Purjehdus on kuoleva harrastus. Laitan perusteita jos päästään kunnolla vauhtiin.
Pistetäämpäs uusi trolli liikkeelle
32
47574
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 47
Vanhimmat
"Purjehdus on kuoleva harrastus."
http://xtremesport4u.com/extreme-water-sports/kitesurfing/why-is-kitesurfing-so-popular/
Vähissä ovat niemet ja notkot, jossa ei leijapurjehtijaa näkyisi.
Ei pitäisi alentua vastaamaan jodlarille, muntta menköön. Kun niitä leijailijoita ei todellakaan järin usein näe, niin guuglasin vähän. Purjelautaliiton Kite-jaoksen sivuilla arvioidaan, et tä leijapurjehtijoita on Suomessa n. 500. Se on kovasti vähän se, kun verrataan purjeveneilijöiden määrään (heitä on ainakin 50 000).
Aloitustrollaajakin voisi tietysti vaivautua vähän perustelemaan. Kuka tuollaiseen täkyyn nyt pelkkänä heittona jaksaisi tarttua. Tosin siinä voi olla totuuden siementäkin, jos katsotaan pelkästään kilpapurjehtijoita: sillä puolen trendi tuntuisi olevan hiljalleen laskeva. Matkaveneilijöiden määrä taas on hiljakseen nouseva.
"Ei pitäisi alentua vastaamaan jodlarille"
Onko uppotukkiveneilijöiden aivan pakko käyttä moista kielenkäyttöä? Tuoko se kovinkin paljon lohdutusta surkean hitaan veneen aiheuttamaan tunteeseen.
Leijapurjehdus on uusi laji ja lisää harrastajia tulee koko ajan lisää ja kitejaoksen sivun mukaan harrastajia on ainakin 2000.
http://old.purjelautaliitto.fi/kite/doku.php?id=ohjeet:faq.html
"Paljon Suomessa on lajin harrastajia? Arvioidaan, että Suomessa on noin 500 leijasurffaajaa ja tämän lisäksi noin 1500 henkeä, jotka harrastavat leijalautailua vain talvella. "
Varsinkin talvella leijapurjehdus on laji, jota voi harrastaa millaisella alustalla vaan toisin kuin muita talvipurjehduslajeja. Korkealla oleva purje on tehokkaampi kuin kitewingit yms.
Jodlari se ikinä jätä kuittaamatta osumia.
Se talvilaji ei kuulu millään tavalla tähän viitekehykseen, vaikka onkin ehkä järjestäytynyt outoon paikkaan. Sehän on lähinnä hiihtolaji. Vain ne 500 sulassa vedessä harrastavaa kuuluvat mitenkään käsitteen "purjehdus" alle. Ja silloinkin täytyy kyllä venyttää käsitettä ihan penteleesti, koska mukana ei ole venettä.
Väsynyttä. Mitä tämä mies tekee täällä purjehduspalstalla leijoinensa?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Purjehdus
"Purjehdus eli purjehtiminen tarkoittaa liikkumista purjealuksella pääsääntöisesti tuulen voimalla
"
Meriteiden säännöt koskevat purjeveneen tavoin leijalautaa, purjelautaa ja purjejollaa, joten voi katsoa niiden olevan purjealuksia.
Uppotukkiveneilijät harvoin pysyvät asiassa. Surkea vene, surkea fiilis.
Tuollainen blokkiajatteluhan edistää purjehdusta;-)
Optaripurjehtia ei ole purjehtija koska jolla ei ole vene, teidän esimerkillisen logiikan mukaan.
Vain matkaveneily on oikeaa veneilyä/purjehdusta. Muu on ADHD-pentujen leikkiä.
Jodlari nyt tuskin on edes purjehtija, mutta et ole sinäkään.
Pieleen meni. Takana jo toistakymmentä vuotta purjeveneellä. 33-jalkainen. Jolliin en koske, ne kuuluvat juhannuskokkoon.14
Olkoon vaikka 50 v ja viisi venettä takana, purjehtija et ole.
Mikäs paskanpuhuja sinä oikein olet? Jos henkilö veneilee purjeveneellä niin hän on purjehtija. Ei siihen mitään muuta määritelmää ole.
