Huteja ja kämmäyksiä

Viikko sitten tarkkuutin kiväärin ja seuraavana päivänä ammuin kolmesta varmasta paikasta teertä ohi ja kolme hutia latvametsoon. Kotona sitten huomasin että panokset joilla tarkkuutin, olivat asekaapissa... Arvaa että otti pannuun. Onneksi sin haulikolla metson ammuttua.

Joo, monta monta kertaa tulee jälkeenpäin tunne että olis vaan pitänyt ampua, mutta ei, aivan oikein toimittu jos ei ole ampunut eikä oikeastaan ehtinytkään kun litu ölähti karkuun, näin se menee ja useasti, kyllä itse luotan siihen nopeaan arvioon tilanteessa, harkinta on hyväksi ja mieluummin varmasta paikasta kun se että ampuu haavakon tai ampuu liian hätäisesti, siinä voi piillä omat vaaransa.

Latvalinnustuksessakin kannattaa miettiä pikaisesti mihin päin ampuu ja onko mahdollisesti ampumasuuntaan asutusta tms. noin viiden kilometrin säteellä, se on helppo katsoa kartasta varsinkin silloin kun on kyse passimetsästyksestä, tietää missä odottaa ja mihin voisivat linnut tulla puihin istumaan.

Huono syksy metsäkanalinnustuksen suhteen täällä keskisuomessa, tuulista ja sateista, hyvin harvana päivänä linnut istui puissa olipa sitten kyse aamusta tai illasta tahi päivästä, maasta karkuun lähtivat ja maahan painuivat takaisin ja muutenkin tuntui että ukkoteeriä oli todella vähän. Ainostaan 1 akkateeri saaliiksi, yksi pyy ja kaksi sinisorsaa sekä tavi, sinä syksyn saalis. Erittäin monta jahtireissua.

Hyvä osuma 15m;stä 12/76 ja metsopaukku mirage 36gr hauli 3.
Eipä juuri hirveesti syötävää pyystä jäänyt. : (

Syksy 2012:

Intohimoinen kivääri metsästäjä, etäisyys 170 m, syKsyn ensimmäinen teeri ja puun juurella.

Kaksi seuraavaa laukausta, samalle etäisyydelle ja teeret lentoon.
Seurauksena itseluottamuksen menetys. kiireen vilkkaa etsimään pahvitaulu ja tarkistamaan kohdistus, napa kymppi ja taas suon reunaan.

Seuraavat syksyn seitemän teertä löytyivät puun alta.

Ei, ymmärrä miten pari kertaa losautin ohi. Hyvät olosuhteet, sai vielä muutaman sata meriä seurailla teerien lentoa, huteja!

Todettakoon, vielä että seurani mailla 2012 oli hyvä teeri vuosi ja kiväärillä olisi voinut pudotella toisen mokoman. Pystistä yritin huonolla menestyksellä kouluttaa, meni ihan myyrien pyynniksi!

Keskusteltiin tärkeistä asioista muutaman pyyn kanssa, silloin vielä ilma pilliä.
Juttua riitti. ... Jossainvaiheessa kaverit hiljeni ja hämärä pukkasi nuoren, n. 4m männikön sisuksiin. Lintuja en nähnyt koko aikana, vaikka niitä 3 kuulosti olevan lähistössä.
Purin piekkarista latauksen ja keräsin kamppeeni ja könysin puuni alta oksistosta aukeammalle ja siitähän se samalla pullea pyy singahti lähes viereisestä puusta, jonka juurella vislailin. Enpähän vaan ollut tajunnut katsoa lähes suoraan ylöspäin.
Yleensä kyllä kiinnostuksesta kihisevän, lähestyvän linnun pyrähdysten siiveniskut kuulee, mutta tämä varmasti loikki vähin elein oksalta toiselle ja itsestäni lopuksi alle 10m päähän.
Itselleni opetus oli se, että kannattaa aina katsoa tuherikossa myös ne ihan läheisimmät puut ja niiden latvukset.

Illalla syötiin sitten sivasta pyydystettyä pouttua.

muhennos--Eipä juuri hirveesti syötävää pyystä jäänyt. : (

ei siinnä ole lihaa hirveesti lihhaamuutenkaan.....jos haluat hirveesti lihhaa ammu hirvi