Miksi Perussuomalaiset vastusti Keskustan Vuotoshankkeita?
Halpa vesivoima tuottaa nyt yli puolet sähkökulutuksestamme
Mauri tiesi
171
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Vuotoksen allashankkeen vaiheita
Kemijoen ja Vuotosjoen yhtymäkohtaan kaavailtu tekoallashanke on puhuttanut Suomessa jo vuosikymmeniä.
Kemijoki Oy:n hanke oli vahvassa myötätuulessa 1970-luvulla, mutta voimakas kansalaisvastustus kaatoi hankkeen 1980-luvun alkupuolella, jolloin valtioneuvosto päätti altaan rakentamatta jättämisestä.
Kauppa- ja teollisuuministeri Kauko Juhantalo (kesk.) nosti kuitenkin hankkeen taas vireille 1990-luvulla.
Vesioikeus myönsi altaalle rakennusluvan vuonna 2000, mutta lupa ei ollut Kemijoki Oy:n toivoman laajuinen.
Vuonna 2001 Vaasan hallinto-oikeus kumosi rakennusluvan, mutta Kemijoki Oy valitti asiasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka päätyi puoltamaan hankkeen hylkäämistä.
Tämäkään päätös ei ole jäädyttänyt haaveita Vuotoksen altaasta, ja hankkeen hyvät ja huonot puolet ovat tasaiseen esillä tiedotusvälineissä.
Euroopan unioni ei ole ainakaan selkeyttänyt Vuotos-kiistelyä. Hankkeen kannattajat vetoavat EU:n vaatimiin uudistuvan energian ja tulvasuojien lisäämiseen, vastustajat vetoavat mm. vaikutuksiin Lapin luonnonsuojelualueisiin, etenkin EU:n määräämiin Natura-alueisiin.
Nykyisessä hallituksessa ainakin kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) ja ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen (kesk.) ovat liputtaneet Vuotoksen tekoaltaan puolesta.