No sitten tämä ärsyttää hirveästi:
http://www.youtube.com/watch?v=DACCONxW5nc&list=UUQzxG7RY-_nOARRK8ujWISA&index=2&feature=plcp
Tutki, millaisia tuntemuksia tuo video herättää ja tee itsestäsi psykologinen analyysi.
Jotenkin lapsellista, kun aikuiset miehet ajaa isoilla veneillä kilpaa rataa ympäri. Vähän sama asia kuin jos perävaunurekoilla ajettaisiin formularataa ympäri. Että tällaisia tuntemuksia..
"Jotenkin lapsellista, kun aikuiset miehet ajaa isoilla veneillä kilpaa rataa ympäri"
Epäterveellistä on maalaiskodin leikkiminen mökkeilemällä veneessä.
http://www.youtube.com/watch?v=qTNePG2Udeg&feature=related
Huomatkaa selostajien sporttinen olemus. Pitkää ikää heillekin.
Isot veneet on tarkoitettu isoille vesille eli sinne merille vaan ratkomaan kuka on nopein ja kestävin. Helppohan tossa rannan läheisyydessä on veneillä.. Tietää pääsevänsä aina illaksi kotiin.
Ehei, ei kaikki purjein etenevät ole purjehtijoita. Siellä on muutama W.A.F.I. joukossa, onneksi ei monta. Toi 14 vain sttuu olemaan yksi sellainen, et kai sinäkin?
Jos etenee purjein edes toisinaan, on purjehtija. Ja joidenkin mielestä kaikki purjehtijat ovat niitä wafeja. Se on kuitenkin makuasia, tuo purjehtijan määritelmä sen sijaan on kielellinen fakta.
Purjehdus kuuluu menneen ajan taantuneisuuteen kuuluviin toimintoihin, vähän niin kuin C - kasettien kuuntelu, sormivoimalla toimivat rautaiset kirjoituskoneet ja yksivaihteiset polkupyörät. Jos saaristossa liikutaan kymmeniä kilometrejä päästäkseen saarikohteisiin, niin kuka enää jaksaa hilata pressuja, ja "ajelehtia" sinne samaa vauhtia, kun vanhainkodin iltalenkillä hölkätään eli 6-10 km/h joka vastaa sellaista 3-5 solmun etenemistä joka on tyypillistä purjealuksille, kun otetaan huomioon edes takaisin jiippauksesta aiheutuva matkapidennys. Meidän suvussa on ollut pari purjevenettä aikoinaan, ja täytyy sanoa että en saanut siitä touhusta mitään irti. Jatkuvaa kallistelua, matelua ja puomin isopurjeen varomista. Tavarat tippui milloin mistäkin kun joku luukku jäänyt raolleen, ja jatkuvaa virran säästelyä kun latausta ei kertynyt nimeksikään satamaan tulovaiheista moottorilla.
Viva la moottoriveneily!
Olen samaa mieltä. Jos ollaan menossa pisteestä A pisteeseen B saaristossa, moottorivene on ehdottomasti nopeampi vaihtoehto.
Purjehtimisen idea on kokonaan toinen, mutta sitä on turha selittää, jos et ole aikoinasi saanut siitä mitään irti. Minä taas en saanut vapaa-ajan vietosta moottoriveneessä mitään irti – mielestäni siinä ei ollut mitään vitsiä. Matkanteko oli epämiellyttävää, kestipä se pitemmän tai lyhyemmän aikaa.
Omien havaintojeni mukaan moottoriveneetkin kallistelevat ja tavarat putoilevat kaapeista, kun niiden luukkuja ei ole suljettu.
Aivan lähitulevaisuudessa moottoriveneily jää menneen ajan "taantuneisuuteen" – mitä sillä tarkoitatkaan – kun polttoaineiden hinnat nousevat tarpeeksi. Purjeveneily jatkuu.
Vahvasti epäilen veikkaustasi moottoriveneilyn katoamisesta. Tekniikka kehittyy ja kompensoi fossiilisten polttoaineiden kallistumista. Aurinkosähkökin tekee tuloaan.
