalta.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu