Sisimpään poltinmerkattu tieto siitä, että minusta ei kukaan välitä. Lapsena minun piti mennä kavereille, koskaa minua ei haettu leikkimään. Nuoruudessa kaikki romahti - minusta ei ollut teiniksi, jäin mätänemään häpeääni ja kaipaamaan mennyttä lapsuutta. Erakoiduin, paloin perhehelvetin liekeissä. Kuka opettaisi 30-vuotiasta miestä luottamaan siihen, että joku voisi minusta olla kiinnostunut? Jos luotan siihen hetkenkin, niin taivas putoaa niskaani kun tajuan naurettavuuteni. Yksipuolisen pyristelyni. Säälittävän pyrkyryyteni. Ja taas minut sysätään syrjään...
En edes uskalla yrittää
piruvieköön
5351
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Hei. Sisimpääsi olet itse polttomerkannut nuo tunteet. Itse olen käynyt samantapaisen elämänläpi. Lapsuuden ja nuoruuden olin porukan reunoilla. Olin se hännystelijä, joka ei kuulunut kuumaan ryhmään, muttei potkittu porukasta poiskaan. Minuakaan ei kutsuttu minnekkään ja jouduin ikäänkuin pyytämään mukaan joka kerta. Jo reilusti aikuisiällä, mutta kuitenkin alle 30 vuotiaana, jokin muuttui. En enää jaksanut olla "reunalla". Aloitin käytännössä eräs viikonloppu uuden elämän. Etsimällä etsin itselleni sopivaa seuraa baareista, harrastuksista jne. Osa ihmisistä joita näinä vuosina olen tavannut/saanut kavereikseni ovat kadonneet, mutta osa on jäljellä. Vastakkaiseen sukupuoleenkin paremmin tutustuin vasta reilusti aikuisena.
30-vuotiasta miestä ei voi kukaan opettaa luottamaan, kuin sinä itse korkeintaan. Pettymyksiä tulee ikävä kyllä. Niitä voi surra ja uusia varoa seuraavatkin 30-vuotta. Vaihtoehtoisesti voi ottaa riskin. Mitään "menettävää" tuskin on ?
Näin on. Kiinnostuneen löytäminen on sattumankauppaa. Miehen rooli on olla kiinnostunut, ei kiinnostava. Mukaan vaan kaikkeen mielenkiintoiseen. Äläkä luule että muut ovat parempia, he ovat vain niitä muita.
Pyrkyryys, eli halu saada oma osuutensa on hyvä ominaisuus.
Aloita jokin harrastus jotta olisit hyvä (ei senetään paras) jossakin, siitä löytää puheenaiheita. Ja huoliteltu ulkonäkö tuo helposti hyväksyntää, arkaa sisäpuollta ei näe ihan heti jos vähänkin yrittää.
Metsä vastaa niin kuin sille huudetaan. Sinun pitää oppia hyväksymään, rakastamaan ja arvostamaan omaa itseäsi. Jos olet asenteella - minä en ole sitten mitään - se kyllä näkyy ja heijastuu sinusta ulkopuolisille eleiden, ryhdin ym. käytöksn kautta. Olet arka sisäänpäin käänyvä ja välttelet ja puhut itsestäsi vähättelevään sävyyn.
Kyllä se sinun on tehtävä ja sinusta se lähtee.
Jos tulisit uskoon, se ois tiiäkkö hienoo? :) En yritä käännyttää sua, vaan kerron uskosta. Ite olin törnävällä puoli vuotta ja lääkkeitä söin masennukseen 3 vuotta, eipä paljoo auttanu. Itsariaki harkitsin muutaman kerran, mut joku mua esti.. Jeesus oikeesti välittää, sen mie oon huomannut!! Aina rukouksiin on vastattu ja vastataan, mut ei oo aina vastattu niin ku mä olin ajatellu ja välil on menny aikaaki niis.. Mut koska Jumala rakastaa ja haluaa meiän parasta, Hän vastaa rukouksiimme siten miten meille on parhaaksi. Ja jos jollakin on jotain sanomista vastaan, voin keskustella mutta en tahtoisi mitään sotaa pystyttää.. Oon vasta 16 vuotias tyttö.. Mutta päätös on sinulla tuletko uskoon, siunausta kumminkin!! :))
Jeesus v*ttuun s**tana