Toisaalta: jos veikkauksesi osoittautuisikin oikeaksi, niin seurauksena olisi erittäin todennäköisesti huviveneilyn kokonaismäärän todella jyrkkä lasku. Myös purjeveneily vähenisi, koska erittäin suuri osa purjeveneilijöistä joka tapauksessa tukeutuu varsin paljon myös moottoriin. Ja toisaalta tästä tulisi itseään ruokkiva kierre, koska veneilijöiden vähetessä palvelukysyntä vähenee => tarjonta vähenee => veneilijät vähenevät, koska vain pieni osa on sittenkään halukas nojautumaan pelkkiin luonnonsatamiin. Ja tietysti tämän kysynnän väheneminen entisestään supistaa muutenkin saariston palvelutarjontaa.
Tuota "moottoriveneily on tylsää" ajattelua en ymmärrä; jotain outoa on sellaisten ihmisten aivorakenteessa. Mutta samapa tuo. Oma veikkaukseni on, että matkaveneilyn puolella ei tapahdu suuria lukumäärämuutoksia, mutta purjeveneilijöidenkin joukossa vallitsevana pysyy ja kasvaa meidän joukkomme, jotka emme väkisin nosta purjeita joka tilanteessa vaan ajamme joko koneella tai purjeilla fiiliksen ja olosuhteiden mukaan. Esimerkiksi kapeassa suntissa suoraan vastaiseen mieluummin koneella kuin hampaat irvessä kryssaten.
Ottaen huomioon, että moottoriveneilyn kipupiste on polttoaineen hinta, sen vaikutus moottoria käyttävään purjehtijaan varsin marginaalinen. Jopa paljon moottorilla ajvan purjehijant kukkaro kestää kyllä dieselin hinnan, vaikka sitten pudottamalla matkakierrokisa 100-200 rpm.
Mitä ihmeellistä voi moottoriveneilyä tylsänä pitävän aivorakenteessa olla? Siinä ei ole mitään tekemistä, eikä veneessä voi samalla tavalla normaalisti kulussa elää ja asua kuin purjeveneessä. Siis nekin, jotka eivät aktiivisesti osallistu itse purjehtimiseen voivat lukea, leikkiä, juoda kahvia, melkein mitä vain. Vauhti jaksaa olla hauskaa tunnin tai kaksi, sitten se menettää viehätyksensä. Eikä hauskuus ala seuraavana päivänä uudestaan.
Tekniikan kehittyminen ja aurinkosähkö ovat vain toiveajattelua.
"Siinä ei ole mitään tekemistä, eikä veneessä voi samalla tavalla normaalisti kulussa elää ja asua kuin purjeveneessä. Siis nekin, jotka eivät aktiivisesti osallistu itse purjehtimiseen voivat lukea, leikkiä, juoda kahvia, melkein mitä vain. "
Et ilmeisesti ole ikinä ollut matkamoottoriveneen kyydissä (minä olen, paljonkin, vaikka nykyisin purjeveneilenkin). SIinä voi tehdä ihan kaikkia samoja asioita kuin purjeveneessäkin. Ainoa ero on siinä, että veneen kuljettamisessa on matkustajille vähemmän tehtäviä. Toisaalta ei purjeveneessäkään paljoa tarvitse tehdä mukavissa olosuhteissa; kun purjeet on kerran nostettu ja saatu säätöön, niin sitten vain annetaan mennä.
Toisaalta, jos keli kovenee sellaiseksi, että se alkaa rajoittaa tekemisiä moottoriveneessä, niin kyllä se yhtä lailla alkaa rajoittaa niitä purkkarissakin. Toki purkkari isomman massan vuoksi on rauhallisempi liikkeissään.
Jos kyseessä on liukuva vene, niin maisemien katselukin kiinnostaa useimpia paljon paremmin, koska ne vaihtuvat nopeammin. Ja sekin ilo alkaa alusta seuraavana päivänä.
Toisaalta taas ne kelit, joissa purkkarissa on paljon (ajamis)tekemistä muillekin kuin ruorimiehelle, ovat sellaisia, joissa hyvin moni matkustaja alkaa olla sitä mieltä, että "tää ei ole kivaa, mennään pois".
Aurinkosähköveneitä on jo ja tekniikka kehittyy aivan varmasti. Ei ole mitään syytä olettaa, että nyt olisi saavutettu jokin "final stage".
