"Vaan kuka lohduttaisi nyytiä, vaikka tällä näin:
on yöllä kamalakin kamalampi, päivällä toisin päin.."
Tove Jansson
Aivan yksin sitten asun, herään, suunnittelen ruokani, Kukaan ei tule illalla kotiin.
Ahdistava jo ajatuksena.
Huomasin harkitsevani muuttoa lähemmäs aikuisia lapsiani. Kuvittelen, että siellä uudessa paikassa en asuisi yksin.
Mutta tajuan, että se muutosta haaveilu on vain pakoa todellisuudesta.
Lievitystä hetkiseksi.
Vähän aikaa on kiirettä ja touhua ja jännitystä.
Sitten vielä pahempi yksinäisyys.
on yöllä kamalakin kamalampi, päivällä toisin päin.."
Tove Jansson
Aivan yksin sitten asun, herään, suunnittelen ruokani, Kukaan ei tule illalla kotiin.
Ahdistava jo ajatuksena.
Huomasin harkitsevani muuttoa lähemmäs aikuisia lapsiani. Kuvittelen, että siellä uudessa paikassa en asuisi yksin.
Mutta tajuan, että se muutosta haaveilu on vain pakoa todellisuudesta.
Lievitystä hetkiseksi.
Vähän aikaa on kiirettä ja touhua ja jännitystä.
Sitten vielä pahempi yksinäisyys.
Vastaukset 14
Vanhimmat
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10955392
H.
@hunksz:
Kiitos!
Lohdutusta toit.
Ainakin täällä netissä olet Sinä vikkelin vastaaja kaverina :D
"Ketä Varten Nyt Elän"
Vaikeassa tilanteessa olevan ihmisen katson tarvitsevan erittäin nopeata apua ja lohdutusta.
Palstalla kun ei ole muita asiantuntijalääkäreitä kuin minä .Lääkäri ei koskaan voi olla potilaansa kaveri.
Viileän ulkopuolinen pitää lääkärin aina olla.
H.
@hunksz:
Kylmän viileästi siis!
Rakastan avantouintia pakkasessa.
Ala elää itseäsi varten! Ota yhteyttä ystäviisi ja tutustu uusiin erilaisissa ympäristöissä. Aloita uusi harrastus. Mieti, mitä oikeasti haluaisit tehdä, kun vastuut ja velvollisuudet vähenevät. Kiinnostaisiko vapaaehtoistyö tai toiminta jossain harrastuspiirissä tai järjestössä? Aktiivisia toimijoita kaivataan kaikkialla.
Jos haluat tuntea itsesi tarpeelliseksi ja haluat elää toisia palvellaksesi, lähiympäristöstäsi löytyy varmaan monia apua, hoivaa, tukea tai ihan vaan seuraa kaipaavia ihmisiä. Ota yhteyttä järjestöihin, sairaaloihin, vanhainkoteihin tai sosiaalitoimistoon.
Miettiikö ehkä joku naapureistasi juuri tällä hetkellä samoja ajatuksia kuin sinä? Olisiko kiva kutsua hänet kahville tai syödä yhdessä aina välillä?
Sopeutuminen vaatii varmaan oman aikansa, mutta saatat yllättäen piankin huomata, että pääsit aloittamaan entistä rikkaamman uuden vaiheen omassa elämässäsi. - Joku viisas on sanonut: "Elämä on täynnä mahdollisuuksia, jotka ovat usein naamioituneet ongelmiksi." Tartu siis uusiin mahdollisuuksiin, äläkä tee asiasta ongelmaa itsellesi!;)
Eikös tuo ole ihan toivottu muutos elämässä? Minusta tuntuisi oudolta, jos lapset jäisivät lapsuuskotiinsa. Ole onnellinen, että lapsesi on terve ja pystyy aloittelemaan omaa elämäänsä. Ja katso ympärillesi, lähde mukaan rientoihin. En tiedä lohduttaako sinua, kun kokemuksesta kerron, että yksin asuen voi elää ihan hyvää elämää. Kai ne lapset sentään silloin tällöin käyvät?
Sinä 1943 kerroit eläneesi etäliitossa joten et tiedä miten paljosta olet jäänyt paitsi sillä yhteiselämään kuuluu myös yhteisasuminen ja raha ei voi korvata sitä onnellisuutta.Jokainen tavallaan
Jokainen tavallaan, miksi siis moitit minun elämäntyyliäni. Ethän tiedä mitään minun elämästäni ja kokemuksistani. Onnellinen olen vieläkin, toivottavasti Sinäkin. Elimme aikaamme edellä, elämäntyylimme on yleistymässä. Ja kalliiksihan kaksi kotia tuli, se siitä rahasta.
Ja taas oikea asiantuntija, joka tietää miten toisten ihmisten pitäisi omaa elämäänsä elää. Hurraa ja voihan vilttihattu. Viesti ei kerro muusta kuin kirjoittajansa tietämättömyydestä ja ennakkoluuloista toisenlaisia valintoja tehneisiin.
Oli eilen, vielä kesä,
nyt, tyhjältä näyttää pesä,
yksinäisyyden muuttaa pihalle
ja oven täydeltä
- tulla elämän tilalle.
Kiitokset jokaiselle, optimisti-orvokki, 1943 ja pesänsä mies!
Kivasti kirjoitatte ja varmasti oikeassa olette.
optimisti-orvokki kirjoittaa
""Elämä on täynnä mahdollisuuksia, jotka ovat usein naamioituneet ongelmiksi." Tartu siis uusiin mahdollisuuksiin,"
Mieli tekisi tässä uudessa ja pelottavassa elämäntilanteessa käpertyä omiin oloihinsa. Mutta viisainta on astua ulos omalta mukavuusalueelta kohtaamaan muita ihmisiä ja uusia tutttavia ja ystäviäkin saada. Nimenomaan tarttua avoimin mielin uusiin mahdollisuuksiin. Mitä ne sitten ovatkaan.
Kiitos!
Itsenäistymiseenhän on lapsia valmennettu!
Luonnollista elämän kiertokulkua.
Tosin vaimonikin oli pari kuukautta hieman "toisaikainen" viimeisen penskan lähdettyä.
Olin silloin viikot pois kotoa ja sen seurauksena asensin ulko-oveen varmuusketjun sekä liiketunnisteherätteiset 500W halovalot etupihalle ja takapihan puoleisen parvekkeen kaiteeseen valaisemaan pihaa.
Muutama vuosi tuon jälkeen jäimme pois töistä ja keskityimme itsekkääseen, keskinäiseen elämään.
Kiitos "L - L" kommentista!
Varsinkin tuosta, miten kerroit vaimosi reagoineen tyhjään pesään. Varmaan siihen tottuu ja oppii iloitsemaan lapsistaan ja heidän perheistään, jotka asuvat omissa kodeissaan vähän kauempana.
Toivotan terveyttä ja paljon hyviä vuosia "itsekkääseen, keskinäiseen elämään"ne (kuten asian ilmaisit :) !
Yksin jäin, en kuitenkaan usko "kuolemaan" viestejä on tullut nyt kuitenkin arvoin, mutta suuremmalla todistettavuudella muillekin kuin minulle.