Suurempi veneilyä mahdollisesti jatkossa karsiva asia voi olla se, että uudet veneet ovat kalliita ja yhä harvemmat ovat halukkaita aloittamaan niin pienellä veneellä kuin joskus 70- tai 80-luvuilla.
Hakro olet väärässä...kyllä purjevene on nopeampi kahden pisteen välillä....toinen on Kanariansaarilla ja toinen Karibialla.Tuttu purjehti 19 päivässä kyseisen matkan.Moottoriveneellä matka on kai tosivaikea monien asioiden takia,jonka ehkä Hakrokin ymmärtää!
On minulla yli vuosikymmenen kokemus matkailusta uppiksella ja satunnaisempaa liukuvalla. Sileässä vedessä molemmissa pystyy tekemään muutakin kuin istumaan ja pitämään kiinni. Mutta silti se tekeminen on keskimäärin hyvin rajoitettua. Ja hiukankin aallokkoa, niin kiinnipitelyksi menee. Samoissa oloissa purjevene on vielä täysin stabiili. Se, ovatko vielä kovemmat olsuhteet kaikkien mielestä kivaa, on henkilökohtainen kysymys. Aika moni lähtee jopa valtamerten ylityksille ihan mielellään. Ja silloin puhutaan jo aivan eri kertaluokasta, väliin jää monenlaista. Eikä kova keli vaadi paljoa tekemistä miehistöltä, sitä vaatii mutkainen reitti.
Eihän toki sen enempää aurinkosähkö kuin muukaan tekniikka ole ikinä missään final stagessa. Aurinkosähköllä vain on selkeät teoreettiset rajat, tehoa per neliömetri on vain määränsä. Ja muuten tekniikan kehitys vain vie aikaa vuosia tai vuosikymmeinä siinä kun öljyn hinta poukkoilee milloin mistäkin syystä hyvinkin jyrkästi. Tarvitaan joku uusi innovaatio ongelman ratkaisuun ja ennenpitkää sellainen varmasti tulee. SItä vain ei vielä ole edes ensimmäisenä lupaavana tutkimustuloksena uutisoitu.
"Et ilmeisesti ole ikinä ollut matkamoottoriveneen kyydissä (minä olen, paljonkin, vaikka nykyisin purjeveneilenkin). SIinä voi tehdä ihan kaikkia samoja asioita kuin purjeveneessäkin."
Kuten esimerkiksi kuunnella lokkien kirkunaa
19 päivää on aika pitkä aika verrattuna moottoriveneellä ajettuun Atlantin ylitykseen 2 päivässä, 6 tunnissa ja 34 minuutissa vuonna 1997. Tarkat lähtö- ja päätepisteet eivät ole tiedossani. Tämäkin ennätys on ehkä rikottu, mutta kun tiedon löytäminen tuntui vaikealta, lopetin tähän.
Itse asiassa avo-ohjaamossa tai flaikkarilla tuokin onnistuu. Jos nyt välttämättä haluaa kuunnella, miksi haluaisi?
Koska moottoriveneen äänimaailma on kuolettavan yksitoikkoinen ja sen peittäminen muulla kuulolle vaarallista.
Mitä merkitystä sillä äänimaailman "yksitoikkoisuudella" on?
Tai on sillä, tarkemmin ajatellen. Se koneen tasainen hyrräys antaa turvallisuuden tunnetta, luottamusta. Tietää, että tekniikka toimii ja tuo turvallisesti perille.
Kiinalaiset tiesivät jo 1000 vuotta sitten yksitoikkoisen äänimaailman merkityksen. Se tekee hulluksi, se merkitys sillä on.
Hakro,kuules...kumman kyydissä viettäisit rapakon ylityksen:Purjeveneen vai sen ennätysmoottoripaatin;19 vastaan 2 ja rapiat vrk?
Tietenkin mieluummin purjeveneessä, vaikka se onkin hitaampi eikä nopeampi kuten nimim. "juusilleenvaan sinne" väitti 10.10.2012 16:52.
paitsi purjehdus on turhaa.
Minun tuttava pariskunta vaihtoi viimekesänä purjeveneilyyn.Tuumasivat,ettei kulun aika tarvitse huutaa moottoriveneenkoneen pauhun yli,eikä keikkua ilman köliä aallolta toiselle,niin että sisuskalut on sekaisin puolessatunnissa!
Eivät kaikki moottoriveneet ole äänekkäitä. Jos ajelen V8:lla sitä purjehtijoiden nopeutta, niin eipä sieltä takaa kuulu juuri mitään. Bensaakaan ei kulu paljoa. Kun lähtee plaaniin, niin ääntä pitää korottaa tuulen ja veden kohinan takia. Edelleenkään moottori ei pidä sitä kovinta ääntä. Moottoriveneitä on erilaisia, ja mielestäni mukavin on avo-ohjaamolla ja biminikatoksella varustettu vene. Koppi ei ahdista ympärillä ja näkyvyys on hyvä. Kun sataa vettä, niin vesi tulee naamalle, niin se tulee purjehduksessakin.
Mistä tämä vastakkain asettelu? Aika moni herrastaa veneilyä. Mullakin on sekä purkkari että moottorivene. Vähän pakko, kun mökki on saaressa. Molemmilla puolensa. Nautitaan veneilystä, oli se sitten soutelua, purjehtimista tai moottorointia...
Ei ole. Ymmärrän kyllä alemmuuskompleksisi kun fiksuimmat veneilijät siirtyvät purjehduksen pariin.
Fiksuudesta ei ole kyse. Ei se onnistu niin, että vaan vaihtaa venettä. Jos vaihtaa moottoriveneen purjeveneeseen, niin silloin pitää alkaa harrastamaan ihan uutta asiaa, purjehdusta. Meillä päädyttiin moottoriveneeseen, koska edellisenä kesänä vuokraveneellä huomattiin, että hauskinta oli olla laiturissa kiinni, tai sitten navigoida ja kiikaroida reittejä. Koneella ajelu oli kivaa myös. Purjehtiminen oli kivaa, mutta sitten siihen kyllästyi ja jäi välillä purjeet nostamatta. Ymmärrän hyvin niitä jotka siitä tykkäävät.
Tyhmintä ikinä on vaihtaa moottorivene purjeveneeseen wannabe kuvitelmien siivittämänä ja sitten huomata, ettei tykkääkään harrastaa purjehtimista.
Voitaisko muuten aloittaa vastakkainasettelua vaikkapa kävelyn ja pyöräilyn välillä? Tai autoilun ja moottoripyöräilyn välillä? Kummallakin tavalla pääsee samalle parkkipaikalle.
Niin, erona noihin ehdottamiisi vastakkainasettelun kohteisiin on tietysti se, että autoilulla ja moottoripyöräilyllä, kävelystä ja pyöräilystä puhumattakaan, ei ole lainkaan niin selvästi yhdistävää tekijää kuin purje- ja moottoriVENEilyllä.
Minä aloitin moottoriveneellä. Oma ennakko-odotukseni purjeveneeseen vaihtaessa oli, että matkanopeuden putoaminen n. kolmannekseen olisi ollut suuri henkinen kynnys. Ehkä oli hieman yllätys, ettei suurtakaan "luopumisen tuskaa" ollut. Ehkä asiaan vaikutti se, että olin jo kiertänyt moottoriveneellä melko kattavasti ne osat Itämerta, jotka ovat vaivatta liukuvan moottoriveneen toimintasäteellä Stadista katsoen (kauempana alkaa polttoaineen saatavuus nousta haastavammaksi tekijäksi etenkin Itämeren itälaidalla). Toki syksyllä joutuu jo miettimään toisella tapaa viikonloppureissun kohteita, kun perjantaina ei työpäivän jälkeen ole enää kuin pari tuntia valoisaa. Ja kun sunnuntaille sattuu kelju keli, niin kyllähän sitä muistaa seuran saarimestasta lähtiessä, että "ennen oli kotisatamassa parissa tunnissa, nyt on edessä 6-7 tuntia sadetta ja vastatuulta :(" Toisaalta taas... Joskus tulee ajatelleeksi, että "taas on kuljettu parikymmentä mailia ilmaiseksi, entisellä veneellä olisi palanut 50 euroa tähän matkaan"
Ihmisten aika on kortilla. Rahaa on kyllä mutta jos keli on huono niin kuin tänä kesänä koko kesän. Purjehdus ei ole nautinto vesisateessa niin silloin vene seisoo laiturissa. Lomalla kenties pistäytään golfkentällä jos keli sen sallii.
Itse turhauduin kun koko loma meni joka aamu harmaana. Ei tiennyt sataako vai sataako ja kuinka paljon. Ainut tilanne kun veneelle viitsi lähteä oli viikkokisat. Seistiin siten tyynessä tai sateessa ja tyynessä pari tuntia.
Naapuri veneet on myynnissä omistajat koettaa päästä eroon niistä jos vain tulisi tarjouksia. 80-luvun veneet alkaa olla jo yli 25-vuotiaita ja vakuutusmaksut nousevat. 10 000 euroa alkaa olla kova sana 80-luvun veneelle. Sinällään terve suuntaus.
32 tiedoksi....ei taida olla purjehdus sun lajis,tai ehkä olet pukeutunut väärin?Minä nautin purjehduksesta kelillä,kuin kelillä!Ja vaatetus kelin mukaan!
Perseestä tuollaiset "vaatetus kelin mukaan" puheet. Kelin pitää olla sellainen, että shortseissa ja t-paidassa pärjää. Aina. Vain mielenvikaiset masokistit nauttivat muunlaisesta kelistä. Se on yksinkertaisesti luonnotonta.
Samaa mieltä!Viidenmiljardin vuoden kuluttua täällä ei enää purjehdita!
Provo, ja siihen näkyy tarttuneen erityisesti eräs trollipeikko, jota en viitsi nimetä mutta jonka moni näkyy tunnistaneen...
Mutta on tästäkin ketjusta yksi mielenkiintoinen havainto tehtävissä. Nimittäin se, että ei purjehduksesta eikä purjehtijoista voi puhua minään yhtenäisenä ja yksikäsitteisenä joukkona. Eikä siksi ole myöskään mieltä julistaa purjehdusta sen enempää kuolevaksi kuin kasvavaksikaan harrastukseksi.
Minun näkymäni purjeveneilyyn on lähinnä se matkaveneilypuoli, vaikka kuulunkin seuraan, jossa on myös aktiivista kilpailutoimintaa. Ja havaintoni on, että joka vuosi seuraan tulee 3-5 sellaista uutta venekuntaa, jotka ovat ostaneet juuri ensimmäisen purjeveneensä. Joukossa on aika nuoriakin. Toisaalta tietysti on sitten veneitä, jotka ovat myynnissä, koska omistaja on lopettamassa veneilyn tai siirtymässä moottoriveneeseen.
Kilpailevien joukossa ei kasvua näy ja kilpailutoiminnan parissa puuhaavat valittavat sitä itse. Tänä kesänä taisi käydä parissa kisassa niin, ettei yhtään seuran omaa venettä ollut mukana startissa... Ja sen perusteella, mitä olen jutellut heidän kanssaan ja katsellut eri kisajärjestäjien listoja, niin trendi näyttäisi olevan laskeva muuallakin. Lähinnä vain pari matkakisaa porskuttaa (Suursaari, HTR, Emäsalon lenkki).
Jollapurjehtijoiden eli siis junioreiden määrä vaihtelee. Suurin osa heistäkin käy yhden kesän verran mukana ja siirtyy sitten muihin puuhiin, useamman kuin yhden kesän mukanaolevat ovat melkein laitaansa seuran aikuisjäsenten lapsia.
Niin, ja onhan jollapurjehduksen parissa tietysti vähän isompiakin, ei tosin meidän seurassa. Siitä osa-alueesta minulla ei ole kovin tarkkaa kuvaa, mutta ei se ainakaan näytä järin kasvavalta sektorilta. Hutera mutu sanoisi, että juniorivaiheen jälkeen jollailun pariin jäävät vain ne todella harvat, joilla on kiinnostusta pyrkiä kansainväliseen menestykseen. Tämä on siis se pieni lokero, jossa asuvat ne, joiden purjehdusta on mielekästä kutsua urheiluksi.